Neuropatia: ääreishermojen sairaudet, oireet ja tutkimukset

01Mikä se on

Mitä neuropatia on?

Ääreishermoja on kahta päätyyppiä. Aistihavainnot sekä ympäröivästä maailmasta että omasta kehosta välittyvät tuntohermoja pitkin keskushermostoon. Keskushermostosta lähtevät käskyt puolestaan välittyvät liikehermojen ja autonomisten hermojen kautta kehon kaikkiin osiin.

• Ääreishermojen sairaudet jaetaan monihermosairauksiin ja yhden hermon paikallisiin sairauksiin, ja niillä on eri aiheuttajat.
• Monihermosairaudessa (polyneuropatia) ääreishermojen vaurioon on jokin yleinen syy.
• Yhden hermon sairaudessa (mononeuropatia) kyse on usein puristustilasta.
• Ääreishermojen sairauden luonne selviää yleensä oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella.
• Epäselvissä ja pitkittyneissä tapauksissa tilannetta selvitetään lisää ENMG-tutkimuksella.

02Syyt

Polyneuropatian syyt

Monihermosairauden syy voi olla esimerkiksi myrkyllinen aine, aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus tai tulehdussairaus.

• Myrkyistä yleisin on alkoholi: viidesosalla runsaasti alkoholia käyttäneistä on monihermosairauden oireita.
• Myös eräät lääkkeet, etenkin syöpien hoidossa käytetyt solunsalpaajat, voivat aiheuttaa ääreishermojen toimintahäiriöitä.
• Aineenvaihduntasairauksista tärkein aiheuttaja on diabetes, jossa monihermosairaus kehittyy huonon hoitotasapainon aikana vuosien kuluessa, toisinaan nopeamminkin.
• Munuaisen vajaatoiminnan yhteydessä ääreishermosairautta esiintyy noin neljäsosalla potilaista, ja myös B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa monihermosairautta.
• Ikääntymiseen liittyy osalla ihmisistä ääreishermojen toiminnan hidasta heikentymistä ilman selittävää tekijää.
• Perinnöllinen monihermosairaus on harvinainen, mutta sukulaisten samankaltaiset oireet huomioidaan jo selvittelyjen alussa.

03Oireet

Neuropatia jaloissa: polyneuropatian oireet

Monihermosairaus ilmenee tavallisesti aluksi alaraajojen, joskus myös yläraajojen ääriosissa. Alaraajojen kärkiosiin ulottuvat hermot ovat elimistön pisimmät, ja siksi ne ovat myös alttiimpia vaurioille.

• Oireina on molemminpuolinen sukka- tai hansikastyyppinen puutuminen, pistely ja särky varsinkin ilta- ja yöaikaan.
• Tilanteen edetessä voi toisinaan ilmetä myös lihasvoiman heikentymistä.
• Tuntohäiriöt ovat tavallisia: kuuma vesi voi tuntua kylmältä tai päinvastoin, ja pienikin kosketus voi tuntua kivuliaalta.
• Monet kuvaavat kävelyn tuntuvan siltä kuin kävelisi tyynyillä.
• Oireet alkavat lievinä ja pahenevat yleensä hitaasti kuukausien tai tavallisimmin vuosien aikana.

04Tutkimukset

ENMG-tutkimus eli hermoratatutkimus

Oirekyselyn ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tärkein tutkimus sekä monihermosairauksissa että yhden hermon sairauksissa on lihassähkö- eli ENMG-tutkimus. Siinä tutkitaan koneellisesti hermojen sähköistä toimintaa. Sitä käytetään epäselvissä ja pitkittyneissä tapauksissa, kun tilannetta on tarpeen selvittää lisää.

• Kun monihermosairauden oireita ilmenee, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.
• Aluksi selvitetään, mistä hermojen toimintahäiriö johtuu.
• Lähes puolessa tapauksista monihermosairauteen ei tutkimuksista huolimatta löydy selkeää syytä.
• Sukulaisten samankaltaiset oireet huomioidaan jo oireselvittelyjen alussa.

Bilbaossa sijaitsevalla kliinisen neurofysiologian vastaanotollamme teemme ENMG-tutkimuksia lääkärin arvion perusteella (vastaanotot ovat espanjaksi).

05Hoito

Polyneuropatian hoito

Monihermosairauden hoito on yleensä oireenmukaista ja tausta-altisteen hallintaa. Jos syy löytyy, pyritään vähentämään sen vaikutuksia.

• Alkoholineuropatiassa lopetetaan alkoholinkäyttö.
• Diabetekseen liittyvässä neuropatiassa tehostetaan diabeteksen hoitoa.
• Näillä toimenpiteillä oireet yleensä lievittyvät, mutta jos ne ovat jatkuneet pitkään, kaikki häiriöt eivät palaudu.
• Särky on yleensä neuropaattista eli hermoperäistä kipua, johon tavalliset särkylääkkeet tehoavat huonosti.
• Hoitona voidaan käyttää kroonisen kivun reseptilääkkeitä, yleisimmin tiettyjä epilepsialääkkeitä ja kipukynnystä nostavia mielialalääkkeitä.
• Kun heikentyminen liittyy ikääntymiseen ilman selittävää tekijää, tärkeintä on haittaavien oireiden hillitseminen.

06Mononeuropatia

Yhden hermon sairaudet ja hermopinteet

Yleisin syy yhden hermon toiminnan häiriöön on hermon joutuminen puristukseen. Usein kyseessä on ääreishermon pinne eli hermon puristuminen kudosrakenteiden väliin. Tällöin puhutaan pinneneuropatiasta.

• Pinteitä syntyy helposti alueille, joissa hermo sijaitsee jo ennestään ahtaassa tai hankalassa paikassa.
• Oireet riippuvat pinteeseen joutuneen hermon tehtävästä.
• Tavallisesti esiintyy kipua ja särkyä, paikallista lihasheikkoutta tai molempia.
• Hoito on joko seurantaa puristuksen vähentyessä tai vaikeammissa tapauksissa kirurgiaa.

07Käsi

Rannekanava ja kyynärhermo

Rannekanavaoireyhtymä liittyy keskihermon puristukseen ranteessa kämmenen puolella. Tyypillinen oire on toisen käden peukalon sekä etu- ja keskisormen puutuminen varsinkin yöaikaan, ja puutuminen herättää ravistelemaan kättä. Vaivaa esiintyy eniten työikäisillä naisilla. Kerromme siitä lisää oppaassamme rannekanavaoireyhtymästä.

• Pidempään jatkuneessa pinteessä puutumista ja särkyä voi esiintyä käsivarressa aina olkapäähän asti, vaikka häiriö on ranteen tasolla.
• Kyynärhermo kulkee kyynärpäässä lähellä ihoa ja on altis täräyksille tai puristuksille.
• Toistuvat iskut tai puristus voivat aiheuttaa pikkusormen ja nimettömän puutumista, aluksi lähinnä kättä käytettäessä ja yöaikaan.
• Kyynärhermon oireissa itsehoitona on nukkumisasennon muuttaminen, ja vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita leikkaushoitoa.

08Muut pinteet

Pohjehermo, reisisärky ja kasvohermo

Pohjehermo voi joutua puristukseen polven alapuolella esimerkiksi pitkään kyykyssä työskenneltäessä. Selvän pinteen oireena on riippujalka: jalkaterä ei kävellessä nouse ja läpsähtää joka askelella maahan.

• Ohimenevästä puristuksesta johtuva pohjehermon pinne paranee yleensä itsestään viikkojen kuluessa; pidempään pinteessä ollut hermo hoidetaan leikkauksella.
• Meralgia eli reisisärky liittyy reiden ihohermon pinteeseen, ja se aiheuttaa särkyä, pistelyä ja puutumista reiden etuosassa ja sivulla.
• Kiristävät vaatteet ja ylipaino voivat aiheuttaa reisisärkyä; jos vaiva ei asetu puolessa vuodessa, voidaan harkita leikkausta.
• Kasvohermon häiriössä toisen kasvopuoliskon lihakset eivät toimi: otsa ei rypisty, suu ei liiku ja silmäluomi ei sulkeudu kunnolla.
• Jos vain toinen suupieli roikkuu ja kasvojen yläosa toimii, syynä voi olla aivoperäinen halvaus.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja väestötutkimuksia kokoava katsaus (29 tutkimusta) kuvaavat samoja syitä, mutta luvut eroavat:

• Yleisyys: Terveyskirjasto ei anna polyneuropatian kokonaisyleisyyttä. Katsauksen mukaan sitä on noin 1 %:lla väestöstä ja jopa 7 %:lla iäkkäistä.
• Tuntematon syy: Terveyskirjaston mukaan selkeää syytä ei löydy lähes puolessa tapauksista. Katsauksen tutkimuksissa syy jäi tuntemattomaksi 20–30 %:lla.
• Riskitekijät: Molemmat mainitsevat diabeteksen, runsaan alkoholinkäytön ja solunsalpaajat. Katsaus lisää länsimaiden riskitekijöihin sydän- ja verisuonitaudit.
• Sukupuoli: Katsauksen mukaan on viitteitä siitä, että polyneuropatia on naisilla yleisempi. Terveyskirjasto mainitsee naisvaltaisuuden vain rannekanavaoireyhtymän kohdalla.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat neuropatiasta

• Neuropatia jaetaan monihermosairauksiin ja yhden hermon paikallisiin sairauksiin.
• Polyneuropatia alkaa tavallisesti jaloista sukkatyyppisenä puutumisena, pistelynä ja särkynä.
• Yleisiä syitä ovat alkoholi, diabetes, munuaisen vajaatoiminta, B12-vitamiinin puute ja solunsalpaajat.
• Tärkein tutkimus on ENMG, mutta lähes puolessa tapauksista selkeää syytä ei löydy.
• Hoito on oireenmukaista ja tausta-altisteen hallintaa; hermokipuun tavalliset särkylääkkeet tehoavat huonosti.
• Yhden hermon oireissa kyse on usein pinteestä, jota seurataan tai hoidetaan leikkauksella.