Dissosiaatiohäiriöt: mitä dissosiaatio tarkoittaa?

01Mikä se on

Mitä dissosiaatio tarkoittaa?

Dissosiaatiossa mielen rakenteiden välille syntyy haitallisia katkoksia. Ihmisen tunteet, muisti, ajattelu, toiminta ja identiteetti eivät enää toimi saumattomasti yhdessä.

• Lyhytkestoiset satunnaiset dissosiaatio-oireet ovat normaaleja.
• Jos oireet säilyvät pitkään ja tuottavat haittaa, puhutaan dissosiatiivisesta häiriöstä.
• Dissosiatiivisiin häiriöihin kuuluvat dissosiatiivinen muistinmenetys, dissosiatiivinen identiteettihäiriö ja depersonalisaatiohäiriö.
• Dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto on psykoterapia.

02Arki

Tavalliset, harmittomat dissosiaatio-oireet

Lieviä dissosiatiivisia oireita voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun ihminen ajaa autoa pitkään. Hän voi suoriutua liikenteessä moitteettomasti ja samalla ajatella aivan muita asioita. Tällöin toiminta ja havainnointi sekä osa ajattelusta lohkoutuvat toisistaan erilleen.

• Tavallisia harmittomia tilanteita ovat päiväunelmiin vaipuminen ja taide-elämykseen uppoutuminen.
• Ääriponnistuksissa keho voi tuntua konemaiselta.
• Hieman voimakkaampia mutta normaaleja oireita esiintyy usein unen ja valveen rajamailla ja stressitilanteissa.
• Niitä voi esiintyä myös läheisen ihmisen kuoleman jälkeen, päihtyneenä tai voimakkaan emotionaalisen kokemuksen yhteydessä.
• Hypnoosissa luodaan tarkoituksellisesti dissosiatiivinen tila; ihmistä ei voida vaivuttaa hypnoosiin vastentahtoisesti.

Hypnoosia hyödynnetään ainakin sosiaalisen jännityksen oireiden hallinnassa, huippu-urheilussa ja päihdevieroituksessa. Esimerkiksi tupakan vieroitusoireiden sietäminen onnistuu helpommin, jos hankala tunne saadaan eristetyksi ja ohitetuksi.

03Kokemus

Depersonalisaatio ja derealisaatio

Dissosiatiivisten oireiden yhteydessä puhutaan usein depersonalisaatio- ja derealisaatio-oireista. Niissä ihminen kokee jonkinlaisen epäjatkuvuuden todellisuudessa, havainnoissaan tai kokemuksessa itsestään. Lyhytkestoisina nämä oireet ovat kohtalaisen tavallisia.

• Depersonalisaatiossa ihminen kokee itsensä epätodelliseksi, konemaiseksi, ikään kuin olisi vieraantunut itsestään tai katselisi itseään elokuvasta.
• Lyhytkestoisena oireena tämä on hyvin tavallinen esimerkiksi paniikkikohtauksen aikana.
• Sitä esiintyy myös päihtymystiloissa tai unen ja valveen rajamailla.
• Jos oire on pysyvä ja tuottaa haittaa, voidaan puhua depersonalisaatiohäiriöstä, joka on varsin harvinainen ilman muita psykiatrisia häiriöitä.

04Trauma

Dissosiaatio ja traumaattiset kokemukset

Traumaattisissa tilanteissa turvattomuus ja avuttomuus ylittävät ihmisen psyykkisen sietokyvyn. Silloin mieli puolustaa itseään monin tavoin, joskus luomalla dissosiatiivisen tilan.

• Lyhytkestoisena dissosiaatio palvelee ihmisen psyykkistä selviytymistä.
• Pitkäkestoisena se sitoo henkisiä voimavaroja ja altistaa muulle psyykkiselle sairastamiselle.
• Dissosiatiivinen häiriö ei ole traumaattisen kokemuksen rakentavaa työstämistä, vaan pikemmin osoitus tilanteen lukkiutumisesta.
• Traumaperäisestä stressihäiriöstä kerromme lisää oppaassamme PTSD:n oireista.

05Häiriöt

Dissosiatiiviset häiriöt

Tavallisin dissosiatiivinen häiriö on dissosiatiivinen muistinmenetys. Se liittyy usein traumaattisiin tapahtumiin: ihmisen on vaikea palauttaa sietämättömän ääritilanteen tapahtumia mieleensä, vaikka muisti toimisi muuten hyvin.

• Muistinmenetyksen alamuotona voidaan pitää dissosiatiivista pakkovaellusta eli fuugaa, jossa ihminen tyypillisesti poistuu paikalta, kun jotakin hirvittävää on tapahtunut.
• Dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä ihmisellä on ikään kuin kaksi erillistä persoonallisuuden aluetta tai tilaa, jotka vaihtelevat yleensä äkillisesti.
• Se ei tarkoita kahta täysin omillaan toimivaa persoonallisuutta, vaan sitä, että persoonallisuus on pilkkoutunut ja identiteetti, muisti ja tietoisuus eivät toimi saumattomasti yhdessä.
• Identiteettihäiriö sekoitetaan helposti paljon tavallisempiin häiriöihin, kuten vaikeisiin persoonallisuushäiriöihin tai skitsofreniaan.
• Yleensä dissosiatiivisen identiteettihäiriön taustalta löytyy lapsuudessa koettua seksuaalista hyväksikäyttöä tai muuta vakavaa kaltoinkohtelua.

06Yleisyys

Kuinka yleisiä dissosiaatiohäiriöt ovat?

Dissosiatiivisia häiriöitä on arvioitu olevan noin 3 %:lla suomalaisista. Ne eivät yleensä johda mihinkään hoitoon. Psykiatrisista potilaista jopa noin kuudesosalla on jokin dissosiatiivinen häiriö.

• Toiminnallisia kouristuksia eli epilepsian kaltaisia kohtauksellisia oireita pidetään usein dissosiatiivisina.
• Tulevassa tautiluokituksessa (ICD-11) ne luokitellaan dissosiatiivisten häiriöiden joukkoon.
• Vaikka toiminnallinen kouristus muistuttaa ulkoisesti epilepsiaa, neurologi pystyy erottamaan nämä helposti.
• Tilannetta voi hankaloittaa se, että joillakin esiintyy kummankin tyyppisiä kouristuksia.
• Masennus on dissosiatiivisista oireista kärsivillä tavallista.

07Itsehoito

Itsehoito ja omaisten tuki

Lyhytkestoiset satunnaiset dissosiatiiviset oireet eivät välttämättä ole edes haitallisia. Jos oirehdinta tuntuu häiritsevältä ja aaltoilee, kannattaa seurata, löytyykö oireille altistavia tekijöitä.

• Säännöllinen vuorokausirytmi ja hyvään uneen panostaminen todennäköisesti tuovat helpotusta.
• Myös päihteiden välttäminen ja stressitekijöiden purkaminen todennäköisesti auttavat.
• Muiden psykiatrista hoitoa vaativien ongelmien hoito yleensä vähentää dissosiatiivisia oireita.
• Omaiset voivat kohdata tilanteita, joissa läheinen ei vähän ajan kuluttua muista tekemäänsä tai sanomaansa.
• Asiasta väittely ei yleensä auta, mutta omaisten ei pidä tinkiä omasta todellisuudentajustaan; asian voi todeta ääneen ja suhtautua kokemukseen silti empaattisesti.

08Hoito

Hoito ja milloin hakea apua

Hoitoon tai arvioon kannattaa hakeutua, jos oireista on haittaa, ja aina, jos epäillään varsinaista dissosiatiivista häiriötä. Tarkka diagnoosi vaatii käytännössä psykiatrin arvion.

• Tärkein hoitomuoto on psykoterapia.
• Tavoitteena on, että ihminen voisi kohdata traumaattisiin kokemuksiin liittyvät muistot ja tunteet esimerkiksi jakamalla ne toisen ihmisen kanssa, jolloin muistoille syntyy merkitys ja paikka nykypäivän elämässä.
• Ympäristön ja hoitosuhteen on oltava turvallinen ja luotettava.
• Hoito onnistuu vain, jos potilasta ei pakoteta ajattelemaan jotakin vastoin tahtoaan; siksi erilaisten kemiallisten, muistia muokkaavien aineiden käyttö on ongelmallista.
• Psykoosilääkkeet eivät usein poista dissosiatiivisia oireita, mutta psyykenlääkkeitä kannattaa käyttää, jos samaan aikaan on muita psykiatrisia häiriöitä.

Jos dissosiaatio-oireet haittaavat arkeasi, keskustele niistä lääkärin kanssa.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjaston mukaan psykoterapia on dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto, ja toiminnallisia kouristuksia pidetään usein dissosiatiivisina. Cochrane-katsaus tarkasteli psykologisia ja käyttäytymiseen perustuvia hoitoja aikuisilla, joilla on ei-epileptisiä kohtauksia.

• Katsaukseen kuului 12 tutkimusta ja 343 osallistujaa, joista vain neljä oli satunnaistettuja.
• Tutkituista hoidoista viisi koski psykoterapiaa, kolme kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja kaksi hypnoosia.
• Useimmissa tutkimuksissa tulokset paranivat, ja yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa kognitiivinen käyttäytymisterapia vähensi kohtausten määrää.
• Katsauksen johtopäätöksen mukaan minkään hoidon tueksi ei kuitenkaan ole vielä luotettavaa näyttöä, ja lisää tutkimuksia tarvitaan.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat dissosiaatiosta

• Dissosiaatiossa tunteiden, muistin, ajattelun, toiminnan ja identiteetin yhteys katkeaa.
• Lyhytkestoiset satunnaiset dissosiaatio-oireet ovat normaaleja.
• Tavallisin dissosiatiivinen häiriö on muistinmenetys, joka liittyy usein traumaattisiin tapahtumiin.
• Dissosiatiivisia häiriöitä on arvioitu olevan noin 3 %:lla suomalaisista.
• Tärkein hoitomuoto on psykoterapia turvallisessa hoitosuhteessa.