Siirry sisältöön

Hermot ja lihakset MediBilbao Salud

Enkefaliitti (aivotulehdus): oireet ja hoito

Aivotulehdus eli enkefaliitti on aivokudoksen tulehdus, jonka aiheuttaja on yleisimmin virus, toisinaan bakteeri ja hyvin harvoin jokin muu mikrobi. Suomessa todetaan vuosittain noin 300–400 aivotulehdusta. Äkillisesti alkanut kuume, niskan jäykkyys, päänsärky ja hermostoperäiset tai psyykkiset oireet ovat aina syy hakeutua välittömästi lääkärin arvioon. Tämä opas perustuu Terveyskirjastoon (Lääkärikirja Duodecim) ja NHS:n tietoon.

Aihe
Neurofysiologia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä enkefaliitti on?

Aivotulehdus eli enkefaliitti on aivokudoksen tulehdus. Tauti on useammin viruksen kuin bakteerin aiheuttama. Yleisimpiä aiheuttajia ovat herpesvirukset, puutiaisenkefaliittivirus ja enterovirukset. Myös influenssaan, tuhkarokkoon, vesirokkoon, sikotautiin ja mononukleoosiin voi liittyä aivotulehdus.

Bakteereista aivotulehduksia aiheuttavat muun muassa mykoplasma, listeria, borrelia ja tuberkuloosibakteeri, ja alkueläimistä toksoplasma. Kahdessa kolmasosassa aivotulehduksista aiheuttajaa ei tunnisteta, mutta niiden oletetaan olevan pääasiassa virustauteja.

Aivotulehduksen oireet

Aivokudoksen tulehdusta epäillään, kun kuumetautiin liittyy niskan jäykkyyttä ja päänsärkyä sekä psykiatrisia tai neurologisia oireita. Taudinkuvaan voivat kuulua:

  • ylenmääräinen uupumus,
  • tajunnantilan tai ympäristön ymmärtämisen häiriöt,
  • persoonallisuuden muuttuminen,
  • äkilliseen kuumetautiin liittyvät halvaukset,
  • pahoinvointi.

NHS:n mukaan aivotulehdus alkaa yleensä flunssan kaltaisin oirein, ja vakavammat oireet, kuten sekavuus, kouristukset, puhevaikeudet ja tajunnan menetys, kehittyvät tuntien, päivien tai viikkojen kuluessa.

Milloin hoitoon?

Nämä ovat oireita, joiden vuoksi on aina syytä hakeutua välittömästi lääkärin arvioon. NHS neuvoo soittamaan heti ambulanssin, jos itsellä tai toisella on vakavia oireita.

Samankaltaisia oireita esiintyy myös pään vammojen jälkeen, aivoverenvuodoissa ja -veritulpissa, joissakin myrkytystiloissa ja autoimmuunitaudeissa sekä verenmyrkytyksessä. Jos neurologiset oireet mietityttävät muuten, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

Miten aivotulehdus todetaan?

Aivotulehduksen diagnoosi tehdään oireiden, aivojen magneetti- tai tietokonekerroskuvauksen sekä aivosähkökäyrän (EEG) perusteella.

Aivo-selkäydinnesteestä voidaan tehdä kemiallisia ja mikrobiologisia tutkimuksia: viruksia etsitään geenitesteillä ja joskus viljelyillä, bakteerit todennetaan yleensä viljelyllä. Puutiaisaivotulehdus voidaan todeta verestä tehtävällä vasta-ainetestillä. Aivosähkökäyrästä kerrotaan lisää neurofysiologiaosiossa.

Aivotulehduksen hoito

Viruksen aiheuttamiin aivotulehduksiin on harvoin käytettävissä viruslääkettä. Vain herpesvirukseen, vesirokkovirukseen ja influenssaviruksiin on tepsivä viruslääkitys. Bakteerien ja toksoplasman aiheuttamiin aivotulehduksiin käytetään mikrobin mukaan valittuja antibiootteja.

Herpesvirus voi aiheuttaa pysyviä aivovaurioita ja kuolemankin, mutta aikainen viruslääkehoito pienentää riskiä merkittävästi. Alle 40-vuotiaista lähes kaikki paranevat oireettomiksi, jos tauti tunnistetaan nopeasti ja lääkehoito aloitetaan neljän ensimmäisen oirepäivän aikana. NHS:n mukaan aivotulehdus hoidetaan aina sairaalassa.

Toipuminen ja ennuste

Aivotulehduksesta toipuminen on hidasta ja voi viedä useita kuukausia. Useimpien virusten aiheuttamissa taudeissa paraneminen on lopulta täydellinen. Iäkkäiden toipuminen esimerkiksi herpesviruksen aiheuttamasta taudista ja puutiaisaivokuumeesta ei ole yhtä hyvä kuin nuorempien.

Iäkkäillä herpesenkefaliitti on hoidosta huolimatta vakava: joka kymmenes yli 50-vuotias on kuolemanvaarassa, ja joka kolmannelle jää neurologisia jälkioireita. NHS mainitsee tavallisina jälkiongelmina muistinmenetyksen, kouristukset, persoonallisuuden muutokset, keskittymisvaikeudet ja jatkuvan väsymyksen.

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivotulehduksesta käytetään myös nimityksiä punkkiaivokuume, TBE ja Kumlingen tauti. Tartuntoja on viime vuosina ollut yhä enemmän, ja vuonna 2023 tartunta todettiin 194 henkilöllä. Tauti on yleisin Ahvenanmaan ja Turun saaristossa, mutta tartunnan voi saada monilta muiltakin alueilta.

  • Tartunta saadaan punkin pureman välityksellä, ja toisin kuin Lymen borrelioosissa, se voi tapahtua heti punkin kiinnityttyä ihoon.
  • Tartuntoja todetaan huhtikuusta lokakuuhun, huippuna heinä–elokuu.
  • Taudinkuva on usein kaksivaiheinen: ensin kuume ja lihassärky 1–2 viikon kuluttua puremasta, ja oireettoman välivaiheen jälkeen osalle aivokalvotulehduksen tai aivotulehduksen oireita.
  • Tauti on vakavampi iäkkäillä, ja pikkulasten infektiot ovat lieviä.

TBE-rokote ja punkeilta suojautuminen

Puutiaisaivokuumeeseen ei ole lääkehoitoa, mutta sitä vastaan on kaksi rokotetta. Alkusarjassa on kolme rokotuskertaa vuoden aikana, tehoste tarvitaan kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen harvemmin. Suojateho on noin 90 prosenttia, ja ainoat merkittävät haitat ovat lyhytaikainen pistoskohdan kipu ja lyhyt kuumereaktio.

Tietyillä riskialueilla vakinaisesti tai pitkäaikaisesti loma-asunnossa asuvat voivat saada rokotteen maksutta, muille riskialueilla oleskeleville sitä suositellaan omakustanteisesti. Rokote ei suojaa punkin puremilta eikä Lymen borrelioosilta. Peittävä vaatetus suojaa luonnossa liikkujaa.

Kuntoutus aivotulehduksen jälkeen

Aivotulehduksesta toipuminen voi kestää kuukausia, ja osalle jää pysyviä oireita. Tavallisia jälkioireita ovat väsymys, muistin ja keskittymisen vaikeudet, persoonallisuuden ja mielialan muutokset, puheen vaikeudet sekä epilepsiakohtaukset. Oireiden laajuus riippuu tulehduksen aiheuttajasta ja vaikeudesta sekä siitä, kuinka nopeasti hoito aloitettiin.

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti, ja siihen voi kuulua fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa toimintakykyä ja löytää keinoja arjessa selviytymiseen. Töihin tai kouluun palataan usein vähitellen.

Myös läheiset tarvitsevat tukea, sillä aivotulehduksen jälkeiset muutokset voivat vaikuttaa koko perheeseen. Tietoa ja vertaistukea saa esimerkiksi aivovammoihin ja neurologisiin sairauksiin keskittyvistä järjestöistä.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

  • Ennuste. Terveyskirjaston mukaan paraneminen on useimpien virusten aiheuttamissa taudeissa lopulta täydellinen. NHS:n mukaan monet eivät koskaan toivu täysin, ja aivovaurio voi jättää pitkäaikaisia ongelmia.
  • Syyt. NHS korostaa myös immuunijärjestelmän häiriötä, jossa elimistö hyökkää virheellisesti aivoja vastaan. Terveyskirjasto mainitsee autoimmuunitaudit samankaltaisia oireita aiheuttavina tiloina.
  • Tarttuvuus. NHS:n mukaan aivotulehdus ei tartu ihmisestä toiseen.

Tärkeimmät asiat aivotulehduksesta

  • Enkefaliitti on aivokudoksen tulehdus, useimmiten virusperäinen.
  • Kuume, niskan jäykkyys ja hermosto-oireet vaativat välitöntä arviota.
  • Diagnoosi tehdään oireiden, kuvantamisen ja EEG:n perusteella.
  • Vain osaan virusaivotulehduksista on viruslääke; varhainen hoito on tärkeää.
  • Toipuminen voi viedä kuukausia.
  • Puutiaisaivokuumetta voi torjua rokotuksella.

Usein kysyttyä aivotulehduksesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä aiheuttaa aivotulehduksen?

Yleisimmin virus, kuten herpesvirukset, puutiaisenkefaliittivirus ja enterovirukset, toisinaan bakteeri. Kahdessa kolmasosassa aiheuttajaa ei tunnisteta.

Mitkä ovat aivotulehduksen oireet?

Äkillisesti alkanut kuume, niskan jäykkyys, päänsärky ja pahoinvointi sekä hermostoperäiset tai psyykkiset oireet, kuten uupumus, tajunnan ja persoonallisuuden muutokset tai halvaukset.

Miten aivotulehdus todetaan?

Oireiden, aivojen magneetti- tai tietokonekerroskuvauksen ja aivosähkökäyrän perusteella. Lisäksi tutkitaan aivo-selkäydinnestettä.

Paraneeko aivotulehduksesta?

Terveyskirjaston mukaan useimpien virusten aiheuttamissa taudeissa paraneminen on lopulta täydellinen, mutta toipuminen voi viedä kuukausia. Iäkkäillä ennuste on heikompi.

Mitä on puutiaisaivokuume?

Punkin pureman välityksellä tarttuva virusperäinen aivotulehdus eli TBE, jota esiintyy etenkin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Kuka tarvitsee TBE-rokotteen?

Riskialueilla asuvat tai pitkäaikaisesti loma-asunnossa oleskelevat. Rokote on tarpeen henkilöille, jotka liikkuvat luonnossa riskialueilla kesäaikana vähintään neljän viikon ajan.

Tarttuuko aivotulehdus?

Aivotulehdus itsessään ei yleensä tartu ihmisestä toiseen. Sen aiheuttanut virus, kuten herpes- tai enterovirus, voi kuitenkin tarttua, mutta useimmille tartunnan saaneille ei kehity aivotulehdusta.

Voiko rokotuksilla ehkäistä aivotulehdusta?

Osittain. Kansallisen rokotusohjelman rokotteet, kuten tuhkarokko- ja vesirokkorokote, ehkäisevät sairauksia, jotka voivat aiheuttaa aivotulehdusta. Puutiaisaivokuumeelta suojaa TBE-rokote, ja matkailijoille voidaan suositella japanilaisen aivotulehduksen rokotetta.

Mikä on autoimmuuni aivotulehdus?

Siinä elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää aivoja vastaan. Se voi aiheuttaa psyykkisiä oireita, muistihäiriöitä ja kouristuksia, ja sitä hoidetaan immuunijärjestelmää hillitsevillä lääkkeillä.

Miten punkin voi poistaa?

Punkki poistetaan mahdollisimman pian pinseteillä tai punkkipihdeillä tarttumalla siihen läheltä ihoa ja vetämällä suoraan ylöspäin.

Voiko aivotulehdus uusiutua?

Harvoin. Herpesviruksen aiheuttaman aivotulehduksen jälkeen oireiden palaaminen vaatii nopeaa lääkärinarviota.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Aivotulehdus (enkefaliitti, "aivokuume")
  2. NHS · Encephalitis

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.