Siirry sisältöön

Ravinto ja terveys MediBilbao Salud

Vitamiinit: mitä ne tekevät ja mistä niitä saa

Vitamiinit ovat ruoassa luontaisesti esiintyviä yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä elimistön toiminnalle. Elimistö ei muodosta niitä lainkaan itse tai muodostaa vain niin pieniä määriä, että niitä on saatava ravinnosta. Tämä opas kokoaa Terveyskirjaston ja antioksidanttivalmisteita arvioivan Cochrane-katsauksen pohjalta, mitä vitamiinit tekevät, mistä niitä saa ja mitä puutos tai liikasaanti aiheuttaa.

Aihe
Ravitsemus
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Aikuinen valmistaa kasvis- ja kalaruokaa keittiössä
Vitamiinit saadaan ensisijaisesti monipuolisesta ruoasta. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mitä vitamiinit ovat?

Vitamiinien päivittäinen tarve on vitamiinista riippuen mikro- tai milligrammojen suuruinen. Ne ovat mukana lukuisissa aineenvaihduntareaktioissa (B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini), hormonien kaltaisina säätelytekijöinä (A- ja D-vitamiini) tai antioksidantteina (C- ja E-vitamiini).

  • Rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiini.
  • Vesiliukoisia ovat B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini.
  • B-vitamiineiksi luetaan tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3), biotiini, pantoteenihappo (B5), B6-vitamiini, folaatti ja B12-vitamiini.
  • Useimmat vitamiinit aktivoituvat elimistössä; vain E- ja C-vitamiini toimivat suoraan ravinnosta saatavassa muodossa.

A-vitamiini ja E-vitamiini: tehtävät ja lähteet

A-vitamiini on välttämätön näköaistimuksen synnyssä. Sitä tarvitaan myös normaalissa sikiönkehityksessä, immuunivasteessa ja epiteelikudosten ylläpidossa. Maksa varastoi A-vitamiinia ja annostelee sitä elimistön käyttöön tarpeen mukaan.

  • A-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi liha, kananmuna, vitaminoidut leipärasvat sekä keltaiset, punaiset ja oranssit kasvikset, marjat ja hedelmät.
  • Erityisiä A-vitamiinin puutosoireita ovat hämäräsokeus ja kuivasilmäisyys; puutos on harvinaista teollistuneissa maissa.
  • E-vitamiinin pääasiallinen lähde ovat kasvikunnan tuotteet, etenkin kasviöljyt, pähkinät ja siemenet; sitä saadaan myös rasvaisesta kalasta ja kananmunasta.
  • E-vitamiini toimii solukalvoja ja lipoproteiineja suojaavana antioksidanttina, ja sen puutos on erittäin harvinainen.

Jo lievä pitkäaikainen A-vitamiinin liikasaanti on yhdistetty lisääntyneeseen osteoporoosin riskiin. Liiallinen A-vitamiinin saanti altistaa myös sikiövaurioille, minkä vuoksi raskauden aikana tulee rajoittaa maksaruokien käyttöä.

Kalaa, kananmunia, palkokasveja ja täysjyväleipää pöydällä
Eri vitamiineja saadaan sekä eläin- että kasvikunnan ruoista. Kuva on tehty tekoälyllä.

D-vitamiini: auringonvalo, ruoka ja suositukset

D-vitamiinia muodostuu iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, tehokkaimmin kesäisin kello 10–14. Suomen leveysasteilla UVB-säteilyä ei saa riittävästi loka–maaliskuun aikana, ja iän myötä ihon D-vitamiinin muodostus vähenee.

  • D-vitamiinin saantisuositus on ½–74-vuotiaille 10 mikrog/vrk ja 75 vuotta täyttäneille 20 mikrog/vrk.
  • Hyviä lähteitä ovat kala, vitaminoidut maitovalmisteet ja ravintorasvat, kananmuna sekä kantarelli ja suppilovahvero.
  • Imeväisikäisille aloitetaan D-vitamiinilisä jo 2 viikon iässä; suositeltava lisä on 10 mikrog/vrk 2-vuotiaaksi asti ja 7,5 mikrog/vrk 2–18-vuotiaille.
  • Raskaana oleville ja imettäville suositellaan 10 mikrog/vrk, ja 75 vuotta täyttäneille lisää ruokavaliosta riippuen 10–20 mikrog/vrk.
  • 18–74-vuotiaille suositellaan lisää 10 mikrog/vrk lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos saanti ruokavaliosta on vähäistä.

D-vitamiini on välttämätön kalsiumin imeytymiselle suolistosta. Puutoksesta kerromme lisää oppaassamme D-vitamiinin puutoksesta.

K-vitamiini ja C-vitamiini

K-vitamiinin keskeisin tehtävä liittyy veren hyytymiseen, ja lisäksi se vaikuttaa luun muodostumiseen ja immuunipuolustukseen. C-vitamiinin parhaiten tunnettu tehtävä liittyy kollageenisynteesiin: kollageenit antavat tukea ja lujuutta muun muassa luun, ruston, jänteiden, verisuonten ja ihon rakenteisiin.

  • K-vitamiinia on runsaasti vihreissä lehtivihanneksissa ja kasviöljyissä sekä esimerkiksi maksassa, siipikarjan lihassa ja kananmunassa.
  • Vastasyntyneille annetaan pistoksena K-vitamiinilisä, koska heidän K-vitamiinitilansa on heikko.
  • C-vitamiinin parhaita lähteitä ovat hedelmät, marjat, vihannekset ja peruna.
  • C-vitamiini edesauttaa kasvikunnan raudan imeytymistä ruoasta.
  • C-vitamiinin puutossairaus on keripukki; lievä puutos ilmenee muun muassa väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja vastustuskyvyn heikentymisenä.

B-ryhmän vitamiinit: tiamiini, riboflaviini, niasiini ja biotiini

B-ryhmän vitamiinit ovat mukana lukuisissa aineenvaihduntareaktioissa. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juuri varastoidu elimistöön; B12-vitamiini on tästä poikkeus.

  • Tiamiinin (B1) hyviä lähteitä ovat liha, täysjyvävilja, pavut, pähkinät ja siemenet; runsas alkoholin käyttö heikentää sen imeytymistä.
  • Riboflaviinin (B2) tärkein lähde ovat maitovalmisteet, ja sitä saadaan myös lihasta, viljavalmisteista, palkokasveista ja sienistä.
  • Niasiinin hyviä saantilähteitä ovat liha, kala, kananmuna, maitovalmisteet, palkokasvit ja viljatuotteet; elimistö voi muodostaa sitä myös tryptofaanista.
  • B6-vitamiinin ja riboflaviinin puute heikentää niasiinin muodostusta elimistössä.
  • Biotiinia saadaan lähes kaikista ruoista, ja sen puutosta ei juuri esiinny.

Ravintolisinä nautitut suuret biotiinimäärät voivat vääristää joidenkin laboratorioanalyysien, kuten kilpirauhastestien, tuloksia.

Folaatti ja B12-vitamiini

Folaatin parhaita lähteitä ovat vihreät lehtivihannekset ja täysjyväviljatuotteet, ja runsaasti sitä on myös maksassa ja palkokasveissa. Folaatin puutosoire on megaloblastinen anemia. Raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisää raskausviikon 12 loppuun saakka; aiheesta kerromme oppaassamme foolihaposta.

  • B12-vitamiinia on käytännössä ainoastaan eläinperäisissä ruoissa: lihassa, kananmunassa, kalassa, äyriäisissä, maitovalmisteissa ja maksassa.
  • B12-vitamiini on välttämätöntä punasolujen muodostumiselle, ja se osallistuu hermoston toimintaan.
  • Riskiryhmänä ovat vegaanit ja vegaaniäitien imeväisikäiset lapset, ellei käytetä täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintolisiä.
  • Useimmiten puutteessa on kyse imeytymishäiriöistä, esimerkiksi atrofisesta mahatulehduksesta tai maha-suolikanavan leikkauksista.
  • Suuri foolihapon saanti voi peittää B12-vitamiinin puutoksen oireet.

Ravinnosta vai valmisteista?

Terveyskirjaston mukaan vitamiineja on saatava ravinnosta. Esimerkiksi tupakoitsijoiden suurempi C-vitamiinin tarve tulisi saada ravinnosta ravintovalmisteiden sijaan.

  • D-vitamiinilisää suositellaan tietyille ryhmille, kuten imeväisille, lapsille, raskaana oleville, imettäville ja 75 vuotta täyttäneille.
  • D-vitamiinilisä imeytyy parhaiten aterian yhteydessä nautittuna.
  • Rasva edistää E-vitamiinin imeytymistä.
  • Suuret C-vitamiiniannokset voivat olla haitallisia henkilöille, joille muodostuu herkästi kalsiumoksalaattivirtsakiviä.
  • Suuret E-vitamiiniannokset voivat aiheuttaa veren hyytymishäiriöitä ainakin silloin, kun K-vitamiinin saanti on niukkaa.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme voimme arvioida ruokavaliotasi ja auttaa koostamaan monipuolisen ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

Ravitsemusterapeutti keskustelee asiakkaan kanssa vastaanotolla
Ruokavalion arvioinnissa voi auttaa ravitsemusterapeutti. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kenellä puutoksen riski on suurempi?

Useat vitamiinipuutokset, kuten A-, E- ja K-vitamiinin puutos, ovat teollistuneissa maissa harvinaisia, mutta tietyt tilanteet lisäävät riskiä. Terveyskirjasto mainitsee muun muassa seuraavat:

  • Runsas alkoholin käyttö heikentää tiamiinin, riboflaviinin, folaatin ja biotiinin imeytymistä tai hyväksikäyttöä.
  • Tiamiinin puutoksen riskiä lisäävät myös imeytymishäiriöt, nopea laihdutus ja syömättömyys.
  • Piilevän riboflaviinin puutoksen riskiryhmiä ovat muun muassa hemodialyysipotilaat ja ikääntyneet, joiden ravinto on yksipuolista.
  • Rasvan imeytymishäiriöt voivat johtaa E- ja K-vitamiinin puutokseen.
  • Vähäiseen hedelmien, marjojen ja vihannesten käyttöön liittyvä marginaalinen C-vitamiinin puutos on teollisuusmaissa keripukkia yleisempää.

Vitamiinitilaa voidaan tutkia verikokein, mutta kaikille vitamiineille ei ole luotettavia mittareita; esimerkiksi biotiinitilan tutkimiseen ei ole luotettavia menetelmiä.

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto kuvaa vitamiinien tehtävät, lähteet ja saantisuositukset. Cochrane-katsaus tarkasteli erikseen antioksidanttivalmisteita (beetakaroteeni, A-, C- ja E-vitamiini sekä seleeni) kuolleisuuden ehkäisyssä.

  • Katsaukseen kuului 78 satunnaistettua tutkimusta ja 296 707 osallistujaa.
  • Antioksidanttivalmisteiden käytön tueksi ei löytynyt näyttöä sairauksien ensisijaisessa tai toissijaisessa ehkäisyssä.
  • Beetakaroteeni ja E-vitamiini näyttivät lisäävän kuolleisuutta, ja niin saattavat myös A-vitamiinin suuret annokset.
  • Terveyskirjasto toteaa vastaavasti, että A-vitamiinin jatkuvat yliannokset voivat aiheuttaa myrkytyksen ja että suuret E-vitamiiniannokset voivat aiheuttaa hyytymishäiriöitä.

Tärkeimmät asiat vitamiineista

  • Vitamiinit ovat välttämättömiä, ja ne on saatava ravinnosta.
  • Rasvaliukoisia ovat A, D, E ja K; vesiliukoisia B-ryhmä ja C-vitamiini.
  • Suomen leveysasteilla D-vitamiinia ei muodostu iholla riittävästi loka–maaliskuussa, ja tietyille ryhmille suositellaan D-vitamiinilisää.
  • B12-vitamiinia on käytännössä vain eläinperäisissä ruoissa.
  • Myös liikasaanti on mahdollista, erityisesti A- ja D-vitamiinin kohdalla.

Usein kysyttyä vitamiineista

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mitkä vitamiinit ovat rasvaliukoisia?

A-, D-, E- ja K-vitamiini. B-ryhmän vitamiinit ja C-vitamiini ovat vesiliukoisia.

Mistä saa B12-vitamiinia?

B12-vitamiinia on käytännössä ainoastaan eläinperäisissä ruoissa, kuten lihassa, kananmunassa, kalassa, äyriäisissä, maitovalmisteissa ja maksassa. Vegaaniruokavaliosta se puuttuu, ellei käytetä täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintolisiä.

Mistä saa C-vitamiinia?

Parhaita lähteitä ovat hedelmät, marjat, vihannekset ja peruna. Muissa ruoka-aineissa C-vitamiinia on luontaisesti hyvin vähän.

Mitkä ovat A- ja E-vitamiinin lähteet?

A-vitamiinia saa esimerkiksi lihasta, kananmunasta, vitaminoiduista leipärasvoista sekä keltaisista, punaisista ja oransseista kasviksista, marjoista ja hedelmistä. E-vitamiinia saa etenkin kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.

Tarvitsenko D-vitamiinilisää?

Suomessa D-vitamiinilisää suositellaan muun muassa imeväisille, lapsille, raskaana oleville, imettäville ja 75 vuotta täyttäneille sekä 18–74-vuotiaille talvikaudella, jos saanti ruokavaliosta on vähäistä.

Voiko vitamiineja saada liikaa?

Voi. A-vitamiinin jatkuvat yliannokset ja D-vitamiinin liikasaanti voivat aiheuttaa myrkytyksen. Auringonvalosta D-vitamiinia ei kuitenkaan voi saada liikaa.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Vitamiinit
  2. Bjelakovic G, et al. Antioxidant supplements for prevention of mortality in healthy participants and patients with various diseases. Cochrane Database Syst Rev. 2012

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.