Siirry sisältöön

Käsi ja ranne MediBilbao Salud

Napsusormi: oireet, syyt ja hoito

Napsusormi on jänteen ja jännetupen sairaus, jossa oireena on sormen kipu, sormea liikuteltaessa kuuluvat naksahdukset ja sormen lukkiutuminen tiettyyn asentoon. Sen taustalla on yleensä liikarasitus. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston ja kahden Cochrane-katsauksen pohjalta, miten napsusormi syntyy, miten sitä hoidetaan itse ja milloin kortisonipistos tai leikkaus tulee kyseeseen.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Nainen pitelee kipeää kättään ja rannettaan sohvalla
Napsusormessa sormen jänteessä tuntuu kipua sormea koukistettaessa. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mikä on napsusormi?

Napsusormi on sormien koukistajajänteen ja sen jännetupen ahtautumissairaus, jossa jänteen sulava liukuminen jännetupen sisällä häiriintyy. Vaiva aiheuttaa naksahduksen tai lukkiutumisen sormea koukistettaessa ja ojennettaessa.

  • Napsusormi esiintyy tavallisimmin peukalossa tai nimettömässä.
  • Se voi esiintyä myös muissa sormissa ja useassa sormessa yhtä aikaa.
  • Jännetupen tulehdukset kuuluvat tyypillisimpiin rasituksesta aiheutuviin yläraajan kiputiloihin.
  • Yläraajan kiputilat voivat joskus aiheuttaa merkittävää haittaa ja uhata työkykyä.

Keille napsusormea tulee?

Vaiva on yleisempi naisilla kuin miehillä, ja se ilmaantuu yleisimmin 55–60 vuoden iässä. Myös leikkaushoitoa koskevan Cochrane-katsauksen osallistujista noin 70 % oli naisia.

  • Lapsilla napsusormi on harvinainen, mutta voi esiintyä 1–4 vuoden iässä lukiten peukalon tai molemmat peukalot koukistusasentoon.
  • Lapsen napsusormen hoidossa joudutaan usein turvautumaan leikkaukseen.
  • Cochrane-katsauksen tutkimuksissa osallistujat olivat 16–88-vuotiaita, ja oireet olivat kestäneet keskimäärin 3–15 kuukautta.
  • Yläraajan kiputilojen taustalla voi yleisesti olla rasitusta tai ikääntymiseen liittyviä kudosten kulumamuutoksia.

Napsusormen syyt

Napsusormen syynä on yleensä liikarasitus, mutta vammat, reuma tai diabetes voivat olla taustatekijöinä. Paksuuntunut koukistajajänne ei mahdu kunnolla liikkumaan jännetupessa, erityisesti kämmenluun pään kohdalla olevassa ahtaassa kohdassa.

  • Liikarasitus: yläraajojen monenlaiset tehtävät työ- ja harrastustoimissa voivat johtaa kipeytymiseen erityisesti rasitustilojen vuoksi.
  • Toistoliikkeet: kivun aiheuttanut rasitus, kuten toistuva liike, tulee lopettaa tai ainakin vähentää kuormitusta.
  • Sairaudet: reuma ja diabetes voivat olla napsusormen taustatekijöinä.
  • Vammat voivat myös olla taustalla.

Napsusormen oireet

Ahtautumisen seurauksena sormen jänteessä tuntuu kipua, joskus narinaakin, sormea koukistettaessa. Tyypillinen oire on sormen lukkiutuminen yleensä koukkuun, joskus ojennettuun asentoon.

  • Sormea liikuteltaessa kuuluu naksahduksia.
  • Vähitellen voi kehittyä tilanne, jossa sormi suoristuu vain autettuna ja liikkeeseen liittyy napsahdus, kun jänne liikkuu ahtaassa jännetupessa.
  • Usein jänteen liikuttamaan sormeen säteilee kipua.
  • Yläraajan kipua voi aiheuttaa myös hermopinne, ja selvä käden tai sormien puutuminen tai voimaheikkous on syy nopeaan arvioon. Rannekanavan hermopinteestä kerromme oppaassamme rannekanavaoireyhtymästä.

Napsusormen itsehoito

Alkuvaiheessa napsusormioiretta voidaan hoitaa välttämällä rasitusta ja käyttämällä tulehduskipulääkettä kuurinomaisesti 1–2 viikon ajan. Jos yläraajan jänne kipeytyy selvästi rasituksen seurauksena, ensihoito on pitää kipeää raajaa pari päivää levossa, kunnes hankalin kipu helpottaa.

  • Kivun aiheuttanut rasitus tulee lopettaa tai ainakin vähentää kuormitusta.
  • Rasitusperäisten kiputilojen tärkein ehkäisy on yläraajaa yksipuolisesti rasittavien liikkeiden välttäminen.
  • Jos yksipuolista rasitusta ei voi välttää, kannattaa pitää lepotaukoja rasituksen katkaisemiseksi.
  • Fysioterapeutin arvio kuntoutuksesta on yleensä tarpeen, jos oire pitkittyy.

Sormilasta ja kortisonipistos

Vaivan pitkittyessä on tarpeen hakeutua ammattilaisen arvioon. Yksilöllisestä sormilastasta voi olla apua kuntoutuksessa, ja sormen lastoittaminen lyhyeksi ajaksi kuuluu napsusormen hoitokeinoihin.

  • Jännetupen seutuun laitettu kortisonipistos soveltuu hoidoksi valtaosassa tapauksista.
  • Cochrane-katsauksen kahdessa pienessä tutkimuksessa (63 osallistujaa) kortisonin ja puudutteen yhdistelmä oli neljän viikon kohdalla tehokkaampi kuin pelkkä puudute.
  • Katsauksen mukaan kolmea pistoshoidettua kohden yksi hyötyi hoidosta, ja yhdessä tutkimuksessa vaikutus kesti jopa neljä kuukautta.
  • Tutkimuksissa ei raportoitu haittavaikutuksia.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme arvioimme sormen ja käden liikkeet ja ohjaamme kuormituksen säätelyssä (vastaanotot ovat espanjaksi).

Fysioterapeutti liikuttaa miehen kättä ja rannetta vastaanotolla
Fysioterapeutin arvio kuntoutuksesta on tarpeen, jos oire pitkittyy. Kuva on tehty tekoälyllä.

Milloin napsusormi leikataan?

Jos sormea ei saa ojennetuksi kuin toisella kädellä auttamalla ja erityisesti, jos työ- tai toimintakyky on uhattuna, laaditaan yleensä lähete käsikirurgille leikkaustarpeen arvioon. Leikkauksessa ahtautunut jännetuppi avataan, ja näin tehdään jänteelle tilaa liikkua.

  • Cochrane-katsaukseen kuului 14 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 260 osallistujaa ja 1 361 napsusormea.
  • Kahdessa tutkimuksessa vaiva uusiutui 6–12 kuukauden aikana noin 39 %:lla kortisonipistoksella hoidetuista ja noin 6 %:lla avoleikkauksella hoidetuista.
  • Avoleikkaus oli kuitenkin kivuliaampi: viikon kohdalla kämmenkipua oli noin 68 %:lla leikatuista ja noin 18 %:lla pistoksella hoidetuista.
  • Katsauksessa verrattiin myös ihon läpi tehtävää toimenpidettä, avoleikkausta ja tähystysleikkausta, mutta tutkimusten laatu oli enimmäkseen heikko.

Milloin napsusormen vuoksi hoitoon?

Napsusormi paranee noin kolmanneksessa tapauksista omilla toimilla, mutta vaivan pitkittyessä on tarpeen hakeutua ammattilaisen arvioon.

  • Jos sormea ei saa ojennetuksi kuin toisella kädellä auttamalla, hakeudu lääkärin arvioon perusterveydenhuoltoon.
  • Erityisesti, jos työ- tai toimintakyky on oireen vuoksi uhattuna.
  • Nopea arvio on tarpeen, jos niveltä ei pysty lainkaan liikuttamaan, kipualueella on kuumotusta, turvotusta tai punoitusta tai kipuun liittyy kuume.
  • Myös sietämättömän kova kipu, joka ei helpota tavanomaisin kipulääkkein, vaatii nopean arvion.
Fysioterapeutti tutkii miehen kättä vastaanotolla
Pitkittyvä napsusormi kannattaa näyttää ammattilaiselle. Kuva on tehty tekoälyllä.

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaukset ovat samaa mieltä pistoksen ja leikkauksen paikasta, mutta näytön varmuus vaihtelee:

  • Kortisonipistos: Terveyskirjaston mukaan pistos soveltuu hoidoksi valtaosassa tapauksista. Cochrane-katsauksen mukaan pistoksen tehoa on tutkittu vain kahdessa pienessä ja menetelmiltään heikossa tutkimuksessa, joissa vaikutus oli lyhytaikaisesti parempi kuin pelkällä puudutteella.
  • Leikkaus vai pistos: Terveyskirjasto ohjaa leikkausarvioon, jos sormi ojentuu vain autettuna tai toimintakyky on uhattuna. Cochrane-katsauksen heikkolaatuisen näytön mukaan avoleikkauksen jälkeen vaiva uusiutuu harvemmin kuin pistoksen jälkeen, mutta ensimmäisellä viikolla kipua on enemmän.
  • Avoimet kysymykset: Cochrane-katsauksen mukaan on epävarmaa, parantaako leikkaus vaivaa pistosta useammin 6–12 kuukauden seurannassa, eikä käden toimintaa tai tyytyväisyyttä raportoitu.

Tärkeimmät asiat napsusormesta

  • Napsusormessa koukistajajänne ei liu’u kunnolla ahtautuneessa jännetupessa.
  • Oireita ovat sormen kipu, naksahdukset ja lukkiutuminen yleensä koukkuun.
  • Vaiva on tavallisin naisilla 55–60 vuoden iässä, ja taustalla on yleensä liikarasitus.
  • Alkuvaiheessa hoitona on rasituksen välttäminen ja lyhyt tulehduskipulääkekuuri.
  • Kortisonipistos ja sormilasta auttavat monia; hankalissa tapauksissa jännetuppi avataan leikkauksessa.
  • Jos sormi ojentuu vain toisella kädellä auttamalla, hakeudu lääkäriin.

Usein kysyttyä napsusormesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Miksi sormi napsahtaa?

Napsusormessa paksuuntunut koukistajajänne ei mahdu kunnolla liikkumaan jännetupessa, erityisesti kämmenluun pään kohdalla. Kun jänne liikkuu ahtaassa jännetupessa, liikkeeseen liittyy napsahdus.

Meneekö napsusormi ohi itsestään?

Napsusormi paranee noin kolmanneksessa tapauksista omilla toimilla, kuten rasituksen välttämisellä ja lyhyellä tulehduskipulääkekuurilla. Vaivan pitkittyessä kannattaa hakeutua ammattilaisen arvioon.

Missä sormessa napsusormea esiintyy?

Tavallisimmin peukalossa tai nimettömässä, mutta vaiva voi esiintyä myös muissa sormissa ja useassa sormessa yhtä aikaa.

Auttaako kortisonipistos napsusormeen?

Terveyskirjaston mukaan jännetupen seutuun laitettu kortisonipistos soveltuu hoidoksi valtaosassa tapauksista. Cochrane-katsauksen pienissä tutkimuksissa pistos oli lyhytaikaisesti tehokkaampi kuin pelkkä puudute.

Miten napsusormi leikataan?

Leikkauksessa ahtautunut jännetuppi avataan, jolloin jänteelle tulee tilaa liikkua. Leikkausarvioon ohjataan yleensä, jos sormea ei saa ojennetuksi kuin toisella kädellä auttamalla tai työ- tai toimintakyky on uhattuna.

Voiko lapsella olla napsusormi?

Lapsilla napsusormi on harvinainen, mutta se voi esiintyä 1–4 vuoden iässä lukiten peukalon tai molemmat peukalot koukistusasentoon. Lapsen napsusormen hoidossa joudutaan usein turvautumaan leikkaukseen.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Napsusormi
  2. Terveyskirjasto (Duodecim) · Yläraajan kiputilat
  3. Peters-Veluthamaningal C, et al. Corticosteroid injection for trigger finger in adults. Cochrane Database Syst Rev. 2009
  4. Fiorini HJ, et al. Surgery for trigger finger. Cochrane Database Syst Rev. 2018

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.