Flunssa (nuhakuume): oireet, kesto ja hoito

01Mikä se on

Mikä on flunssa eli nuhakuume?

Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta. Nuhakuumeita aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset (yli puolet taudeista), koronavirukset ja RS-virukset. Influenssavirukset aiheuttavat yleensä voimakkaamman taudinkuvan kuin flunssaa aiheuttavat virukset.

Alle kouluikäiset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 ja aikuiset 2–3 flunssaa. Nuhakuumeet vähenevät iän myötä osittain ihmiskontaktien vähenemisen ja osittain ehkä elimistöön rakentuvan puolustusreaktion kautta.

Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume. Lääkehoitoa voidaan tarvita, jos on kehittynyt bakteerin aiheuttama jälkitauti.

02Tarttuminen

Miten flunssa tarttuu?

Tartuttavuus on yleensä suurimmillaan 1–3 vuorokautta oireiden alkamisesta, ja virukset erittyvät hengitysteiden eritteisiin yleensä 5–14 vuorokauden ajan.

Flunssia esiintyy enemmän talvella ja syksyllä, jolloin ihmiset viettävät enemmän aikaa sisällä toisten lähellä ja virukset pääsevät helpommin leviämään. Terveyskirjaston mukaan flunssa voi tarttua usealla tavalla:

• tärkein tartuntatie on viruksen kulkeutuminen toisesta henkilöstä nenään tai suuhun,
• tartunta voi tapahtua yskimisen ja aivastamisen seurauksena pisara- tai ilmatartuntana,
• virus voi kulkeutua myös käsien välityksellä ympäristöstä tai toisesta henkilöstä, kun sen vie kädellä esimerkiksi omaan nenään.

03Oireet

Flunssan oireet, nuha ja kesto

Flunssan oireet ovat yleensä lieviä ja vaihtelevat huomattavasti taudinaiheuttajan ja sairastuneen mukaan. Terveyskirjasto kuvaa tyypillisen kulun:

• flunssa alkaa usein yleisoireilla, kuten päänsäryllä, vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja kuumeella,
• myöhemmin alkaa nenän vuotaminen ja tukkoisuus, ja voi esiintyä yskää ja huonovointisuutta,
• nenän tukkoisuus, eritys, kutina ja aivastelu ovat tavallisia nuhan oireita,
• nuha ja nenän tukkoisuus pahenevat asteittain, kunnes alkavat helpottaa.

Flunssan oireet kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa, joissakin tapauksissa useamman viikon ajan. Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa, mutta se saattaa jatkua 4 viikkoa. Nenän tukkoisuuden muista syistä kerromme oppaassamme tukkoisesta nenästä.

Kuntoliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa, kun yleisoireet, kuten kuume ja yleiset säryt, ovat ohi. Tämä tarkoittaa yleensä 3–5 päivän taukoa kuntoliikunnasta.

Sairausloman tarpeen ratkaisee yleensä yleiskunto ja työn luonne. Tavallisesti 1–3 päivän sairausloma riittää.

04Toteaminen

Flunssa vai influenssa?

Flunssa voidaan normaalitilanteessa todeta yleensä pelkkien oireiden perusteella. Flunssaan sairastuneilta ei yleensä pyritä tunnistamaan flunssan aiheuttanutta virusta, koska tämä tieto ei auta hoidossa.

Influenssassa on keskimäärin flunssaa korkeampi kuume ja pahemmat yleiset säryt, ja olo on voimattomampi. Tulkinnassa auttaa, jos tiedetään, että alueella on parhaillaan influenssaepidemia. Influenssaan on tavallisesta flunssasta poiketen olemassa lääkehoito, jota voidaan antaa tietyissä tilanteissa.

Flunssaan ei ole rokotetta, mutta influenssaa vastaan on.

06Itsehoito

Flunssan itsehoito

Flunssat ovat virusten aiheuttamia ja paranevat ilman hoitoa. Itsehoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen. Tavallisessa nuhakuumeessa antibiooteista ei ole hyötyä. Terveyskirjaston ohjeet:

• Lepo: ensisijainen hoito on lepo. Ruumiillista ponnistelua tulee välttää komplikaatioiden välttämiseksi, mutta kevyt liikkeellä olo ja puuhailu eivät ole haitaksi.
• Kuume ja säryt: niitä voidaan harkinnan mukaan lievittää kuume- ja särkylääkkeillä. Kaikki kipulääkkeet eivät sovi lasten ja nuorten kuumelääkkeeksi.
• Nuha: nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lievittää verisuonia supistavilla nenälääkkeillä vain lyhytaikaisesti, valmisteen ja iän mukaan enintään 5–7 vuorokautta. Nenähuuhtelu nenäkannulla helpottaa usein oireita. Alle vuoden ikäisille voidaan käyttää fysiologista keittosuolaa sisältäviä nenätippoja tai -suihkeita. Allergiseen nuhaan käytetyt tabletit eivät auta flunssan aiheuttamaan tukkoisuuteen.
• Yskä: yskänlääkkeiden rutiininomaista käyttöä ei suositella, eikä lasten yskää suositella hoidettavaksi itsehoitoyskänlääkkeillä. Hunajasta saattaa olla apua yli 1-vuotiaiden lasten yskään, ja mentolivoiteesta yli 2-vuotiaiden yskään.
• Höyry: suihkutilan höyrystäminen kädenlämpöisellä vedellä saattaa helpottaa tukkoisuutta ja yskää. Kiehuvan veden hengittäminen kattilasta aiheuttaa palovammariskin, ja sitä tulee ehdottomasti välttää.
• Juominen: riittävästä juomisesta on syytä huolehtia, erityisesti kuumeisen pikkulapsen ja vanhan ihmisen kohdalla.

Äänen käheyden eli kurkunpään tulehduksen paras hoito on puhumisen välttäminen; kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Lisää aiheesta oppaassamme kurkunpääntulehduksesta.

07Ehkäisy

Flunssan ehkäisy ja vitamiinit

Flunssavirukset tarttuvat tehokkaasti käsikosketuksella, joten tärkein ehkäisykeino on huolellinen käsihygienia. Se tarkoittaa käsien pesemistä saippualla ja vedellä tai käsien desinfiointia viruksia tappavalla valmisteella. Terveyskirjaston neuvot:

• pese kädet ainakin ulkoa sisään tullessa, WC-käynnin jälkeen, ennen ruokailua sekä yskimisen, niistämisen tai aivastamisen jälkeen,
• yski nenäliinaan tai omaan hihaan ihmisten parissa ja laita käytetty nenäliina heti roskiin,
• vältä suun, nenän, silmien ja kasvojen koskettelua, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

Terveyskirjaston mukaan jatkuva suurten C-vitamiiniannosten käyttö ei vähennä infektioiden määrää, mutta saattaa hieman lyhentää oireiden kestoa. C-vitamiinista ei näytä olevan hyötyä, jos sen säännöllinen käyttö aloitetaan vasta flunssaan sairastuttua. Säännöllinen liikunta ei vähennä infektioiden määrää, mutta saattaa lievittää oireita ja lyhentää niiden kestoa. D-vitamiini ja probiootit säännöllisesti käytettyinä saattavat hieman ehkäistä hengitystieinfektioita.

Sinkin käyttö ei vähennä infektioiden määrää, ja näyttö imeskelytablettien tehosta oireiden lyhentämisessä on epävarmaa. Käyttöön voi liittyä vatsaoireita ja pahaa makua suussa. Sinkkiä sisältäviä nenäsuihkeita ei tule käyttää, eikä sinkkivalmisteita tule käyttää lapsilla. Jos flunssa pitkittyy tai mietit, sopiiko jokin valmiste sinulle, keskustele lääkärin tai apteekin kanssa.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo C-vitamiinista?

Cochrane-katsaus (Hemilä ja Chalker, 2013) kokosi lumekontrolloituja tutkimuksia C-vitamiinin käytöstä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon. Katsaukseen otettiin vain tutkimuksia, joissa C-vitamiinia käytettiin vähintään 0,2 grammaa päivässä.

• väestötutkimuksissa (10 708 osallistujaa) säännöllinen C-vitamiini ei vähentänyt flunssaan sairastumista,
• viidessä tutkimuksessa, joissa oli maratoonareita, hiihtäjiä ja subarktisissa harjoituksissa olleita sotilaita (598 osallistujaa), flunssariski puolittui,
• säännöllinen C-vitamiini lyhensi flunssan kestoa aikuisilla 8 % ja lapsilla 14 %, ja myös oireiden vaikeus väheni,
• vasta oireiden alkaessa aloitetulla C-vitamiinilla ei nähty johdonmukaista vaikutusta flunssan kestoon tai vaikeuteen.

Kirjoittajien mukaan rutiininomainen C-vitamiinin käyttö ei ole perusteltua koko väestölle, mutta siitä voi olla hyötyä lyhyiden voimakkaiden fyysisten rasitusjaksojen aikana. Oireiden alkaessa aloitettua C-vitamiinia on tutkittu vähän, ja lisää tutkimuksia tarvitaan.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat C-vitamiinista pääosin samaa mieltä, mutta kaksi kohtaa eroaa:

• Raskas liikunta: Terveyskirjaston mukaan jatkuva C-vitamiini ei ehkäise flunssaan sairastumista. Cochrane-katsauksessa väestössä vaikutusta ei ollut, mutta maratoonareilla, hiihtäjillä ja sotilailla subarktisissa harjoituksissa flunssariski puolittui.
• C-vitamiini vasta sairastuttua: Terveyskirjaston mukaan C-vitamiinista ei näytä olevan hyötyä, jos käyttö aloitetaan vasta flunssaan sairastuttua. Katsauksessa näissä tutkimuksissa ei nähty johdonmukaista vaikutusta, mutta kirjoittajat pitävät mahdollisena, että sairastunut voi kokeilla yksilöllisesti, hyötyykö hän siitä, ja toivovat lisää tutkimuksia.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat flunssasta

• Flunssaa aiheuttavat sadat eri virukset, yleisimmin rinovirukset.
• Flunssa alkaa usein päänsäryllä, vilunväristyksillä ja kurkkukivulla, minkä jälkeen tulee nuha ja yskä.
• Oireet kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa, yskä joskus 4 viikkoa.
• Tärkein hoito on lepo; antibiooteista ei ole hyötyä tavallisessa nuhakuumeessa.
• Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos oireet pitkittyvät, yskä kestää yli 6 viikkoa tai ilmenee hälyttäviä oireita.
• Huolellinen käsihygienia on tärkein ehkäisykeino.