Mikä aivotärähdys on?
Aivotärähdys on lievä aivovamma. Iskun seurauksena aivot heilahtavat kallon sisällä ja voivat osua kallon seinämiin, mikä häiritsee tilapäisesti aivojen normaalia toimintaa. Pään vammat ovat yleensä seurausta esimerkiksi kaatuessa päähän osuneesta iskusta.
Suomessa sattuu vuosittain arviolta 4 000 vakavaa ja ainakin 20 000 lievää aivovammaa. Alkoholin arvioidaan liittyvän ainakin puoleen tapauksista. Vamman vakavuuden voi päätellä vammaenergiasta, henkilön kestävyydestä eli siitä, onko hän nuori vai iäkäs, sekä heti vamman jälkeen ilmenevistä oireista.
Aivotärähdyksen oireet
Aivotärähdykselle tyypillisiä ovat:
- ei tajuttomuutta tai enintään 30 minuutin tajuttomuus,
- ei muistinmenetystä tai enintään 24 tuntia vammasta kestävä muistiaukko,
- lievä sekavuus, päänsärky ja/tai huimaus,
- pahoinvointi ja oksentelu,
- valo- ja ääniherkkyys,
- väsymys ja keskittymisvaikeudet.
Huimauksesta kerrotaan lisää oppaassa huimaus.
Milloin soittaa 112?
Jos vammaenergia on suuri tai henkilö on tajuton, soita välittömästi hätänumeroon 112. Ensihoito hälytetään heti myös, jos iskun jälkeen ilmenee jokin oire, jota ei ollut ennen vammaa:
- tajuttomuus tai vaikeuksia pysytellä hereillä (tilaa ei pidä laittaa humalatilan piikkiin),
- kouristus,
- vaikeuksia ymmärtää puhetta tai noudattaa ohjeita,
- sekavuus,
- raajan toimimattomuus (halvausoire),
- raju oksentelu tai muuten merkittävästi heikentynyt yleisvointi,
- runsaasti vuotava kookas haava päässä,
- voimakas kipu niskassa,
- verenvuoto korvasta,
- näön tai kuulon menetys.
Milloin tarvitaan päivystyksellinen arvio?
Ammattilaisen päivystyksellistä arviota tarvitsee myös se, jonka toimintakyky on muuten hyvä, mutta joka ei selvästi muista asioita ennen tapahtumaa tai sen jälkeen, esimerkiksi saman aamun tapahtumia. Jos henkilöllä on lievempiäkin oireita ja käytössä on verta ohentava lääkitys, hänet tulee toimittaa terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Silloin hänet voi kuljettaa joku muu kuin ensihoito, jos vointi on hyvä.
Jos lievänkin pään vamman jälkeen herää huoli voinnista, arvion voi pyytää soittamalla päivystysavun numeroon 116117. Mahdollisella alkoholinkäytöllä ei pidä selittää oireita, ellei aivovammaa ole suljettu pois. Seisaaltaan kaaduttaessa isku kohdistuu myös kaularankaan, ja yli 65-vuotiailla tulee aina huomioida kaularankamurtuman mahdollisuus, jos niska on kipeä.
Kotiseuranta ja itsehoito
Lievä aivotärähdys, johon ei liity tajuttomuutta eikä tajunnanhäiriötä, hoituu kotioloissa, jos paikalla on toinen henkilö tarkkailemassa tajunnantason muutoksia. Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, vähäistä oksentelua, väsymystä sekä muistin epävarmuutta itse tapahtumasta.
- Särkyyn voi tarvittaessa käyttää reseptivapaita särkylääkkeitä.
- Vältä kovaa fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä seuraavina päivinä.
- Herättele vammautunutta yöunen aikana muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi.
Jos ilmaantuu tajunnantason häiriöitä, sekavuutta, uneliaisuutta tai voimakasta oksentelua tai päänsärkyä, vammautunut on toimitettava välittömästi hoitoon. Päänsärystä yleisemmin kertoo myös opas jännityspäänsärky.
Kuhmut ja haavat päässä
Päähän voi tulla kova, kivulias ja joskus kookaskin pahka. Siinä on kyse kallon ja ihon väliin vuotaneesta verestä, ja jos henkilö on muuten oireeton, tilanne on yleensä varsin vaaraton. Hoidoksi riittää yleensä oireen mukainen hoito kotona.
Päänahan pienikin haava saattaa vuotaa runsaan verisuonituksen vuoksi hyvin paljon. Ensiapuna painetaan vuotokohtaa napakasti sopivalla kankaalla tai paperilla vähintään 10 minuutin ajan. Jos haava on kookas tai vuoto jatkuu, ja erityisesti jos käytössä on verta ohentava lääkitys, henkilö kannattaa toimittaa päivystykseen haavan arvioimiseksi, vaikka vointi muuten olisi hyvä.
Toipuminen ja töihin paluu
Aivotärähdys paranee yleensä itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Lepo ja rasituksen välttäminen auttavat toipumisessa. Hyvin lievän aivovamman saanut voi yleensä palata töihin 1–3 vuorokauden levon jälkeen, ja lievästä aivovammasta toipuminen kestää viikon tai kauemminkin.
Aivotärähdyksestä, pinnallisista vammoista ja haavoista toivutaan yleensä 1–2 viikon kuluessa. Lievistäkin vammoista toipuminen voi viedä pidemmän aikaa, ja joskus jää muistiongelmia tai muita oireita. Jos oireet muuttuvat kotiseurannan aikana vaikeammiksi, hakeudu ammattilaisen arvioon. Jos sinulla on pitkittyneitä oireita, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla. Lisää luettavaa löytyy neurofysiologiasta.
Myöhään kehittyvä verenvuoto
Toisinaan kallonsisäinen verenvuoto kehittyy hyvin hitaasti lievänkin aivovamman jälkeen ja oireilee vasta viikkojen kuluttua (krooninen subduraalihematooma). Oireina voivat olla epäselvä yleistilan heikkeneminen, tasapainovaikeudet, raajaheikkous, puhehäiriö, sekavuus, muistin huononeminen, väsymys tai kouristus.
Riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, verenohennuslääkitys tai verihiutaleiden kasaantumista ehkäisevä lääkitys sekä alkoholin haitallinen käyttö. Hitaasti kehittynyttä vuotoa epäiltäessä henkilö on toimitettava ammattilaisen arvioon. Pään vammoja voi ehkäistä vähentämällä alkoholinkäyttöä, pienentämällä ikääntyneiden kaatumisriskiä ja käyttämällä pyöräilykypärää, joka estäisi jopa 90 prosenttia pyöräilytapaturmien vakavista aivovammoista.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Herättely yöllä. Terveyskirjasto neuvoo herättelemään vammautunutta yöunen aikana muutaman tunnin välein. NHS:n mukaan väsyneenä ei tarvitse pysyä hereillä.
- Seuranta. Terveyskirjaston mukaan seurantaa jatketaan oireista riippuen muutamasta tunnista vuorokauteen. NHS neuvoo, että aikuinen on seurana vähintään ensimmäiset 24 tuntia.
- Urheilu ja autolla ajo. Terveyskirjasto neuvoo välttämään kovaa rasitusta seuraavina päivinä. NHS neuvoo välttämään kontaktilajeja vähintään kolme viikkoa ja olemaan ajamatta autoa, kunnes on täysin toipunut.
- Hälytysmerkit. NHS mainitsee lisäksi muun muassa putoamisen yli metrin korkeudelta, kirkkaan nesteen vuotamisen korvista tai nenästä ja käytöksen muuttumisen.
Tärkeimmät asiat aivotärähdyksestä
- Aivotärähdys on lievä aivovamma, joka paranee yleensä päivissä tai viikoissa.
- Soita 112, jos vammaenergia on suuri, henkilö on tajuton tai ilmenee uusia vakavia oireita.
- Muistiaukko tai verta ohentava lääkitys oireiden kanssa vaatii ammattilaisen arvion.
- Kotona toinen ihminen seuraa vointia ja herättelee yöllä muutaman tunnin välein.
- Vältä kovaa rasitusta ja alkoholia seuraavina päivinä.
- Hidas verenvuoto voi oireilla vasta viikkojen kuluttua.
Usein kysyttyä aivotärähdyksestä
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitkä ovat aivotärähdyksen oireet?
Lievä sekavuus, päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja oksentelu, valo- ja ääniherkkyys sekä väsymys ja keskittymisvaikeudet. Tajuttomuutta ei ole tai se kestää enintään 30 minuuttia.
Milloin pitää soittaa 112?
Jos vammaenergia on suuri tai henkilö on tajuton, tai jos ilmenee uusi oire, kuten kouristus, sekavuus, raajan toimimattomuus, raju oksentelu, verenvuoto korvasta tai näön tai kuulon menetys.
Pitääkö aivotärähdyksen saanutta herätellä yöllä?
Terveyskirjaston mukaan kyllä: muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi.
Milloin voin palata töihin?
Hyvin lievän aivovamman saanut voi yleensä palata töihin 1–3 vuorokauden levon jälkeen. Toipuminen kestää viikon tai kauemminkin.
Mitä teen, jos käytän verenohennuslääkettä?
Jos pään vamman jälkeen ilmenee minkäänlaisia oireita, tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisen arvio.
Voiko oireita tulla vasta myöhemmin?
Kyllä. Hitaasti kehittyvä kallonsisäinen verenvuoto voi oireilla vasta viikkojen kuluttua, esimerkiksi tasapainovaikeuksina, sekavuutena tai muistin huononemisena.
Milloin urheiluun voi palata aivotärähdyksen jälkeen?
Urheiluun palataan vähitellen vasta, kun oireet ovat hävinneet. Kontaktilajeissa paluusta on hyvä sopia lääkärin kanssa, koska uusi isku ennen toipumista voi olla vaarallinen.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.
