Milloin lapsi alkaa puhua?

01Vauva-aika

Puheen kehitys vauvaiässä

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan vauvan puheen kehittymisen edellytys on vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa. Vastasyntynyt ilmaisee tarpeitaan itkulla.

• noin neljän kuukauden ikäisenä vauva oppii nauramaan,
• noin kuuden kuukauden iässä vauva alkaa jokeltaa tavuilla, kuten ma ma ja pa pa, joista syntyvät myöhemmin ensimmäiset sanat,
• noin yhdeksän kuukauden iässä vauva alkaa reagoida omaan nimeensä, osoittaa sormella kiinnostavia asioita ja käyttää eleitä, kuten vilkuttamista.

021–2 vuotta

Milloin tulevat ensimmäiset sanat?

Terveyskirjaston mukaan lapsi sanoo ensimmäiset sanansa noin yksivuotiaana. Sanat ovat usein yksikonsonanttisia, kuten "pappi" eli pallo, ja vähän hassusti sanotut sanat kuuluvat aluksi asiaan. Yksivuotias ymmärtää arkisia sanoja ja lyhyitä ohjeita.

Usein lapsi oppii suuren määrän sanoja lyhyessä ajassa ennen kaksivuotissyntymäpäiväänsä. Suurin osa kaksivuotiaista sanoo joitakin sanoja, ja jotkut liittävät kaksi sanaa pieneksi lauseeksi, kuten "pallo pois!". Itse keksityt sanat ja taivutusmuodot kuuluvat tähän ikään, ja on normaalia, ettei aikuinen ymmärrä kaikkia sanoja heti.

033–7 vuotta

Puhe kolmesta ikävuodesta kouluikään

• Kolmevuotias on Terveyskirjaston mukaan taitava puhuja, ja vanhemmat ymmärtävät usein kaiken. Tavujen toistelu, kuten "pa-pa-pallo!", on tavallista, koska ajatus juoksee nopeammin kuin suu ehtii puhua.
• Neljävuotiaan puhe on yleensä vieraallekin ymmärrettävää, mutta muutamia äännevirheitä voi vielä olla.
• Viisivuotias käyttää kieltä ajattelun työkaluna ja on usein kiinnostunut kirjaimista ja numeroista.
• Kuusivuotias tuntee usein jo muutamia kirjaimia ja osaa kirjoittaa nimensä.
• Valtaosa lapsista oppii lukemaan peruskoulun ensimmäisen luokan aikana.

Lapset oppivat äidinkielensä äänteet yleensä viimeistään 5–6-vuotiaina. Suomen kielen vaikeimmat äänteet ovat S ja R, koska ne vaativat puhe-elinten äärimmäisen tarkkaa yhteistyötä.

04Kaksikielisyys

Kaksikielinen lapsi

Terveyskirjaston mukaan nykyisin ajatellaan, että lapsen kielelliset taidot voivat kehittyä normaalisti kaksikielisyydestä huolimatta. Tyypillistä on, että lapsi osaa toista kieltä paremmin kuin toista, ja heikommassa kielessä sanavarasto voi olla suppea.

• arjessa riittävän suomen kielen oppiminen vie kokopäivähoidossa olevalta lapselta noin kaksi vuotta, kouluoppimiseen riittävän jopa 5–10 vuotta,
• vanhempien on tärkeä puhua lapselle omaa äidinkieltään, koska se ylläpitää lapsen kielellisiä taitoja.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan kotikielen oppiminen ja säilyminen ovat tärkeitä omaan perheeseen ja kulttuuriin kiinnittäviä suojaavia tekijöitä.

05Tukeminen

Miten tuen lapsen puheen kehitystä?

Terveyskirjaston mukaan puheen ymmärtäminen ja tuottaminen kehittyvät vuorovaikutuksessa, ja on tärkeää, että aikuinen vastaa lapsen aloitteisiin:

• pienen lapsen kanssa voi laulaa, leikkiä, lorutella ja lukea kuvakirjoja,
• kirjojen lukeminen rauhallisessa tilanteessa on erinomaista harjoitusta sekä puheen tuottamiselle että ymmärtämiselle,
• lapsen ilmausta voi laajentaa: kun lapsi sanoo "pappi", vanhempi vastaa "Niin, se on iso pallo!",
• isompien lasten kanssa voi pelata ikätasoon sopivia lautapelejä ja lukea ääneen.

Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että mitä enemmän lapsi viettää aikaa yksin ruudun ääressä, sitä heikommat ovat hänen kielelliset taitonsa. Käypä hoito -potilasversion mukaan runsas digilaitteiden käyttö ja sen myötä vähentynyt perheen yhteinen keskustelu voivat lisätä kielihäiriön haittoja.

06Syyt

Miksi lapsen puhe voi viivästyä?

Terveyskirjaston mukaan puheen kehityksen viivästymistä todetaan jopa 19 prosentilla lapsista, ja syitä on monia:

• Kehityksellinen kielihäiriö: älyllinen kehitys etenee normaalisti, mutta puheen ja kielen kehitys on viivästynyttä tai poikkeavaa. Käypä hoito -potilasversion mukaan kielenoppimisvaikeutta on noin 7 prosentilla lapsista.
• Vuorovaikutukselliset syyt, kuten autismikirjon häiriö tai valikoiva puhumattomuus.
• Puheliikkeiden vaikeudet, kuten dyspraksia, sekä mekaaniset syyt, kuten huuli-suulakihalkio tai kireä kielijänne.
• Muut syyt, kuten kehitysvamma tai kuulonalenema.

Käypä hoito -potilasversion mukaan kehityksellisen kielihäiriön syynä arvellaan useimmiten olevan perimä, kun taas raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat selittävät sitä harvoin.

07Milloin arvioon

Milloin puheen kehitykseen kannattaa puuttua?

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan asia kannattaa ottaa esille neuvolassa, jos:

• vähintään 1,5-vuotiaalla lapsella on käytössä vasta yksittäisiä sanoja tai sanasto lisääntyy hyvin hitaasti,
• sanasto ei ala lisääntyä huomattavan nopeasti selvästi ennen 2 vuoden ikää,
• lausepuhe alkaa myöhään tai on epäselvää,
• epäilet, ettei lapsi ymmärrä tai kuule puhetta ikäisensä tavoin,
• olet huolissasi lapsen tunteiden hallinnasta tai käyttäytymisestä.

Terveyskirjaston mukaan puheterapeutin tutkimuksia tarvitaan, jos pieni lapsi ei reagoi puheeseen lainkaan, ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden iässä, ei puhu yhtään sanaa kaksivuotiaana, puhuu erittäin epäselvästi tai ei käytä eleitä ja ilmeitä. Vanhempi voi itsekin pyytää lähetettä. Bilbaossa sijaitsevalla puheterapian vastaanotollamme arvioimme lapsen puheen kehitystä (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Puheterapia

Mitä puheterapiassa tehdään?

Terveyskirjaston mukaan puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jolla on aina tieteellinen perusta. Puheterapeutti tekee yksilöllisen terapiasuunnitelman ja asettaa tavoitteet yhdessä perheen kanssa. Harjoitus upotetaan mukavaan toimintaan, mikä ylläpitää lapsen mielenkiintoa.

Perhe voi saada kotiin harjoituksia, kuvamateriaalia tai tukiviittomia. Käypä hoito -potilasversion mukaan tukitoimet on tärkeä aloittaa heti, kun epäily herää: kuvat, eleet ja tukiviittomat korvaavat puuttuvia sanoja ja auttavat uusien sanojen oppimisessa.

Cochrane-katsauksen (Law ym. 2003, 25 tutkimusta) mukaan puheterapia oli tehokasta lapsille, joilla oli äänne- tai sanastovaikeuksia, mutta ymmärtämisen vaikeuksissa näyttö oli vähäisempää. Terapeutin antaman ja koulutettujen vanhempien toteuttaman terapian välillä ei havaittu merkitsevää eroa.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet eroavat erityisesti rajoissa ja luvuissa:

• Milloin huolestua: Lääkärikirja Duodecimin mukaan puheterapeutin tutkimuksia tarvitaan, jos lapsi ei puhu yhtään sanaa kaksivuotiaana. Käypä hoito -potilasversio neuvoo ottamaan asian esille neuvolassa jo silloin, kun vähintään 1,5-vuotiaalla on käytössä vasta yksittäisiä sanoja.
• Yleisyys: Lääkärikirja Duodecimin mukaan viivästymistä todetaan jopa 19 prosentilla lapsista. Käypä hoito -potilasversion mukaan kehityksellistä kielihäiriötä on noin 7 prosentilla, ja Cochrane-katsauksen mukaan puheen ja kielen vaikeuksia on noin 6 prosentilla lapsista.
• Ennuste: Cochrane-katsauksen mukaan useimpien lasten vaikeudet korjaantuvat. Käypä hoito -potilasversion mukaan kielihäiriöisenkin lapsen puhe yleensä lisääntyy ja selkiytyy, mutta se ei tarkoita, että kielenoppimiskyky olisi normalisoitunut.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat lapsen puheen kehityksestä

• Ensisanat tulevat keskimäärin noin yksivuotiaana, mutta vaihtelu on suurta.
• Sanasto kasvaa usein nopeasti ennen kahden vuoden ikää.
• Neljävuotiaan puhe on yleensä vieraallekin ymmärrettävää.
• Puhe kehittyy vuorovaikutuksessa: lue, laula ja vastaa lapsen aloitteisiin.
• Kaksikielisyys ei estä normaalia kielen kehitystä.
• Huolen herätessä asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa.