Änkytys: syyt, oireet ja puheterapia

01Mikä se on

Mikä on änkytys?

Änkytys on tahaton puheen sujumisen häiriö, jossa puheeseen tulee toistoja, venytyksiä tai blokkeja, jolloin puhe voi lukkiutua hetkeksi kokonaan. Jokainen takeltelee joskus puhuessaan esimerkiksi väsymyksen tai tunteellisen tilanteen vuoksi, joten raja normaalin ei-sujuvan puheen ja änkytyksen välillä on liukuva.

• Puheterapeuttien käyttämän luokituksen mukaan häiriöstä aletaan puhua, kun sujumattomuutta on kolmessa prosentissa puhutuista sanoista.
• Änkytys voi näkyä kehon jännittyneisyytenä ja myötäliikkeinä, kuten silmien räpyttelynä tai pään kääntämisenä, jotka ovat apukeinoja päästä eteenpäin.
• Moni käyttää lisäsanoja, kuten niinku tai tota, jotka antavat lisäaikaa ja voivat helpottaa vaikean sanan sanomista.
• Änkytyksen runsaus vaihtelee suuresti: joku tarvitsee asioiden hoitamiseen tulkkipalvelua, toisen elämässä änkytyksellä ei ole juuri merkitystä.

02Tunteet

Välttely, häpeä ja muut piilevät piirteet

Toistot ja venytykset ovat änkytyksen ulospäin näkyviä ja kuuluvia piirteitä, mutta siihen voi liittyä paljon muuta. Änkytys saattaa johtaa piilotteluun tai välttelyyn.

• Ihminen voi alkaa karttaa tiettyjä sanoja vaihtelemalla sanoja tai sanajärjestystä.
• Hän voi vältellä sosiaalisia tilanteita, jopa arkisia, kuten uusille ihmisille puhumista, oman nimen sanomista tai puhelimessa puhumista.
• Monet kokevat änkytykseen liittyen häpeää, pelkoa, ärsyyntymistä tai turhautumista.
• Änkytys voi vaikuttaa ystävien saamiseen, koulunkäyntiin, harrastuksiin, itseluottamukseen ja jopa opiskelualan tai ammatin valintaan.

03Alkaminen

Milloin änkytys alkaa?

Kehityksellinen änkytys alkaa jo lapsena, tyypillisesti 2–4-vuotiaana. Paljon harvinaisempaa on, että änkytys alkaa vasta aikuisena, jolloin syynä on neurologinen sairaus tai vamma tai mielenterveyden häiriö. Lapsen puheen kehityksestä kerromme lisää oppaassamme siitä, milloin lapsi alkaa puhua.

• Änkytys on vahvasti tilannekohtaista, ja sen yksi peruspiirre on vaihtelevuus.
• Elämänmuutokset, stressi, kiire ja väsymys lisäävät änkytystä, samoin tunnepitoiset tilanteet.
• Änkytys voi olla pitkään poissa ja palata esimerkiksi stressaavassa elämäntilanteessa.
• Jos änkytys on jatkunut kouluikään saakka, se harvoin häviää kokonaan.

04Yleisyys

Kuinka yleistä änkytys on?

Pitkään on arvioitu, että lapsista änkyttää noin viisi prosenttia, mutta uusimpien arvioiden mukaan änkytystä on noin kahdeksalla prosentilla lapsista. Änkytys on pojilla yleisempää kuin tytöillä, mutta syytä tähän ei tiedetä.

• Suurimmalla osalla lapsista änkytys menee ohi itsestään.
• Jatkumisen todennäköisyyttä lisäävät änkytys suvussa, miessukupuoli, änkytyksen jatkuminen yli vuoden ja alkaminen yli 3,5-vuotiaana.
• Myös herkkä ja reaktiivinen temperamentti voi olla yhteydessä änkytyksen jatkumiseen.
• Aikuisista noin yksi prosentti änkyttää, mutta todellista esiintyvyyttä on vaikea selvittää, koska kaikki eivät hakeudu lääkäriin tai puheterapeutille.

05Syyt

Mistä änkytys johtuu?

Änkytykselle ei tunneta yhtä yksittäistä syytä, vaan se on monen tekijän summa. Monitekijäisen mallin mukaan fysiologinen alttius, kuten perimä, sekä puheen ja kielen taidot vaikuttavat olennaisesti änkytyksen alkamiseen ja jatkumiseen.

• Perimä: noin 68 prosentilla änkyttävistä lapsista on suvussaan änkytystä, ja jos änkytys jää pysyväksi, jopa 88 prosentilla lähisuvusta löytyy änkyttävä aikuinen.
• Aivot: änkyttävien aivoissa on havaittu rakenteellisia ja toiminnallisia eroja. Kansainvälisessä tutkimuksessa paikallistettiin änkytykseen liittyviä alueita, jotka liittyvät hienomotoriikkaan ja tunteiden prosessointiin.
• Laukaisevat tekijät: voimakas säikähdys tai suuri elämänmuutos voi tuoda änkytyksen esiin, mutta taustalla on aina myös neurobiologisia syitä.
• Änkytystä ei opita vanhemmalta, eikä se johdu kasvatuksesta.

06Läheiset

Miten läheiset voivat tukea?

Jokainen hyötyy siitä, että puhutaan rauhallisesti, ollaan läsnä, kuunnellaan eikä keskeytetä. Omassa puheessa kannattaa pitää taukoja, jotta toinen ehtii ottaa puheenvuoron. Sillä, miten lapsen änkytykseen suhtaudutaan kotona, on merkitystä sille, miten hän aikuisena suhtautuu änkytykseensä.

• Änkytyksestä kannattaa puhua ja sitä voi pysähtyä tutkimaan aina, kun lapsi haluaa.
• Nuoren tai aikuisen kanssa änkytyksen voi ottaa hienotunteisesti puheeksi kysymällä, haluaako hän puhua siitä, miltä änkytys tuntuu.
• Lapsen änkyttävää puhetta kannattaa kohdella yhtä arvokkaana kuin sujuvaa puhetta.
• Kiusaaminen ja hyvää tarkoittavat mikroaggressiot, kuten päättäminen lapsen puolesta, ettei hänen tarvitse osallistua koulun näytelmään, korostavat erilaisuutta.

07Itsehoito

Miten änkyttävä voi auttaa itseään?

Moni kokee olevansa yksin ja erilainen änkytyksensä vuoksi, ja tähän voi auttaa toisten samaa kokevien tapaaminen. Vertaistuki on usein koettu hyödylliseksi, ja sitä saa Suomessa esimerkiksi Suomen Änkytysyhdistyksen kautta.

• Monia auttaa, kun puhuu omasta änkytyksestään ja siihen liittyvistä toiveista avoimesti.
• Koulussa opettajan kanssa voi sopia esitelmän pitämisestä sellaisessa muodossa, että kokemus helpottuu.
• Esiintymistilanteissa olo voi helpottua, jos kertoo änkytyksestä heti esityksen alussa.
• Sujuvaa ja nopeaa puhetta tärkeämpää on kyetä viestimään asiansa ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

08Puheterapia

Puheterapia ja milloin hakea apua

Änkytyksen tärkein kuntoutusmuoto on puheterapia. Kun vanhemmilla herää huoli lapsen änkytyksestä, ensimmäinen yhteydenotto suuntautuu yleensä neuvolaan, josta lapsi ohjataan tarvittaessa puheterapeutille. Terapiassa on tärkeää tunnistaa, mihin henkilö itse kokee tarvitsevansa apua.

• Apua voi saada änkytyksen hyväksymiseen ja puherohkeuden lisäämiseen sekä halutessaan puheen sujuvuuteen; tavoite voi yhtä hyvin olla änkyttää avoimesti ja rohkeasti.
• Varhaisen kuntoutuksen avulla änkytys saattaa poistua kokonaan, ja vaikka se ei poistuisi, lapsen ympäristö saa keinoja tukea puheen sujuvuutta ja puherohkeutta.
• Varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa tukikeinoja ovat rauhallinen puhemalli, vuorottelun korostaminen, lyhyesti vastattavat kysymykset, pienryhmät ja hyväksyvä suhtautuminen.
• Psykoterapiaan hakeudutaan, jos tarvitaan apua mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistukseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon tai masennukseen.

Bilbaossa sijaitsevalla puheterapian vastaanotollamme arvioimme änkytystä ja suunnittelemme kuntoutuksen yhdessä lapsen ja perheen tai aikuisen kanssa (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Nyen ja kollegoiden meta-analyysi tarkastelevat änkytyksen kuntoutusta eri näkökulmista:

• Tavoite: Terveyskirjasto korostaa, että kuntoutuksen tavoite voi olla änkytyksen hyväksyminen ja puherohkeus yhtä lailla kuin sujuvampi puhe. Meta-analyysi mittasi vain änkytyksen määrää.
• Näytön määrä: meta-analyysin yhdeksässä tutkimuksessa (327 lasta ja nuorta, seitsemän eri menetelmää) käyttäytymiseen perustuvat hoidot vähensivät änkytystä selvästi verrattuna hoitamattomiin. Kirjoittajien mukaan näyttöä on kuitenkin vain harvoista menetelmistä ja vähäisestä määrästä laadukkaita tutkimuksia.
• Menetelmien vertailu: meta-analyysissä kahden eri hoidon välillä ei löytynyt merkitseviä eroja. Terveyskirjasto ei suosittele yksittäistä menetelmää, vaan kehottaa tunnistamaan, mihin henkilö itse kokee tarvitsevansa apua.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat änkytyksestä

• Änkytys on tahaton puheen sujumisen häiriö, jossa puheeseen tulee toistoja, venytyksiä ja blokkeja.
• Änkytystä on noin kahdeksalla prosentilla lapsista ja noin prosentilla aikuisista.
• Kehityksellinen änkytys alkaa tyypillisesti 2–4-vuotiaana, ja suurimmalla osalla se menee ohi.
• Taustalla on geneettisiä ja neurologisia syitä; änkytystä ei opita eikä se johdu kasvatuksesta.
• Rauhallinen, kuunteleva ja hyväksyvä suhtautuminen tukee änkyttävää.
• Puheterapia on tärkein kuntoutusmuoto; pienen lapsen yli puoli vuotta jatkunut änkytys on syy hakea apua.