Anafylaktinen reaktio: oireet ja ensiapu

01Anafylaksia

Mikä anafylaktinen reaktio on?

Anafylaksia on vakava äkillinen yliherkkyysreaktio. Se kehittyy huippuunsa 10–30 minuutissa oireiden alkamisesta ja alkaa tavallisesti alle puolessa tunnissa altistumisesta, mutta joskus vasta muutaman tunnin kuluttua. Suomessa hoidetaan arviolta 150–250 potilasta vuosittain.

Pelkkää nokkosihottumaa tai limakalvoturvotusta ei kutsuta anafylaksiaksi. Diagnoosi edellyttää lisäksi vaikeita oireita keuhkoissa, verenkierrossa tai ruoansulatuskanavassa. Huonossa tasapainossa oleva astma sekä sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät anafylaksian vaarallisuutta.

02Oireet

Anafylaktisen reaktion oireet

Reaktio alkaa tavallisesti kämmenten, hiuspohjan ja huulten voimakkaalla kutinalla, joka leviää muutamassa minuutissa ympäri kehon. Tyypillisiä oireita ovat:

• nokkospaukamat koko iholla,
• huulten, silmäluomien ja muiden alueiden turvotus,
• kurkun kuristus, äänen käheytyminen ja vinkuva hengitys,
• vatsan kouristelu, oksentelu tai ripuli,
• kiihtynyt pulssi ja punakka iho,
• vaikeimmissa tapauksissa verenpaineen lasku ja rytmihäiriöt.

Kaikkia oireita ei tule kaikille.

03Ensiapu

Ensiapu: adrenaliini ja 112

Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta eikä adrenaliinikynää ole käytettävissä, auttajan tulee ensimmäiseksi soittaa hätänumeroon 112.

Anafylaksian ensihoito on adrenaliini. Jos henkilöllä on käyttövalmis adrenaliinikynä, adrenaliini pistetään viivytyksettä reiden tai olkavarren lihakseen pakkauksen ohjeen mukaan, tarvittaessa vaatteiden läpi. Turhasta pistosta ei ole muuta haittaa kuin adrenaliinin sivuvaikutukset, kuten sydämentykytys ja vapina, jotka menevät ohi puolessa tunnissa. Alle 30 kilon painoisille lapsille on oma, pienempiannoksinen kynänsä.

04Jatkohoito

Jatkohoito ja seuranta

Hoitoa voi täydentää avaavalla astmalääkkeellä, antihistamiinilla ja kortisonitableteilla. Joka viidennellä oireet uusiutuvat joidenkin tuntien kuluttua, ja kortisoni vaimentaa tätä myöhäisreaktiota.

Reaktion saanutta on hyvä seurata noin 6–8 tuntia hoitoyksikössä, jossa on ensiapuvalmius. Päivystävä lääkäri kirjoittaa ensiapulääkereseptit tulevien reaktioiden varalle, ja myöhemmin potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon syyn selvittämiseksi.

05Aiheuttajat

Mikä aiheuttaa anafylaksian?

Yli puolet anafylaksioista johtuu ruoka-allergioista, ja lapsilla ne ovat paljon yleisempiä kuin aikuisilla. Lapsilla yleisimpiä aiheuttajia Suomessa ovat maito, vehnä, muna, pähkinät, hedelmät ja kala, aikuisilla pähkinät.

• Ruoka ja rasitus: vehnä yksin tai lenkki yksin ei aiheuta reaktiota, mutta vehnän syöminen ja lenkille lähteminen muutaman tunnin sisällä voi aiheuttaa.
• Hyönteiset: ampiaisen ja mehiläisen pistot.
• Lääkkeet: useimmin antibiootit ja särkylääkkeet.
• Muut: röntgentehosteaineet, verituotteet ja biologiset lääkkeet. Rokotteiden aiheuttamat reaktiot ovat harvinaisia.

Myös flunssa ja krapula voivat pahentaa allergisia reaktioita. Joskus anafylaksiaan ei löydy mitään syytä.

06Erotus

Anafylaksia vai pyörtyminen tai paniikki?

Osa anafylaksiana pidetyistä reaktioista on muuta, ennen kaikkea tavallinen pyörtyminen, paniikkikohtaus tai rytmihäiriö. Pyörtyneellä iho on kalpea ja usein kylmänhikinen, pulssi hidas ja heikko, eikä turvotuksia tai nokkosihottumaa ole. Hän herää nopeasti, kun hänet asetetaan makuulle jalat koholla.

Anafylaksiassa iho useimmiten punoittaa ja kuumottaa, pulssi on tiheä ja huulissa, kielessä, nielussa ja silmäluomissa on usein turvotusta. Paniikkikohtauksessa ei ole nokkosihottumaa eikä turvotusta. Siitä kertoo opas paniikkikohtaus.

07Selvitys

Syyn selvittäminen

Syyn selvittäminen kuuluu pääsääntöisesti erikoissairaanhoitoon, ja paras ajankohta allergiatesteille on 1–6 kuukautta reaktiosta. Ensin käydään tarkkaan läpi, mitä tapahtui ennen reaktiota. Tutkimuksina voidaan käyttää verikokeita, ihon pistotestejä ja tarvittaessa altistusta sairaalassa.

Aiheuttajaksi epäiltyjä ruokia tai lääkkeitä ei pidä kokeilla kotona omin päin. Vaikeasti ampiais- tai mehiläisallergisille annetaan siedätyshoitoa. SOS-passiin kannattaa merkitä, mille aineelle on allerginen ja mitä tehdä ensiapuna. Jos sinulla on kysyttävää allergiasta, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla. Lisää ruoka-aiheista löytyy ravitsemusosiosta.

08Hoitoon

Milloin hoitoon?

• Kaikkien adrenaliinihoitoa vaatineiden reaktioiden jälkeen suositellaan päivystyksellistä lääkärin arviota, vaikka oireet helpottaisivat omalla ensiapulääkityksellä.
• Jos reaktioon liittyy mahaoireita, heikkoa oloa tai hengitysvaikeuksia, hakeudu oireiden mukaan lääkäripäivystykseen tai soita 112.
• Pelkkä voimakas paikallinen turvotus ampiaisen pistokohdassa ei vaadi heti lääkäriä; allergiatestien tarvetta voi kysyä myöhemmin kiireettömästi.
• Jos muutamia nokkospaukamia tulee muuallekin, mutta olo ei ole heikko ja oireet helpottavat nopeasti, päivystykseen ei ole välttämätöntä lähteä heti, mutta lääkäriin kannattaa hakeutua viikkojen kuluessa.

09Arki

Arki anafylaksiariskin kanssa

Jos on aiemmin saanut anafylaktisen reaktion, adrenaliinikynää on pidettävä aina mukana, ja lääkäri määrää yleensä kaksi kynää. Kynän käyttö kannattaa harjoitella harjoituskynällä, ja myös läheisille, opettajille ja työtovereille on hyvä kertoa, miten kynää käytetään. Kynän viimeinen käyttöpäivä tarkistetaan säännöllisesti.

Tunnettua aiheuttajaa on vältettävä. Ruoka-allergiassa pakkausmerkinnät luetaan huolellisesti, ja ravintolassa kerrotaan allergiasta henkilökunnalle. Lääkeaineallergiasta on kerrottava kaikille hoitaville lääkäreille ja apteekissa.

Ampiaisen ja mehiläisen pistosallergiassa voidaan harkita siedätyshoitoa, joka vähentää vakavien reaktioiden riskiä.

10Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Hätänumero. NHS neuvoo soittamaan hätänumeroon aina, kun epäilee anafylaktista reaktiota, myös adrenaliinikynän käytön jälkeen. Terveyskirjaston mukaan hätänumeroon soitetaan ensimmäiseksi, jos tilanne on uhkaava eikä kynää ole.
• Toinen annos. NHS neuvoo käyttämään toista kynää, jos oireet eivät ole helpottaneet viidessä minuutissa. Terveyskirjaston mukaan toinen annos voidaan antaa parinkymmenen minuutin kuluttua.
• Asento. NHS neuvoo menemään makuulle ja nostamaan jalat, eikä nousemaan seisomaan tai kävelemään, vaikka olo paranisi. Terveyskirjasto ei kuvaa asentoa.

11Lyhyesti

Tärkeimmät asiat anafylaktisesta reaktiosta

• Anafylaksia on äkillinen, hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio.
• Tavallisimmat aiheuttajat ovat ruoka, lääkkeet ja ampiaisen pisto.
• Ensihoito on adrenaliini reiden lihakseen.
• Jos kynää ei ole ja tilanne on uhkaava, soita heti 112.
• Oireet voivat uusiutua tunteja myöhemmin: seuranta 6–8 tuntia.
• Syy selvitetään erikoissairaanhoidossa 1–6 kuukauden kuluttua.