Rannekanavaoireyhtymä: puutuvat sormet ja niiden hoito

01Mikä se on

Mikä rannekanavaoireyhtymä on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan rannekanavaoireyhtymässä kämmenen keskiosaa sekä osaa sormenpäistä ja peukalosta hermottava keskihermo on puristuksissa rannekanavassa. Keskihermo kulkee ahtaassa paikassa ranteen poikkisiteen alla, jolloin se voi joutua puristukseen. Tällöin keskihermon alueella, peukalosta nimettömän peukalonpuoleiseen puolikkaaseen, tuntuu tikkuilua, särkyä ja puutumista. Vaivasta käytetään myös nimeä karpaalitunnelisyndrooma.

Rannekanavaoireita esiintyy naisilla noin viidellä sadasta ja miehillä noin kahdella sadasta. Terveyskirjaston mukaan niitä esiintyy eniten keski-ikäisillä naisilla. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan ilmaantuvuus on suurinta 40–60-vuotiailla työikäisillä, ja oireet ilmaantuvat useimmin siihen käteen, jota käytetään enemmän.

02Oireet

Rannekanavaoireyhtymän oireet

Keskihermon puristuksen oireisiin kuuluu Terveyskirjaston mukaan puutuminen ensisijaisesti peukalon sekä etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella. Tyypillistä on, että oireet ilmenevät öisin ja käsien pudistelu lievittää niitä.

Tilan pahentuessa voi ilmetä:

• ongelmia peukalon puristusotteessa, jolloin tavaroita voi pudota kädestä,
• sormien hienomotoriikan häiriöitä, jotka vaikeuttavat esimerkiksi paidan napittamista,
• tunne, että koko käsi on turvonnut tai kylmä,
• pitkään jatkuneena kämmenen peukalonpuoleisten lihasten surkastumista.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan kädessä voi olla myös särkyä, ja sen toiminta voi tuntua kömpelöltä ja heikolta.

03Riskitekijät

Mikä altistaa rannekanavaoireyhtymälle?

Hermopinne voi kehittyä työn tai harrastuksen aiheuttaman ranteeseen kohdistuvan rasituksen seurauksena. Terveyskirjaston mukaan altistavia tekijöitä ovat:

• liikkeiden suuri toistuvuus ja suuren voiman käyttö,
• tärinä ja ranteen keskiasennosta poikkeava työasento,
• perintötekijät, joilla näyttää olevan vahva osuus,
• ylipaino, tupakointi, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, nivelreuma ja nivelrikko,
• aiempi ranteen vamma, erityisesti leikkauksella hoidettu värttinäluun murtuma,
• raskauden loppuvaihe, jolloin oireet johtuvat paikallisesta turvotuksesta.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan työhön liittyvät tekijät voimistavat toistensa vaikutusta, kun ne esiintyvät yhdessä.

04Toteaminen

Miten rannekanavaoireyhtymä todetaan?

Terveyskirjaston mukaan diagnoosin tekee yleislääkäri tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut lääkäri ilman kuvantamistutkimuksia. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan toteaminen perustuu ensisijaisesti potilaan kertomukseen oireista, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistamiseen ja lääkärin tutkimukseen.

Diagnoosin varmentamiseksi, erityisesti hankalammissa tilanteissa, tarvitaan joskus hermoratatutkimus (ENMG). Käden tutkimuksessa kiinnitetään huomiota verenkiertoon, hermostoon, niveliin, lihaksiin ja jänteisiin, ja apuna voidaan käyttää esimerkiksi lihasvoimatestejä. Kuvantamista tarvitaan vain harvoin, esimerkiksi jos epäillään nivelrikkoa tai vammaa. Altistava perussairaus, kuten diabetes, nivelreuma tai kilpirauhasen vajaatoiminta, tulee hoitaa asianmukaisesti.

05Itsehoito

Itsehoito: lepo, yölasta ja harjoitteet

Raskauden aikana tai tilapäisen rasituksen seurauksena kehittyvä oire paranee Terveyskirjaston mukaan itsestään, kun sitä aiheuttava tila menee ohi. Itsehoidon keinoja ovat:

• ranteen lastoittaminen yöksi tai joissakin tapauksissa ympäri vuorokauden; lastoitusta tulee jatkaa ainakin 3–4 viikkoa,
• kuntoutusharjoitukset, jotka ovat tärkeä osa omahoitoa,
• liikunta ja terveet elämäntavat,
• tietokonetyössä erityisesti muotoiltu näppäimistö.

Fysioterapeutti tai toimintaterapeutti voi auttaa kuntoutusharjoitteiden ja yölastojen käytön suunnittelussa. Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme harjoitteita käden ja ranteen vaivoihin (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Työ

Työn kuormitus ja työterveyshuolto

Työhön liittyvässä oireilussa Terveyskirjasto neuvoo selvittämään kuormitustekijät työterveyshuollossa ja vähentämään kuormitusta teknisillä ratkaisuilla ja työn uudelleenjärjestelyillä. Työasennoilla ja työvälineillä on vaikutusta sekä oireiden kehittymiseen että toipumiseen.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan kuormitusta rajoitetaan akuutissa vaiheessa väliaikaisesti ja pitkittyneessä tilanteessa sitä pyritään lisäämään asteittain. Normaalit arkipäivän toimet, kuten liikunta ja kotiaskareet, edistävät toipumista. Työhönpaluuta voivat tukea uudet työjärjestelyt, työfysioterapeutin tuki ja osasairausvapaa. Jos työntekijällä on jo ollut työstä johtuva rasitusvamma, työterveyshuolto voi suositella, ettei häntä sijoiteta työhön, jossa vaiva voi uusiutua.

07Muu hoito

Kortisoniruiske ja leikkaus

Pitkittyviä ja omahoitoon reagoimattomia oireita voidaan Terveyskirjaston mukaan hoitaa kortikosteroidiruiskeella, jonka antaa tekniikan hyvin hallitseva ammattilainen. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan kortisoniruiske vähentää oireita ainakin lyhytaikaisesti, ja sitä voidaan kokeilla ennen leikkauksen harkintaa. Suun kautta otettavaa kortisonia ei suositella, koska sen haitat ovat todennäköisesti suuremmat kuin hyödyt.

Pinnetila korjaantuu usein ilman leikkausta. Leikkaus on hoitona, jos oireet ovat voimakkaita tai tutkimustulokset viittaavat mahdolliseen hermovaurioon. Hankalissa kiputiloissa potilas lähetetään käsikirurgin arvioon.

08Tutkimus

Mitä tutkimus sanoo yölastasta?

Cochrane-katsaus (Page ym. 2012) kokosi 19 tutkimusta, joissa oli 1 190 rannekanavaoireyhtymää sairastavaa. Katsauksen havainnot:

• yhdessä heikkolaatuisessa tutkimuksessa yöllä käytetty lasta yli kolminkertaisti todennäköisyyden, että oireet kokonaisuutena kohenivat, neljän viikon hoidon jälkeen verrattuna hoitamattomuuteen,
• yhdessä hyvin heikkolaatuisessa tutkimuksessa neutraaliasentoinen lasta auttoi useammin kuin ranteen ojennusasentoon tukeva lasta,
• lastan haittoja raportoitiin vähän: epämukavuutta tai turvotusta oli harvoilla tai ei kenelläkään,
• ryhmien väliset erot oireissa, toimintakyvyssä ja hermomittauksissa olivat useimmiten pieniä.

Tutkijoiden mukaan on rajallista näyttöä siitä, että yölasta tehoaa lyhyellä aikavälillä paremmin kuin hoitamattomuus. Eri lastatyyppien, käyttötapojen ja muiden ei-kirurgisten hoitojen vertailuun näyttö ei riitä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat pääosin samaa mieltä, mutta muutamissa kohdissa painotukset eroavat:

• Tietokoneen käyttö: Terveyskirjaston mukaan on kiistanalaista, aiheuttaako näppäimistön tai hiiren käyttö rannekanavaoireyhtymää, mutta niillä voi olla merkitystä oireiden synnyttyä. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan tietokoneen käyttö ei näyttäisi suurentavan riskiä.
• Yölastan teho: Terveyskirjasto suosittaa lastoitusta ainakin 3–4 viikoksi. Cochrane-katsauksen mukaan näyttö yölastan hyödystä on rajallista ja koskee lyhyttä aikaväliä.
• Kenellä yleisintä: Terveyskirjaston mukaan eniten keski-ikäisillä naisilla; potilasversion mukaan 40–60-vuotiailla, ja naisilla vain lievästi useammin kuin miehillä.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat rannekanavaoireyhtymästä

• Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo on puristuksissa ranteessa.
• Peukalo sekä etu-, keski- ja nimetön sormi puutuvat, tyypillisesti öisin.
• Toistuvat liikkeet, voima, tärinä ja taivutettu ranne altistavat.
• Lepo, harjoitteet ja yölasta riittävät yleensä.
• Kortisoniruisketta voi kokeilla ennen leikkauksen harkintaa.
• Voimakkaat oireet tai hermovaurion merkit ovat syy leikkaukseen.