Foolihappo ja folaatti: mitä ne ovat ja kuka tarvitsee?

01Mikä se on

Mikä ero on foolihapolla ja folaatilla?

Terveyskirjaston mukaan folaatti kuuluu B-ryhmän vitamiineihin (B9-vitamiini). Ravinnossa esiintyvää vitamiinimuotoa kutsutaan folaatiksi. Foolihappo on vastaava synteettinen vitamiini, jota on vitamiinivalmisteissa, ravintolisissä ja täydennetyissä elintarvikkeissa.

Folaatti on vesiliukoinen vitamiini, jota tarvitaan solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen. Ihmisen solut tarvitsevat sitä DNA:n valmistamiseen. Elimistö ei pysty tuottamaan folaattia eikä foolihappoa, joten se on saatava ravinnosta tai ravintolisänä.

02Lähteet

Mistä folaattia saa?

Terveyskirjaston mukaan parhaita folaatin lähteitä ovat:

• maksa,
• tuoreet vihreät ja tummanvihreät kasvikset ja vihannekset,
• pavut ja muut palkokasvit,
• hedelmät ja marjat,
• täysjyväviljavalmisteet,
• hiiva; myös maitovalmisteista saadaan pieniä määriä folaattia.

Monipuolisesta ruoasta, jossa on riittävästi kasviksia ja täysjyväviljaa, saa yleensä riittävästi folaattia. Terveyskirjaston mukaan suomalaisten hedelmällisessä iässä olevien naisten folaatin saanti ravinnosta ei kuitenkaan ole riittävää.

03Ruoanvalmistus

Kuumentaminen tuhoaa folaattia

Terveyskirjaston mukaan kuumentaminen tuhoaa folaatin helposti. Folaattia on erityisesti maksassa, vihreissä kasviksissa ja hiivassa.

Folaatin ja B12-vitamiinin puutteen syntymistä voidaan ehkäistä huolehtimalla vitamiinien riittävästä saannista monipuolisesta ruokavaliosta. Tarvittaessa voidaan käyttää vitamiinitabletteja. Riittävä B12-vitamiinin saanti on tärkeää myös foolihapon hyödyntämisen kannalta. B12-vitamiinia saadaan vain eläinperäisestä ravinnosta, ja vegaaneille suositellaan B12-vitamiinilisää.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme autamme suunnittelemaan monipuolisen ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

04Raskaus

Foolihappo raskautta suunniteltaessa

Terveyskirjaston mukaan folaatin riittävä saanti on tärkeää sikiön normaalin kehityksen kannalta, ja sen tarve lisääntyy raskauden aikana. Riittävä foolihapon saanti vähentää synnynnäisten epämuodostumien, erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriön, vaaraa.

• kaikille raskautta suunnitteleville ja odottaville suositellaan 0,4 milligramman foolihappolääkitystä,
• lääkitys pitäisi aloittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta,
• foolihapon käyttöä suositellaan ainakin 12. raskausviikkoon saakka,
• runsaasti folaattia sisältävä ruokavalio on tärkeä jo raskautta suunniteltaessa ja koko raskauden ajan.

Folaatin tarve suurenee raskauden ja imetyksen aikana, minkä vuoksi raskauden aikana suositellaan foolihapon käyttöä. Apteekista saa 0,4 milligramman tabletteja ilman reseptiä, ja myös raskausajan monivitamiinitabletit sisältävät tämän määrän.

05Riskitilanteet

Milloin tarvitaan suurempi annos?

Terveyskirjaston mukaan lisäfoolihappo on tarpeen hermostoputken sulkeutumishäiriöiden ehkäisyssä raskauden suunnitteluvaiheesta ensimmäisen raskauskolmanneksen loppuun asti:

• 1–4 milligrammaa päivässä lääkärin harkinnan mukaan, jos äiti sairastaa epilepsiaa, diabetesta, keliakiaa tai kroonista suolistotulehdusta tai jos alkoholinkäyttö on runsasta tai ruokavalio erittäin yksipuolinen,
• 4 milligrammaa päivässä lääkärin harkinnan mukaan, jos riski saada hermostoputken sulkeutumishäiriötä sairastava lapsi on tavanomaista suurempi tai jos perheessä on aiemmin ollut keskushermostoputken sulkeutumishäiriö.

Lääkityksen on tapahduttava lääkärin valvonnassa. Ennen aloittamista ja tarvittaessa sen aikana on syytä varmistaa, ettei B12-vitamiinin puutetta ole. Jos foolihappolisää käytetään pidempään, annossuositus on enintään 0,4 milligrammaa päivässä 12. raskausviikolta eteenpäin.

06Tutkimusnäyttö

Mitä tutkimukset sanovat?

Cochrane-katsauksen (De-Regil ym. 2015, viisi tutkimusta, 7 391 naista) mukaan päivittäinen foolihappolisä joko yksinään tai yhdessä muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa suojasi hermostoputken sulkeutumishäiriöiltä verrattuna lumeeseen tai hoitamatta jättämiseen. Näytön laatu oli korkea. Foolihappo suojasi myös häiriön uusiutumiselta naisilla, joiden aiempi raskaus oli ollut hermostoputken sulkeutumishäiriön vaikeuttama. Tutkimusten harhan riski vaihteli, ja vain yksi tutkimus arvioitiin matalan harhan riskin tutkimukseksi.

Yhdysvaltalaisen USPSTF-suosituksen mukaan hermostoputken sulkeutumishäiriöt ovat Yhdysvaltojen yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia, ja ne koskevat arviolta 3 000 raskautta vuodessa. Monet niistä johtuvat elimistön matalasta folaattipitoisuudesta. Suosituksen mukaan on korkea varmuus siitä, että foolihappolisästä on merkittävä nettohyöty.

Katsauksen alaryhmäanalyysien mukaan hyöty ei riippunut siitä, oliko päivittäinen annos 0,4 milligrammaa vai suurempi, tai siitä, annettiinko foolihappo yksinään vai muiden vitamiinien kanssa. Suulakihalkioon foolihapolla ei havaittu ehkäisevää eikä haitallista vaikutusta.

07Puute

Foolihapon puute: syyt

Terveyskirjaston laboratorio-ohjeen mukaan puutteellinen ravinto voi yksinkin aiheuttaa folaatin puutteen. Lääkärikirjan mukaan folaatin puute voi johtua:

• puutteellisesta ravinnosta, etenkin alkoholiriippuvuuden yhteydessä,
• huonontuneesta imeytymisestä keliakian ja muiden suolistosairauksien yhteydessä,
• lisääntyneestä tarpeesta raskauden, imetyksen ja joidenkin sairauksien aikana,
• tietyistä lääkkeistä, esimerkiksi epilepsialääkkeistä, metotreksaatista ja trimetopriimista.

Raskaana olevan naisen folaatin puute lisää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Metotreksaattia esimerkiksi reumasairauden hoitoon käytettäessä foolihappoa otetaan metotreksaatin jälkeen ehkäisemään liiallista lääkevaikutusta verisolutuotantoon. Kun metotreksaatin käytön aihe on verisairauden hoito, foolihappoa ei ole mielekästä käyttää, koska se heikentää juuri haluttua vaikutusta.

08Toteaminen

Miten folaatin puute todetaan ja hoidetaan?

Terveyskirjaston mukaan B12-vitamiinin tai folaatin puute voi aiheuttaa anemiaa, jossa punasolut ja niiden esiasteet ovat tavallista suurempia. Sitä kutsutaan makrosyyttiseksi tai megaloblastiseksi anemiaksi. Yhdeksän kymmenestä megaloblastisesta anemiasta johtuu B12-vitamiinin puutteesta. Epäily folaatin puutteesta herää, jos todetaan anemia ja punasolujen tilavuus (MCV-arvo) on normaalia suurempi. Puute todetaan mittaamalla folaattipitoisuus verinäytteestä (fS-Folaat). Ennen näytteenottoa on oltava 12 tuntia ravinnotta.

• laboratorio-ohjeen mukaan kaikki yli 8 nmol/l:n arvot ovat normaaleja,
• väli 8–15 nmol/l on harmaa alue, jolla puutetta ei voida varmasti sulkea pois,
• alle 8 nmol/l viittaa folaatin puutteeseen.

Viitearvot ovat HUS Diagnostiikkakeskuksen. B12-vitamiinin puutteessa verestä tutkitaan B12-vitamiini, ja useimmiten tarvitaan myös muita verikokeita. Folaatin puutteen hoitona on foolihapon nauttiminen tabletteina.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Annos: Terveyskirjaston mukaan raskautta suunnitteleville suositellaan 0,4 milligrammaa päivässä. Yhdysvaltalainen USPSTF-suositus (2023) neuvoo ottamaan 0,4–0,8 milligrammaa päivässä.
• Kenelle: Terveyskirjasto suosittelee foolihappoa raskautta suunnitteleville ja odottaville. USPSTF-suositus koskee kaikkia, jotka suunnittelevat raskautta tai voivat tulla raskaaksi.
• Aloitus ja kesto: Terveyskirjaston raskausartikkelin mukaan lääkitys aloitetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen raskautta ja jatketaan ainakin 12. raskausviikkoon. Laboratorio-ohjeen mukaan käyttö aloitetaan noin kaksi kuukautta ennen ja sitä voi jatkaa 12. raskausviikon loppuun.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat foolihaposta

• Folaatti on ravinnon B9-vitamiini; foolihappo on sen synteettinen muoto.
• Parhaita lähteitä ovat maksa, vihreät kasvikset, palkokasvit ja täysjyvävilja.
• Kuumentaminen tuhoaa folaattia helposti.
• Raskautta suunnitteleville suositellaan 0,4 mg foolihappoa päivässä.
• Suurempi annos otetaan vain lääkärin harkinnan mukaan.
• Puute todetaan verikokeella, ja sitä hoidetaan foolihappotableteilla.