Siirry sisältöön

Selkä ja niska MediBilbao Salud

Spinaalistenoosi: selkäydinkanavan ahtauman oireet ja hoito

Selkäydinkanavan ahtaumalla eli spinaalistenoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa selkänikamien muodostama kanava ahtautuu ja puristaa selkäydintä, selkäydinpussia tai kanavasta lähteviä hermojuuria. Tyypillisiä oireita ovat katkokävely sekä kävellessä alaraajoihin säteilevä kipu, puutuminen tai voimattomuus. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston, Cochrane-katsauksen ja meta-analyysin pohjalta, miten ahtauma tunnistetaan ja miten sitä hoidetaan.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Iäkäs aikuinen istuu puiston penkillä
Katkokävelyssä oireet helpottavat istuessa. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mitä spinaalistenoosi tarkoittaa?

Spinaalistenoosissa selkänikamien renkaiden muodostama selkäydinkanava ahtautuu. Kaula- tai rintarangassa ahtauma puristaa selkäydintä, lannerangassa selkäydinpussia tai selkäydinkanavasta lähteviä hermojuuria.

  • Tyypillisiä oireita ovat katkokävely sekä kävellessä alaraajoihin säteilevä kipu, puutuminen tai voimattomuus.
  • Lievemmissä tapauksissa hoitona on kipulääkitys ja liikehoito.
  • Jos vaiva on pitkällinen ja vaikeaoireinen, voidaan päätyä leikkaukseen.
  • Ahtauman eteneminen on hidasta.

Mistä selkäydinkanavan ahtauma johtuu?

Tavallisimmin selkäydinkanavan ahtautuminen on seurausta iän myötä kehittyneistä rappeutumismuutoksista. Niitä esiintyy yleensä lanneselän alueella ja joskus myös kaularangassa.

  • Kuvantamistutkimuksella havaittavia selkärangan kulumamuutoksia esiintyy noin puolella yli 60-vuotiaista.
  • Läheskään kaikille kulumamuutokset eivät kuitenkaan aiheuta oireita.
  • Rappeumamuutokset ovat osin ikään liittyviä ja perinnöllisiä.
  • Ahtauman ehkäisemiseksi ei tunneta erityisiä keinoja.

Katkokävely ja muut lanneselän ahtauman oireet

Lanneselän selkäydinkanavan ahtauman tyyppioireita ovat katkokävely, kävellessä tuntuva alaraajoihin säteilevä kipu sekä puutuminen ja pistely. Katkokävely voi esiintyä ilman kipuja, pelkkänä alaraajojen heikkoutena ja puutumisena, tai yhdessä säteilevän kivun kanssa.

  • Kipu tuntuu usein pakaroissa ja säteilee etu- tai takareisiin ja jopa varpaisiin saakka.
  • Katkokävelyyn liittyy tyypillisesti jalkojen voimattomuus tietyn kävelymatkan jälkeen, ja voimattomuus tai kipu voi pakottaa pysähtymään.
  • Oireet helpottuvat etukumarassa, esimerkiksi ostoskärryn kanssa kävellessä.
  • Tauon jälkeen jalkojen voimat yleensä palautuvat, kunnes voimattomuus taas pakottaa pysähtymään; oire toistuu samanlaisena tietyn matkan jälkeen.
  • Oireet voivat korostua portaita alas käveltäessä ja lievittyä ylös käveltäessä tai pyöräiltäessä.
  • Oireet voivat vaihdella päivittäin, ja pitkällisen rasituksen jälkeen kipu voi tuntua yösärkynä.
Iäkäs aikuinen kävelee käytävällä, ja ammattilainen seuraa kävelyä
Katkokävelyyn liittyy jalkojen voimattomuus tietyn kävelymatkan jälkeen. Kuva on tehty tekoälyllä.

Ero valtimoahtaumaan ja välilevytyrään

Spinaalistenoosin aiheuttama kipu muistuttaa jossakin määrin valtimoahtauman aiheuttamaa katkokävelyä. Valtimoahtaumassa oireet ilmenevät tyypillisesti pohkeissa ja helpottavat pelkällä pysähtymisellä ilman tarvetta istua tai kumartua.

  • Spinaalistenoosin katkokävelyssä oireet ovat usein laaja-alaisempia: pakarat, reidet ja pohkeet.
  • Ne helpottavat nimenomaan etukumarassa asennossa tai istuessa.
  • Joskus voi esiintyä hermopuristusoire välilevytyrän tavoin, mutta ahtaumaan liittyvä kipu ja puutuminen voivat olla laaja-alaisempia kuin yhtä hermojuurta vaivaava puristus.
  • Istuminen ja lievä etunoja helpottavat usein kipua, kun taas selän oikaiseminen voi pahentaa sitä.
  • Yhden hermojuuren puristuksesta kerromme lisää oppaassamme iskiaksesta.

Kaularangan ydinkanavan ahtauma

Kaularangan ydinkanavan ahtauman ensioireina on usein käden tai käsien näppäryyden eli hienomotoriikan heikkeneminen ja mahdollisesti lievä alaraajojen heikkous.

  • Kaularangan ahtaumaan voi liittyä myös yläraajoihin säteilevä kipu.
  • Rappeutumismuutoksia esiintyy joskus kaularangassa, vaikka tavallisin paikka on lanneselkä.
  • Kaularangan ahtauma puristaa selkäydintä, kun lanneselässä puristuksen kohteena ovat hermojuuret ja selkäydinpussi.

Spinaalistenoosin itsehoito

Selkäydinkanavan ahtauman tärkeimpiä itsehoitokeinoja ovat liikunta, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen. Aktiivinen liikkuminen, lihasten vahvistaminen ja venyttely ovat keskeisessä roolissa.

  • Lievien kipuoireiden hoidossa voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia.
  • Tukiliivin pitkäaikaista käyttöä ei yleensä suositella, koska se voi heikentää vartalon tukilihaksia.
  • Selän yleisen hyvinvoinnin kannalta suositellaan säännöllistä liikuntaa, erityisesti keskivartalon lihaksia vahvistavaa harjoittelua.
  • Myös painonhallinta ja tupakoimattomuus tukevat selän hyvinvointia. Selän hyvinvoinnista kerromme myös oppaassamme alaselkäkivusta.

Liikehoito, fysioterapia ja leikkaus

Koska ahtauman eteneminen on hidasta, kipulääkkeillä sekä omatoimisella liikehoidolla ja sitä tukevalla fysioterapialla pärjätään yleensä pitkälle. Noin kahdella kolmasosalla lievästi tai kohtalaisesti oireilevista oireet pysyvät ennallaan tai jopa lievenevät ajan myötä.

  • Ahtauman avartaminen leikkauksella on tarpeen, jos kipu käy sietämättömäksi tai uhkaa päivittäistä selviytymistä esimerkiksi estäen 200–300 metriä pidemmän kävelyn.
  • Leikkauspäätös tehdään aina yksilöllisesti oireiden, toimintakyvyn ja magneettikuvauslöydösten perusteella.
  • Välitöntä leikkausta tarvitaan niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa ahtauma aiheuttaa lihasten toimintakyvyttömyyden, virtsaummen tai vaikeuksia ulosteen pidättämisessä.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme liikehoitoa selän ja alaraajojen oireisiin (vastaanotot ovat espanjaksi).

Milloin hoitoon?

Jatkuvat liikkuessa ilmaantuvat selän ja alaraajojen kivut ovat aihe selvittää selän tila ja suunnitella hoito. Selvittely alkaa selän tutkimisella yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai neurokirurgin vastaanotolla, ja usein tehdään myös magneettikuvaus. Hoitoon tulee hakeutua kiireettömästi, jos:

  • alaraajoihin säteilee merkittävää kipua yli kuuden viikon ajan
  • katkokävely rajoittaa selvästi päivittäistä toimintaa
  • alaraajojen voima heikkenee asteittain.

Päivystykseen on hakeuduttava, jos virtsaaminen ei onnistu (virtsaumpi), uloste karkaa hallitsemattomasti, genitaalialueella on tunnottomuutta tai molempien alaraajojen voimat heikkenevät nopeasti.

Lääkäri keskustelee iäkkään potilaan kanssa vastaanotolla
Selvittely alkaa selän tutkimisella vastaanotolla. Kuva on tehty tekoälyllä.

Missä lähteet eroavat

Lähteet eroavat siinä, kuinka yleiseksi ahtauma arvioidaan ja kuinka selvä leikkauksen hyöty on:

  • Yleisyys: Terveyskirjaston mukaan kulumamuutoksia näkyy kuvissa noin puolella yli 60-vuotiaista. Meta-analyysissa (41 julkaisua) kliiniseen diagnoosiin perustuva lanneselän ahtauman esiintyvyys oli väestössä keskimäärin 11 %, ja kuvantamisessa ahtauma löytyi 11 %:lta oireettomista. Tutkimusten harhan riski oli suuri.
  • Leikkaus vai liikehoito: Terveyskirjaston mukaan leikkaus on tarpeen, jos kipu käy sietämättömäksi tai kävelymatka lyhenee selvästi. Cochrane-katsauksessa (5 tutkimusta, 643 osallistujaa) leikkauksen ja monipuolisen konservatiivisen hoidon välillä ei ollut eroa toimintakyvyssä puolen vuoden eikä vuoden kohdalla; kahden vuoden kohdalla ero suosi leikkausta. Näytön laatu oli heikko.
  • Haitat: Katsauksen mukaan leikkauksen haittoja raportoitiin 10–24 %:lla, kun taas konservatiivisesta hoidosta ei raportoitu haittoja. Kirjoittajien mukaan potilaille pitää kertoa vaihtoehdoista huolellisesti. Terveyskirjasto korostaa, että leikkauspäätös tehdään aina yksilöllisesti.
  • Muut toimenpiteet: Yhdessä katsauksen tutkimuksessa (191 osallistujaa) nikamien väliin asetettava välike oli tavanomaista konservatiivista hoitoa parempi oireiden vaikeusasteessa ja toimintakyvyssä vuoden ajan, mutta näytön laatu oli heikko. Terveyskirjasto ei käsittele tätä menetelmää.

Tärkeimmät asiat spinaalistenoosista

  • Spinaalistenoosi johtuu tavallisimmin iän myötä kehittyneistä rappeutumismuutoksista.
  • Tyyppioire on katkokävely, joka helpottaa etukumarassa tai istuessa.
  • Kaularangan ahtauma voi näkyä käsien näppäryyden heikkenemisenä.
  • Liikunta, lihasten vahvistaminen, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeimmät itsehoitokeinot.
  • Useimmilla oireet pysyvät ennallaan tai lievenevät; leikkaus harkitaan yksilöllisesti.
  • Virtsaumpi, ulosteen karkailu, genitaalialueen tunnottomuus tai nopea voimien heikkeneminen vaativat päivystystä.

Usein kysyttyä spinaalistenoosista

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä on katkokävely?

Katkokävelyssä jalkojen voimattomuus tai kipu pakottaa pysähtymään tietyn kävelymatkan jälkeen. Tauon jälkeen voimat palautuvat ja kävely onnistuu taas hetken. Spinaalistenoosissa oireet helpottavat etukumarassa tai istuessa.

Miten spinaalistenoosin erottaa valtimoahtaumasta?

Valtimoahtaumassa oireet tuntuvat tyypillisesti pohkeissa ja helpottavat pelkällä pysähtymisellä. Spinaalistenoosissa oireet ovat laaja-alaisempia ja helpottavat nimenomaan etukumarassa tai istuessa.

Paheneeko selkäydinkanavan ahtauma aina?

Ei. Ahtauma etenee hitaasti, ja noin kahdella kolmasosalla lievästi tai kohtalaisesti oireilevista oireet pysyvät ennallaan tai jopa lievenevät ajan myötä.

Milloin spinaalistenoosi leikataan?

Leikkaus on tarpeen, jos kipu käy sietämättömäksi tai uhkaa päivittäistä selviytymistä esimerkiksi estäen 200–300 metriä pidemmän kävelyn. Päätös tehdään aina yksilöllisesti.

Kannattaako tukiliiviä käyttää?

Pitkäaikaista käyttöä ei yleensä suositella, koska tukiliivi voi heikentää vartalon tukilihaksia.

Miten spinaalistenoosi todetaan?

Selvittely alkaa selän tutkimisella yleislääkärin, fysiatrin, ortopedin tai neurokirurgin vastaanotolla, ja usein tehdään myös magneettikuvaus.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi)
  2. Zaina F, et al. Surgical versus non-surgical treatment for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev. 2016
  3. Jensen RK, et al. Prevalence of lumbar spinal stenosis in general and clinical populations: a systematic review and meta-analysis. Eur Spine J. 2020;29(9):2143-2163

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.