Ärtynyt suoli (IBS): oireet, syyt ja hoito

01Mikä se on

Mikä on ärtyvän suolen oireyhtymä?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva: Terveyskirjaston mukaan sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä suomalaisesta, ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei vaarallinen.

• Ärtyvään suoleen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se muutu pahanlaatuiseksi vuosien saatossa.
• Aiemmin tilaa kutsuttiin ärtyneeksi paksusuoleksi, mutta nimi on muutettu, koska myös ohutsuolen on todettu olevan osallisena oireisiin.
• Englanniksi nimi on «irritable bowel syndrome», minkä vuoksi siitä käytetään usein lyhennettä IBS.
• Terveyskirjaston mukaan ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus.

02Syyt

Mistä ärtynyt suoli johtuu?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva: perusteellisissakaan tutkimuksissa suolesta ei löydy selkeää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Taustalla on arvioitu olevan suoliston ja keskushermoston vuorovaikutuksen häiriö eli niin sanottu suoli-aivoakseli.

• Ärtyvästä suolesta kärsivillä suoliston mikrobikirjo on kapeampi kuin terveillä.
• Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi suolen seinämän läpäisevyyteen, suolen liikkeisiin, matala-asteiseen tulehdukseen sekä kivun aistimiseen ja autonomisen hermoston toimintaan.
• Ruokailu usein pahentaa oireita, ja siksi oireita voidaan vähentää sopivin ruokavaliomuutoksin.
• Joskus ärtyvä suoli liittyy muihin toiminnallisiin oireisiin sekä psyykkisiin tekijöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.

03Oireet

IBS oireet: kipu, turvotus ja suolen toiminnan muutokset

Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Usein vatsakipu liittyy ulostamiseen.

• Ulostaminen on joko tavanomaista harvempaa tai tiheämpää, ja uloste voi olla kovaa tai löysää.
• Joskus tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostettaessa.
• Suurelle osalle häiritsevimpiä oireita ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.
• Oireet voivat olla välillä poissa ja välillä vaivata tavallista enemmän.
• Stressi usein pahentaa oireita.

Valtaosalla oireet helpottavat ajan myötä tai pysyvät ennallaan; vain joka viidennellä ne vaikeutuvat.

04Milloin hoitoon

Milloin vatsaoireiden vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin?

Jos ärtyvään suoleen sopivia oireita on esiintynyt vaihdellen pitempään, voi itse kokeilla ruokavaliota ja muita itsehoitokeinoja. Jos oireet ovat uusia ja haittaavia, on Terveyskirjaston mukaan syytä hakeutua lääkäriin. Jatkotutkimukset ovat yleensä tarpeellisia, jos:

• vatsavaivojen lisäksi esiintyy laihtumista, väsymystä, jatkuvaa kuumeilua tai yöllistä ulostamistarvetta,
• ulosteessa on näkyvää verta,
• suolen toiminta on nopeasti muuttunut ripuli- tai ummetustaipuiseksi ja tämä on jatkunut muutamia viikkoja,
• oireet alkavat ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin jälkeen,
• suvussa esiintyy suolistosyöpää, keliakiaa tai tulehduksellisia suolistosairauksia,
• vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Myös jos oire ilmenee uutena yli 50-vuotiaalla, on tarpeen harkita lisätutkimuksia.

05Toteaminen

Miten ärtyvän suolen oireyhtymä todetaan?

Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa laboratoriokoetta tai muuta tutkimusta. Diagnoosi tehdään sopivien oirekriteerien täyttyessä sen jälkeen, kun on tarvittaessa varmistettu, ettei oireiden taustalla ole muita sairauksia.

• Diagnoosi voidaan tehdä ilman tähystys- tai ultraäänitutkimuksia, jos oireet ovat jatkuneet pitkään eikä hälyttäviä oireita ilmene.
• Epäselvissä tapauksissa tehdään laboratorio- tai muita tutkimuksia.
• Oireyhtymällä on alatyyppejä: ripuliin tai ummetukseen painottuva tai sekamuotoinen.
• Alatyypit erotetaan haastattelun perusteella, ja niitä voidaan hoitaa eri tavoin.

06Itsehoito

Ärtyvän suolen itsehoito ja liikunta

Ärtyvään suoleen ei ole parantavaa hoitoa, vaan oireet usein aaltoilevat vuosien saatossa. Hoidon tavoitteena on vähentää vaivoja niin, etteivät oireet haittaa arkielämää, ja omin keinoin on mahdollista vaikuttaa oireisiin paljon.

• Liikunta nopeuttaa suolikaasun ja ulosteen läpikulkuaikaa paksusuolessa, ja hoitokokeissa sen on todettu vähentävän oireita.
• Suositus on 20–60 minuuttia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa 3–5 kertaa viikossa, mutta jo 20 minuutin päivittäinen kävely auttaa.
• Myös säännölliset elintavat ja riittävä uni voivat auttaa oireisiin.
• Ärtyneen suolen oireiden ehkäisyyn käytetään samoja keinoja kuin itsehoitoon.

07Ruokavalio

Ruokavalio ärtyneen suolen hoidossa

Terveyskirjaston mukaan hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen. Yleisesti suositeltavia ovat säännölliset pienet ateriat, riittävä kuidun ja nesteen saanti sekä oireita pahentavien ruoka-aineiden välttäminen; usein niitä ovat kofeiini, rasva, alkoholi ja mausteiset ruuat.

• Pohjoismaiset ärtyvän suolen ruokavalio-ohjeet kehottavat välttämään kaali-, palko- ja sipulikasveja, laktoosia, keinomakeutusaineita ja liukenematonta kuitua, kuten leseitä.
• Ohjeet muistuttavat niin sanottua FODMAP-ruokavaliota, jonka on todettu vähentävän ärtyvään suoleen liittyviä oireita; osassa tutkimuksista molemmilla on saatu yhtä hyvä vaste.
• FODMAP-ruokavaliota voi kokeilla 4–8 viikon ajan jättämällä pois vältettävät ruoka-aineet, jotka sen jälkeen palautetaan ruokavalioon asteittain.
• Noin joka kolmas ärtyvästä suolesta kärsivä saa oireita gluteenista, vaikka hänellä ei ole keliakiaa; tämä liittyy todennäköisesti viljatuotteiden fruktaanin vähenemiseen.

Jos tavallisten oireita aiheuttavien ruokien välttäminen ei auta ja ruokavaliota halutaan tiukentaa, on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen, jotta ruokavalion turvallisuus varmistetaan.

08Muu hoito

Kuidut, probiootit, stressinhallinta ja lääkärin hoito

• Ummetusvoittoisiin oireisiin voi kokeilla apteekista saatavia suolen sisältöä lisääviä liukoisia kuituja; vehnäleseitä ja muita liukenemattomia kuituja ei pidä käyttää.
• Probiootteja sisältävien ruoka-aineiden käyttö saattaa vähentää vatsakipua ja turvotusta.
• Tietoisuustaitoja ja stressinhallintaa lisäävät omahoito-ohjelmat, jooga ja rentoutusharjoitukset voivat olla avuksi.
• Jos omahoito ei riitä, ummetuksen hoitoa voidaan tehostaa lääkärin määräämillä lääkkeillä, ja vatsakipujen vähentämiseen voidaan käyttää samoja lääkkeitä kuin masennuksen hoitoon.
• Ripulin hoitoon voidaan käyttää erilaisia lääkkeitä, joiden käyttö on syytä aloittaa lääkärin valvonnassa.
• Psykologisilla hoidoilla on voitu merkittävästi lievittää oireita, jos mukana on mielialaoireita ja ahdistusta; myös hypnoosihoidosta voi joskus olla apua.

Cochrane-katsauksessa (2009; 25 tutkimusta) psykologiset hoidot olivat hoidon lopussa ehkä hieman tavanomaista hoitoa tai jonotusta parempia, mutta tuloksen kliininen merkitys on kiistanalainen.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet painottavat psykologisten hoitojen hyötyä eri tavoin:

• Terveyskirjasto: psykologisilla hoidoilla on voitu merkittävästi lievittää ärtyvän suolen oireita, jos mukana on mielialaoireita ja ahdistusta.
• Cochrane-katsaus: psykologiset hoidot saattavat olla hoidon lopussa hieman tavanomaista hoitoa parempia, mutta yhtä tutkimusta lukuun ottamatta ne eivät olleet lumehoitoa parempia, ja vaikutuksen pysyvyys on kyseenalainen.
• Pitkäaikaistulokset: katsauksen mukaan vakuuttavaa näyttöä vaikutuksen säilymisestä hoidon päättymisen jälkeen ei löytynyt, ja analyysia rajoittivat tutkimusten pienuus ja erilaisuus.
• Kohderyhmä: Terveyskirjaston maininta koskee erityisesti potilaita, joilla on myös mielialaoireita ja ahdistusta, kun taas katsaus arvioi psykologisia hoitoja ärtyvän suolen oireyhtymässä yleisesti.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat ärtyneestä suolesta

• Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen toiminnallinen vatsavaiva, joka ei ole vaarallinen.
• Taustalla on arvioitu olevan suoliston ja keskushermoston vuorovaikutuksen häiriö.
• Tyypillisiä oireita ovat vatsakipu, turvotus, ilmavaivat sekä ummetus, ripuli tai molemmat.
• Laihtuminen, kuumeilu, yöllinen ulostamistarve ja veri ulosteessa ovat syitä hakeutua tutkimuksiin.
• Diagnoosi tehdään oireiden perusteella, kun muut sairaudet on tarvittaessa suljettu pois.
• Itsehoitoon kuuluvat sopiva ruokavalio, säännöllinen liikunta, säännölliset elintavat ja stressinhallinta.