Vestibulaarineuriitti: tasapainohermon tulehdus

01Mikä se on

Mikä vestibulaarineuriitti on?

Tasapainohermo kulkee yhdessä kuulohermon kanssa sisäkorvasta aivorunkoon. Se välittää aivoihin tasapainoelimen tuottamaa tietoa pään asennosta. Vestibulaarineuriitissa tasapainohermon arvellaan tulehtuneen, mutta tulehduksen aiheuttajaa ei varmasti tiedetä.

• Nykykäsityksen mukaan aiheuttaja on todennäköisesti äkillinen virustulehdus tai aiemmin sairastetun, luultavasti herpesryhmään kuuluvan viruksen aktivoituminen.
• Tauti on yleisin keski-iässä.
• Se on yhtä yleinen miehillä ja naisilla.
• Taudin uusiminen on mahdollista, mutta harvinaista.

02Oireet

Vestibulaarineuriitin oireet

Vestibulaarineuriitti aiheuttaa äkillisesti alkavan, voimakkaan kiertohuimauksen, tasapainoepävarmuuden ja pahoinvoinnin. Katseen tarkentaminen on usein hankalaa ja silmävärveen vuoksi lukeminen mahdotonta. Kiertävä huimaus tuntuu ikään kuin huone pyörisi ympäri, ja huimauksen yhteydessä voi esiintyä myös heikotusta ja pahoinvointia.

• Pahin vaihe menee yleensä ohi vuorokaudessa ja hankalat oireet muutamassa päivässä.
• Jonkinasteista tasapainoepävarmuutta voi tuntua viikkojen ajan.
• Noin joka neljäs sairastunut kokee joitakin päiviä ennen oireiden alkamista muutaman minuutin lievemmän huimauskohtauksen.
• Vaikka oirekuva on dramaattinen, tila on vaaraton ja paranee lähes aina täysin oireettomaksi.

03Erotus

Mitkä oireet eivät kuulu vestibulaarineuriittiin?

Taudinkuvaan ei liity kuulo-oireita, kipua, sekavuutta, käsien tai jalkojen kömpelyyttä tai puheentuottamisen vaikeutta. Jos näitä oireita esiintyy, on lääkäriin hakeuduttava välittömästi. Pelkkä huimaus ilman muita oireita ei juuri koskaan ole merkki äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta usean tunnin ajan jatkuva äkillinen huimaus on syy hakeutua lääkärin arvioon.

• Päivystykseen on syytä hakeutua välittömästi, jos äkilliseen huimaukseen liittyy puheen, kuulon, näön, nielemisen, lihasten toiminnan tai tajunnan häiriöitä.
• Samoin, jos huimaukseen liittyy rintakipua, rytmihäiriötuntemus tai voimakas hengenahdistus.
• Samoin, jos huimaus on niin voimakasta, ettei pysy pystyssä.
• Vuorokauden sisällä on syytä hakeutua hoitoon, jos huimaukseen liittyy pulssin epätasaisuutta tai äkillinen kuulon heikkeneminen.

04Toteaminen

Miten tauti todetaan?

Vestibulaarineuriitti diagnosoidaan oireiden ja löydösten perusteella, eikä verikokeista tai kuvantamistutkimuksista ole apua. Pään tietokone- tai magneettikuvauksella voidaan tarvittaessa poissulkea muita äkillisen huimauksen syitä. Huimausta tutkittaessa mitataan usein verenpaine eri asennoissa ja tutkitaan sydämen rytmi sekä neurologinen status, jossa voidaan huomioida huimaukseen liittyviä muita neurologisia oireita.

• Äkillisesti alkaneen voimakkaan huimauksen syy on aina selvitettävä.
• Lääkäriin ei välttämättä tarvitse lähteä heti, mutta hoidon kiireellisyyden arvioimiseksi terveydenhuollon ammattilaisiin on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman pian.
• Lääkäriin mennessä kannattaa miettiä valmiiksi, minkä tyyppistä huimaus on, missä tilanteissa sitä esiintyy, liittyykö siihen muita oireita ja mitä lääkkeitä on käytössä.
• Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäistä. Huimauksen muista syistä kerromme oppaassamme huimauksesta.

05Lääkehoito

Vestibulaarineuriitin lääkehoito

Tautiin ei ole parantavaa lääkitystä, mutta sen oireita voidaan lievittää. Voimakasta pahoinvointia voidaan helpottaa pahoinvointilääkkeillä.

• Pahoinvointilääkkeet eivät nopeuta paranemista, mutta helpottavat vointia parina ensimmäisenä päivänä.
• Useimmissa tutkimuksissa kortisonitabletit näyttäisivät nopeuttavan tasapainojärjestelmän toipumista, mutta täysin varmaa tämäkään ei ole.
• Jos potilaalla ei ole kortisonin käyttöä estävää sairautta, aloitetaan yleensä reilun viikon kestävä kortisonikuuri.
• Jos potilaalla on huonossa tasapainossa oleva verenpainetauti, diabetes, hankalia uniongelmia, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai muita vaikeita psyykkisiä sairauksia, kortisonilääkityksestä arvellaan olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

06Akuutti vaihe

Kun oireet ovat pahimmillaan

Kun oireet ovat pahimmillaan, on helpointa maata paikoillaan silmät kiinni. Heti kun vointi sen sallii, kannattaa lähteä liikkeelle.

• Lääkärin antaman hoidon lisäksi kannattaa lähteä liikkeelle heti, kun pystyy, jotta tasapainojärjestelmää saadaan aktivoitua.
• Kaikenlainen aktiivisuus, jossa tasapainojärjestelmä joutuu töihin, nopeuttaa kuntoutumista.
• Pään kääntelyä ja katseen tarkentamista voi tehdä jo siinä vaiheessa, kun jalat ovat huterat.
• Paikalleen jääminen pahentaa ajan kanssa huimausta.
• Huimaus suurentaa kaatumisen riskiä, joten on tärkeää pohtia ympäristön turvallisuutta ja apuvälineitä, jotta liikkuminen mahdollistuisi.

07Kuntoutus

Tasapainon kuntoutus kotona

Sauvakävely tai käsikynkässä kävely onnistuu, vaikka vähän huimaisikin. Tasapainoharjoittelusta on hyötyä kaikentyyppisen huimauksen hoidossa. Säännölliset elämäntavat, riittävä lepo, liikunta ja terveyttä tukeva ruokavalio voivat jossakin määrin vähentää huimauksen riskiä.

• Epätasaisessa maastossa liikkuminen.
• Viivakävely ja yhdellä jalalla seisominen.
• Tanssiminen, jooga ja ryhmäliikunta.
• Erityisesti monipuolinen liikunta ja tasapainoharjoitteet aktivoivat tasapainoelintä.

08Fysioterapia

Milloin fysioterapeutin ohjausta tarvitaan?

Fysioterapeutit osaavat opastaa tasapainojärjestelmälle kohdennettujen harjoitteiden tekemisessä. Ohjausta tarvitaan lähinnä silloin, kun tasapaino on ollut huono jo ennen sairastumista tai jos oirekuva on poikkeuksellisen voimakas.

• Cochrane-katsauksessa (39 tutkimusta, 2 441 osallistujaa, joilla oli toispuoleinen ääreisperäinen tasapainoelimen häiriö) tasapainokuntoutus vähensi huimauksen esiintymistä verrattuna kontrolliin tai hoitamatta jättämiseen.
• Katsauksen mukaan on kohtalaista tai vahvaa näyttöä, että tasapainokuntoutus on turvallinen ja tehokas hoito.
• Haittavaikutuksia ei raportoitu, ja katsauksen mukaan on kohtalaista näyttöä, että kuntoutus lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä keskipitkällä aikavälillä.
• Eri kuntoutusmuotojen paremmuudesta ei ollut riittävästi näyttöä. Asentohuimauksen hoidosta kerromme oppaassamme asentohuimauksesta.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme arvioimme äkillisesti alkanutta huimausta (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja kortisonihoidon näytössä ja toipumisajassa:

• Kortisonihoito: Terveyskirjaston mukaan useimmissa tutkimuksissa kortisonitabletit näyttäisivät nopeuttavan toipumista, ja yleensä aloitetaan reilun viikon kuuri. Cochrane-katsauksen (4 pientä tutkimusta, 149 osallistujaa) mukaan näyttö ei riitä tukemaan kortisonin antamista: hyötyä näkyi tasapainoelimen testituloksessa kuukauden kohdalla, mutta ei 12 kuukauden kohdalla eikä oireiden toipumisessa.
• Toipumisaika: Terveyskirjaston vestibulaarineuriittiartikkelin mukaan hankalat oireet menevät ohi muutamassa päivässä. Huimausartikkelin mukaan hankala huimaus menee yleensä ohi 1–2 viikossa. Molempien mukaan lievää tasapainoepävarmuutta voi olla pidempään.
• Fysioterapian tarve: Terveyskirjaston mukaan fysioterapeutin ohjausta tarvitaan lähinnä erityistilanteissa. Cochrane-katsaus tukee tasapainokuntoutusta toispuoleisissa ääreisperäisissä tasapainohäiriöissä yleisesti.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat vestibulaarineuriitista

• Vestibulaarineuriitti aiheuttaa äkillisen, voimakkaan kiertohuimauksen, pahoinvoinnin ja tasapainoepävarmuuden.
• Tila on vaaraton ja paranee lähes aina täysin.
• Taudinkuvaan eivät kuulu kuulo-oireet, kipu, sekavuus, raajojen kömpelyys tai puheen vaikeus; niiden vuoksi lääkäriin välittömästi.
• Pahoinvointilääkkeet helpottavat vointia parina ensimmäisenä päivänä.
• Liikkeelle kannattaa lähteä heti, kun vointi sallii; paikalleen jääminen pahentaa huimausta.
• Tasapainoharjoittelu nopeuttaa kuntoutumista.