Asperger ja autismikirjo: oireet lapsella ja aikuisella

01Mikä se on

Mitä autismikirjo tarkoittaa?

Sana «autismikirjo» kuvaa piirteiden moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja oireiden vaikeusasteiden vaihtelua. Autismikirjon häiriö ilmenee kahdella pääalueella:

• vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutena
• rajoittuneina, toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.

Uusimmat tautiluokitukset eivät enää jaa autismikirjoa eri diagnooseiksi, sillä kyse on piirteiden jatkumosta ja yhdestä oirekokonaisuudesta. Siksi aiemmin käytetty nimi Aspergerin oireyhtymä on nykyisin osa laajaa autismikirjoa. Häiriö on yleensä havaittavissa poikkeavana käytöksenä viimeistään kolmannen ikävuoden aikana.

02Syyt

Riskitekijät ja yleisyys

Autismikirjon häiriön syyt ovat nykytiedon mukaan biologisia: kyseessä on geenien ja ympäristön yhteisvaikutus, mutta syntymekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan.

• Yli 100 geenin on tunnistettu liittyvän kohonneeseen riskiin, mutta yksi tekijä harvoin selittää häiriön kehittymistä.
• Rokotukset eivät tutkimusten mukaan lisää lapsen riskiä saada autismikirjon häiriötä.
• Varhain (ennen viikkoa 26) syntyneillä keskosilla on suurentunut riski.
• Myös vanhempien korkeampi ikä ja raskaudenaikainen D-vitamiinivaje lisäävät tilastollisesti riskiä.
• Arviolta 1 %:lla väestöstä todetaan autismikirjon häiriö, ja pojilla riski on noin nelinkertainen tyttöihin verrattuna.

03Lapsella

Autismin oireet vauvalla ja lapsella

Autismikirjon häiriöön viittaavat piirteet tulevat suurimmalla osalla esiin ennen toisen ikävuoden loppua, usein jo vauvaiässä.

• Vauva saattaa olla vähän katsekontaktissa eikä lähde jokeltelemaan.
• Hän ei ehkä reagoi kuullessaan nimensä, vaikka kuulo olisi normaali.
• Hän ei välttämättä vaikuta kiinnostuvan vuorovaikutuksesta vanhempansa kanssa.
• Osalla voi etenkin lapsuudessa ilmetä kaavamaista liikehdintää, kuten vartalon heijaamista, pyörimistä tai käsien läpsyttelyä.
• Harvoissa tapauksissa lapsi kehittyy ensin tavanomaisesti mutta taantuu sitten jo oppimissaan taidoissa.

Muu kehitys vaihtelee paljon. Osa lapsista ei kommunikoi puheella, osalla puheen kehitys on tavanomaista. Noin kolmanneksella on älyllinen kehitysvamma, kun taas jotkut ovat keskimääräistä älykkäämpiä.

04Aikuisella

Miten autismikirjo näkyy arjessa ja aikuisena?

Ihmisen, jolla on autismikirjon häiriö, aivot toimivat osittain toisin kuin muilla, ja hän hahmottaa maailmaa eri tavalla. Joidenkin asioiden tekeminen on hänelle vaikeampaa, kun taas toiset asiat voivat sujua tavallista helpommin.

• Kokonaisuuksien ja tilanteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta yksityiskohdat saattavat jäädä hyvin mieleen.
• On usein vaikea ymmärtää, miltä toisista tuntuu, ja tulkita ilmeitä ja tilanteita.
• Tarve rutiinien toistamiseen voi olla suuri, ja käytös voi olla kaavamaista.
• Oireet voivat tulla voimakkaampina esiin vasta, kun sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimukset ylittävät kyvyt.
• Opitut toimintamallit saattavat peittää oireita myöhemmin elämässä, mutta sosiaaliset tilanteet ovat edelleen kuormittavia.

Osa elää aikuisena itsenäistä arkea, osa tarvitsee vähäistä tukea, mutta suurin osa tarvitsee jatkuvampaa tukea arjessaan.

05Liitännäishäiriöt

Autismikirjo, ADHD ja muut samanaikaiset häiriöt

Autismikirjon häiriöön liittyy useiden muiden häiriöiden ja sairauksien suurentunut riski. Nämä on tärkeää tunnistaa ja erottaa autismikirjon häiriöstä, sillä moniin niistä on olemassa tehokas hoito.

• aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) ja Touretten oireyhtymä
• pakko-oireinen häiriö, masennus ja ahdistuneisuus
• psykoottiset oireet ja psykoosisairaudet
• unihäiriöt, aistipoikkeavuudet ja epätyypilliset pelot
• oppimisvaikeudet, puheen kehityksen häiriöt ja kehitysvammaisuus.

Teini-iässä haastava käyttäytyminen ja tunne-elämän vaikeudet voivat korostua, ja näinä vuosina tuen tarve saattaa olla suurempi.

06Tutkimukset

Miten autismikirjo tutkitaan?

Kun lastenneuvolassa on herännyt epäily autismikirjon häiriöstä, tehdään lähete erikoissairaanhoidon tutkimuksiin lastenneurologiseen tai lastenpsykiatriseen yksikköön.

• Aikuisten kohdalla tutkimukset ovat tarpeen, jos oireet heikentävät toimintakykyä elämän keskeisillä osa-alueilla.
• Aikuisilla tutkimukset tehdään yleensä kehityksellisiin häiriöihin perehtyneessä psykiatrian yksikössä.
• Aikuisenakin tutkimuksiin kuuluu lapsuusaikaan perehtyminen ja sitä valaisevien asiakirjojen hankkiminen.
• Vaikeusaste selviää usein vasta vuosien seurannassa.

Jos epäilet autismikirjon piirteitä itselläsi tai lapsellasi ja ne haittaavat arkea, ota asia puheeksi lääkärin tai neuvolan kanssa.

07Arki

Arjen tukeminen kotona ja koulussa

Henkilö, jolla on autismikirjon häiriö, hyötyy yleensä arjesta, joka on suunniteltu etukäteen ja on säännöllistä. Yllättävät muutokset ovat monelle vaikeita, joten ympärillä olevien ihmisten on hyvä yrittää joustaa.

• Arjen kulkua voi helpottaa esimerkiksi kuvilla, joissa esitetään järjestyksessä päivän tekemiset ja lepotauot.
• Uusia vuorovaikutustilanteita voidaan ennakoida ja harjoitella etukäteen kuvallisten tarinoiden avulla.
• Kieltojen sijasta kannattaa kertoa, mitä odotetaan: «älä syö sormin» korvataan ohjeella «syö lusikalla».
• Käytännön toimien ohjeet on hyvä jakaa osiin, ja uutta opetellaan positiivisen vahvistamisen ja kannustamisen kautta.
• Haastavan käytöksen ensisijainen hoitomuoto on yhteisten toimintamallien muuttaminen.

08Kuntoutus

Kuntoutus, hoito ja työelämä

Kuntoutussuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Menetelminä voidaan käyttää muun muassa psykoedukaatiota, mukautettua kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja psykososiaalisia hoitomuotoja.

• Hoitoon voivat osallistua esimerkiksi lääkäri, autismiohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.
• Vaikka varsinaista häiriötä ei voida lääkkeellisesti hoitaa, joistakin lääkkeistä on apua tiettyihin oireisiin.
• Muut psyykkiset häiriöt ja fyysiset sairaudet on tärkeää hoitaa.
• Aikuisena monet voivat opiskella ja työllistyä; esimerkiksi yksityiskohtien huomaamisesta voi olla työelämässä hyötyä.
• Kolmannella sektorilla toimii esimerkiksi Autismiliitto, jonka kautta voi löytyä vertaistukea.

Terveyskirjaston mukaan hoidon johtava periaate on: «Autismikirjon häiriössä ihminen ei sopeudu maailmaan vaan maailma ihmiseen.»

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjaston mukaan kasvun ja kehityksen tukemiseen on olemassa tehokkaita keinoja. Cochrane-katsaus tarkasteli yhtä tiettyä menetelmää, varhaista intensiivistä käyttäytymisterapiaa pienillä lapsilla, ja sen näyttö oli heikompaa.

• Katsaukseen kuului viisi tutkimusta ja 219 lasta.
• Menetelmä saattaa olla tehokas osalle lapsista, mutta näyttö on heikkoa.
• Näytön laatu arvioitiin matalaksi tai hyvin matalaksi, koska tutkimukset olivat pieniä ja osin satunnaistamattomia.
• Katsauksen mukaan hoitosuosituksia tehtäessä kannattaa ottaa huomioon perheen näkemys ja aiempi kliininen kokemus.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat autismikirjosta

• Autismikirjon häiriö on varhain lapsuudessa alkava kehityksen häiriö.
• Aspergerin oireyhtymä katsotaan nykyisin osaksi autismikirjoa.
• Häiriö todetaan arviolta 1 %:lla väestöstä, ja rokotukset eivät lisää riskiä.
• Häiriötä ei voida parantaa, mutta tukeen ja kuntoutukseen on tehokkaita keinoja.
• Toimintakykyä haittaavien piirteiden tutkiminen hyödyttää yleensä aikuisenakin.