Iskias: jalkaan säteilevä selkäkipu

01Mikä se on

Mikä iskias on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan iskias on oire, ei sairaus itsessään. Se johtuu siitä, että iskiashermo alaselässä on puristuksissa tai ärtynyt. Hermo alkaa selkärangan alimmista nikamista ja kulkee pakaran ja jalan takapuolta pitkin varpaisiin asti.

Kivun syy on siis lanneselässä, vaikka oireet tuntuvat jalassa sillä alueella, jota ärtynyt hermo hermottaa. Käypä hoito -suosituksen potilasversiossa iskias luetaan hermojuuren toimintahäiriöihin. Iskias on hyvänlaatuinen ongelma: aktiivisesti kuntoutettuna se ei yleensä aiheuta pysyvää vauriota tai työkyvyttömyyttä.

02Syyt

Mistä iskias johtuu?

Terveyskirjaston mukaan yleisin syy on nikamien välilevyn rappeutumisesta johtuva pullistuma eli välilevytyrä, joka painaa selkäydinhermoa. Välilevy voi myös revetä äkillisesti tai vähitellen, ja repeämä tapahtuu yleensä ilman erityistä selittävää tekijää.

• välilevyt alkavat rappeutua jo ennen keski-ikää, ja rappeutumista edesauttavat vähäinen liikunta, puutteellinen lihaskuntoharjoittelu ja tupakointi,
• harvemmin taustalla on aiempi selkävamma tai muu sairaus, kuten osteoporoosi tai kasvaimen etäpesäke,
• erittäin painavien taakkojen nosto saattaa altistaa oireiselle välilevypullistumalle,
• valtaosalla keski-ikäisistä esiintyy oireettomia välilevyn pullistumia.

Pitkäaikaisen iskiastyyppisen oireen syynä voi olla myös selkäydinkanavan ahtauma, joka yleensä aiheuttaa oireita molempiin alaraajoihin.

03Oireet

Iskiaksen oireet

Terveyskirjaston mukaan iskiaksen ero tavalliseen alaselän lihaskipuun on alaraajaan säteilevä hermokipu:

• kipu voi jäädä takareiteen tai säteillä varpaisiin saakka jalkapohjan tai jalkaterän kautta,
• hermokipu voi olla polttavaa ja juilivaa, jopa sietämättömän tuskallista, ja yleensä kipukohdan pystyy näyttämään tarkasti,
• samassa jalassa voi esiintyä pistelyä, puutumista ja ihon tuntomuutoksia,
• vaikeammassa tapauksessa hermon hermottamien lihasten voima heikkenee.

Puutuminen ja pistely eivät itsessään ole vaaran merkkejä iskiasoireistossa. Tyypillinen iskias ei vaadi rutiinisti kuvantamista, kuten magneettikuvausta, vaan lääkäri tekee diagnoosin kliinisen tutkimuksen perusteella.

04Itsehoito

Iskiaksen itsehoito

Terveyskirjaston mukaan iskias paranee usein muutamassa viikossa ilman toimenpiteitä, joskin selvästi hitaammin kuin tavallinen selän lihaskipu:

• liikkuminen helpottaa usein kipua, ja päivittäisiä toimia kannattaa hoitaa kivun sallimissa rajoissa,
• erityinen makuuasento saattaa helpottaa kipua merkittävästi,
• liikunnaksi sopivat esimerkiksi kävely, vesikävely ja uinti sekä kivun mukaan säännelty voimistelu,
• tavanomaiset kipulääkkeet eivät välttämättä juuri auta, mutta niitä kannattaa aina kokeilla,
• lyhytaikaisesta kylmähoidosta on todennäköisesti hyötyä kivun hoidossa.

Vuodelepo ei edistä iskiaspotilaan toipumista vaan enemmänkin haittaa sitä. Jos vuodelepo on tarpeen, se kannattaa pitää lyhyinä jaksoina kevyen liikkumisen ohessa.

05Kuntoutus

Kuntoutus ja harjoittelu

Terveyskirjaston mukaan tavallisissa tapauksissa parasta välilevytyrän kuntoutusta on palata normaaleihin askareisiin ja liikuntaan, kun kipu sen sallii. Kuntoutus on hyvä aloittaa heti, kun kipu sen sallii:

• selän lihaksia vahvistavat lihaskuntoharjoitteet, vesijuoksu ja kävely ovat keskeisiä hoitokeinoja,
• harjoittelu kannattaa ottaa pysyväksi osaksi arkea, koska kuuriluontoisen kuntoutuksen hyödyt väistyvät ja vaiva todennäköisesti uusii,
• iskiaksen hoito onnistuu parhaiten, kun sitoutuu aktiiviseen omahoitoon ja kuntoutukseen ammattilaisen tukemana.

Käypä hoito -potilasversion mukaan selkäkivun alkuvaiheessa tärkeintä on jatkaa arjen aktiviteetteja kohtuullisesta kivusta huolimatta. Omahoidon keinoja ovat kuormituksen säätely ja asteittainen lisääminen, fysioterapeutin ohjaama harjoittelu, työasentojen huomioiminen, kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys. Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme selän kuntoutusharjoittelua (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Mikä ei auta

Hoidot, joita ei suositella

Terveyskirjaston mukaan manipulaatiohoidon, pelkän venyttelyn ilman lihaskuntojumppaa ja passiivisten fysikaalisten hoitojen vaikuttavuudesta ei ole näyttöä välilevytyrän hoidossa, eikä niitä suositella.

Käypä hoito -potilasversion mukaan rangan manipulaatiosta, akupunktiosta tai lannerangan vetohoidosta ei näyttäisi olevan hyötyä alaselkä- tai iskiaskivun hoidossa. Hyödyt ovat lyhytaikaisia, eikä niitä saa käyttää ainoina hoitomuotoina. Pitkittyneen selkäkivun hoitoon ei suositella traktio-, ultraääni- ja sähköstimulaatiohoitoja tai selkätukivöitä.

07Milloin hoitoon

Milloin iskiaksen vuoksi hoitoon?

Terveyskirjaston mukaan hoitoon on hyvä hakeutua, jos oire on niin voimakas, etteivät arjen askareet onnistu, jos työkyky on uhattuna tai jos oireen syy on epäselvä. Seuraavana päivänä hoitoon kannattaa hakeutua, jos:

• kipu on sietämätöntä, ei hellitä missään asennossa ja estää nukkumisen,
• nilkan tai muun alaraajan lihasryhmän voima heikkenee lievästi, esimerkiksi jalkaterä läpsähtää lattiaan kävellessä.

Välittömästi hoitoon on hakeuduttava, jos ilmenee äkillinen merkittävä lihasvoiman heikkous, virtsaaminen ei onnistu, ulosteen tai suolikaasun pidättäminen ei onnistu, haaravälialueella on tunnottomuutta tai esiintyy kovaa vatsakipua, kuumetta tai heikentynyttä yleisvointia. Tilanne voi vaatia välitöntä leikkausta.

08Kuvantaminen ja leikkaus

Magneettikuvaus ja leikkaus

Käypä hoito -potilasversion mukaan magneettikuvaus tehdään, jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa oleellisesti toiminta- ja työkykyä ja harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.

Leikkaushoito on aiheellinen, jos ulosteen pidättäminen ei onnistu, virtsa ei tule, jalassa on etenevä lihasheikkous tai kipu on sietämätöntä eikä helpotu voimakkaillakaan kipulääkkeillä. Jos säteilevä kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja hermojuuren pinteestä on merkkejä, jatkohoidosta ja mahdollisesta leikkauksesta keskustellaan. Terveyskirjaston mukaan pelkän kivun vuoksi leikkaaminen ei ole perusteltua, koska vakuuttavaa näyttöä leikkauksen hyödyistä ei ole.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat samaa mieltä aktiivisuuden tärkeydestä, mutta eroja on:

• Tukiliivi: Lääkärikirja Duodecimin mukaan tukiliiviä voi kokeilla jaksoittain muistutuksena hyvästä ryhdistä, mutta ei yhtämittaisesti. Käypä hoito -potilasversio ei suosittele selkätukivöitä pitkittyneen selkäkivun hoitoon.
• Ohjattu harjoittelu vai aktiivisena pysyminen: Järjestelmällisen katsauksen (Fernandez ym. 2015, viisi tutkimusta) mukaan ohjattu harjoittelu vähensi jalkakipua lyhyellä aikavälillä hieman enemmän kuin neuvo pysyä aktiivisena, mutta pitkällä aikavälillä kivussa ja toimintakyvyssä ei ollut eroa. Terveyskirjasto pitää sekä arkeen palaamista että lihaskuntoharjoittelua keskeisinä.
• Manipulaatio: Lääkärikirja Duodecim ei suosittele manipulaatiota lainkaan välilevytyrän hoitoon. Käypä hoito -potilasversion mukaan lyhytaikaisia hyötyjä voi tavoitella tarvittaessa aktiivisten hoitojen rinnalla.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat iskiaksesta

• Iskias on alaselästä jalkaan säteilevä hermokipu.
• Yleisin syy on välilevyn pullistuma.
• Noin puolella oireet häviävät neljän viikon sisällä.
• Liikkuminen auttaa, vuodelepo haittaa toipumista.
• Tyypillinen iskias ei vaadi rutiinisti magneettikuvausta.
• Virtsaamisvaikeus, haaravälin tunnottomuus tai äkillinen lihasheikkous vaativat välitöntä hoitoa.