Korvatulehdus lapsella: oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä on lapsen välikorvatulehdus?

Äkillinen välikorvatulehdus on yleinen pienten lasten tauti. Terveyskirjaston mukaan noin 40 % 1-vuotiaista ja 70 % 2-vuotiaista on sairastanut ainakin yhden välikorvatulehduksen. Tulehduksia on eniten 1–2-vuotiailla lapsilla, ja ne alkavat vähentyä selvästi leikki-ikään tultaessa.

Korvatulehduksen tärkeimmät aiheuttajabakteerit ovat pneumokokki-, hemofilus- ja moraxella-bakteerit. Korvatulehdusta edeltää aina limainen hengitystietulehdus eli flunssa. Välikorvatulehdus ei ala heti flunssan alkaessa, vaan sen oireet alkavat flunssan kestettyä noin kolme, neljä päivää. Se voi ilmaantua myös vasta viikon sairastelun jälkeen.

Korvatulehdus ei tartu lapsesta toiseen. Kyse on lapsen omien nenänielussa elävien bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta. Korvatulehdusta edeltävä flunssa voi sen sijaan tarttua lapsesta toiseen.

02Oireet

Korvatulehduksen oireet lapsella

Välikorvatulehdusta potevilla lapsilla esiintyy flunssan oireita, kuten nuhaa ja yskää. Terveyskirjasto kuvaa oireita näin:

• Kuume todetaan vain neljäsosalla lapsista.
• Valtaosalla lapsista esiintyy korvakipua, joka pienillä lapsilla ilmenee levottomuutena.
• Usein korvakipua ei esiinny lainkaan, vaan oireina ovat lähinnä levottomuus, nuhaisuus ja yskä.
• Osalla on samanaikaisesti silmän sidekalvotulehdus eli silmät punoittavat ja rähmivät.
• Joskus märän aiheuttama kova paine välikorvassa repäisee tärykalvon, jolloin märkää valuu ulos korvakäytävään. Tärykalvon puhkeaminen johtaa heti kivun helpottumiseen.

Korvien harominen ei pienillä lapsilla yleensä ole korvatulehduksen oire. Korvan kivun muista syistä kerromme oppaassamme korvakivusta.

04Toteaminen

Miten korvatulehdus todetaan?

Korvatulehduksen toteaminen edellyttää korvalampulla (otoskooppi) tai niin sanotulla tympanometrillä tehtävää tutkimusta. Korvatulehduksessa tärykalvo punoittaa ja pullottaa.

Korvalöydökset voivat muuttua nopeasti. Aamulla terveeksi todetussa korvassa voi olla illalla selvä tulehdus.

Nykykäsityksen mukaan korvien jälkitarkastus ei ole välttämätön, jos lapsi on toipunut hyvin. Jos lapselle on asetettu korviin putket, ne helpottavat pienen lapsen usein hankalaa korvatulehdusdiagnostiikkaa: jos putki on paikallaan eikä vuoda, lapsella ei ole korvatulehdusta.

05Hoito

Antibiootti vai seuranta, ja kivunhoito

Valtaosa korvatulehduksista paranee ilman antibiootteja. Antibioottikuurin aloittamisesta päättää lääkäri yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa. Tavallisin hoidon kesto on viisi päivää. Hoidon alettua, tai myös ilman antibioottihoitoa, tulehdus korvassa rauhoittuu muutamassa päivässä. Neste (lima) jää sen sijaan yleensä välikorvaan pidemmäksi ajaksi, joskus jopa muutamaksi kuukaudeksi, mutta sekin häviää lopulta itsestään.

Korvatulehdusta voidaan jäädä seuraamaan ilman antibioottia ja aloittaa lääkitys vain, jos oireet ja tulehdus jatkuvat riittävästä kipulääkityksestä huolimatta. Toisinaan tilanne edellyttää uutta lääkärikäyntiä muutaman päivän sisällä. Lääkehoidon viivästyminen tai siitä pidättäytyminen ei ole vaarallista eikä lisää jälkitautien määrää. Hyväkuntoisen yli kaksivuotiaan lapsen korvatulehdusta ei välttämättä tarvitse hoitaa antibiootilla.

Antibioottikuurista voi olla myös haittaa: lääkkeet aiheuttavat jonkin verran ripulia, muuttavat suolen mikrobikasvustoa ja kehittävät bakteereissa vastustuskykyä antibiooteille.

Tärkeä osa korvatulehduksen hoitoa on kivunhoito, hoidettiin tulehdusta antibiootilla tai ei. Lapselle on tärkeää antaa kipua poistavaa lääkitystä. Terveyskirjasto mainitsee tähän kuume- ja särkylääkkeet, joiden annos lasketaan lapsen painokilojen mukaan.

06Toistuvat tulehdukset

Lapsen toistuvat korvatulehdukset ja ehkäisy

Pienet lapset voivat sairastaa vuosittain jopa 10 äkillistä viruksen aiheuttamaa ylähengitystietulehdusta. Korvatulehdusta edeltää lähes aina flunssa. Toistuvissa korvatulehduksissa kyseessä on yleensä uusi tartunta, ei niinkään huonosti parantunut edellinen tulehdus. Toistuvat korvatulehdukset aiheuttavat perheissä huolta, heikentävät unen- ja elämänlaatua ja aiheuttavat poissaoloja töistä ja päivähoidosta. Terveyskirjaston mukaan korvatulehdukset eivät vaikuta pysyvästi kuuloon tai puheen kehitykseen.

Mitä vähemmän lapsi sairastaa hengitystietulehduksia, sitä vähemmän hänellä on korvatulehduksia. Terveyskirjasto nimeää riskitekijöitä ja ehkäisykeinoja:

• hyvä käsi- ja yskimishygienia vähentää tulehduksia, eikä oireisia lapsia pitäisi viedä päivähoitoon,
• vanhempien tupakointi altistaa lasten korvatulehduksille, vaikka vanhemmat eivät tupakoisi sisällä,
• lyhyt rintaruokinta on yksi riskitekijä,
• päiväkodissa olevat vanhemmat sisarukset lisäävät kotihoidossa olevan pikkusisaruksen riskiä,
• päiväkotien ilmanpuhdistuksella voidaan uusimpien tutkimusten mukaan vähentää lasten hengitystietulehduksia noin kolmanneksella.

Kitarisan poisto ei ole tehokas korvatulehdusten ehkäisykeino.

07Liimakorva

Liimakorva ja korvien putkitus

Liimakorva tarkoittaa tilannetta, jossa tulehduksen yhteydessä välikorvaan kertynyt erite ei häviä kolmen kuukauden kuluessa. Liimakorva on kivuton, mutta se heikentää selvästi lapsen kuuloa. Pieni lapsi ei osaa itse sanoa kuulon huonontuneen. Kuulon heikentymiseen voi viitata esimerkiksi se, että lapsi ei enää reagoi kiinnostaviin ääniin, ei opi uusia sanoja tai haluaa jatkuvasti lisätä television äänenvoimakkuutta. Liimakorva paranee usein itsestään flunssakierteen helpotuttua, ja se ei tartu.

Putkituksessa korvalääkäri tekee nukutuksessa tärykalvoon pienen viillon, imee välikorvassa olevan eritteen pois ja asettaa viiltoon pienen silikoni- tai titaaniputken. Putki pysyy paikallaan keskimäärin alle vuoden ja kasvaa yleensä itsestään pois. Putket vähentävät keskimäärin tulehduksia, ja osalla tulehdukset loppuvat kokonaan. Liimakorvassa kuulo palautuu putkituksen jälkeen välittömästi.

Putkitusta harkitaan, jos lapsella on puolessa vuodessa vähintään kolme tai vuodessa vähintään neljä korvatulehdusta tai jos liimakorvatilanne kestää useita kuukausia. Jos lapsella on liimakorva ja hänellä epäillään viivästynyttä puheenkehitystä, putkitusta ei kannata odotella useita kuukausia. Korvalääkäri tekee aina päätöksen korvien putkituksesta.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme tutkimme lapsen korvat, kun korvatulehdukset toistuvat tai liimakorva pitkittyy (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo antibiooteista?

Cochrane-katsaus (Venekamp ym., 2023) kokosi satunnaistettuja tutkimuksia äkillistä välikorvatulehdusta sairastavista lapsista korkean tulotason maista. Antibiootteja verrattiin lumelääkkeeseen 13 tutkimuksessa (3 401 lasta):

• antibiootit eivät vähentäneet kipua 24 tunnin kohdalla,
• kahden–kolmen päivän kohdalla kipua oli lähes kolmanneksella harvemmalla lapsella; yksi lapsi hyötyi, kun 20 lasta hoidettiin,
• antibiootit lisäsivät haittoja, kuten oksentelua, ripulia tai ihottumaa: yksi lapsi 14:stä sai haitan, jota ei olisi tullut ilman antibioottia,
• myöhemmät korvatulehdusten uusiutumiset eivät vähentyneet,
• vakavat komplikaatiot olivat harvinaisia, eikä niissä näyttänyt olevan eroa ryhmien välillä.

Välitöntä antibioottia verrattiin seurantaan kuudessa tutkimuksessa (1 556 lasta). Välitön antibiootti saattoi vähentää kipua kahden–kolmen päivän kohdalla (näytön varmuus vähäinen), mutta ei todennäköisesti kolmen–seitsemän päivän kohdalla, ja se lisäsi oksentelua, ripulia tai ihottumaa.

Kirjoittajien mukaan useimmat korvatulehdukset paranevat korkean tulotason maissa itsestään ilman komplikaatioita, ja useimmille lievää tautia sairastaville lapsille seuranta vaikuttaa perustellulta. Hoidossa tulisi korostaa riittävää kivunhoitoa.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat pääosin samaa mieltä, mutta painotukset eroavat:

• Ikäraja seurannalle: Terveyskirjaston toistuvia korvatulehduksia käsittelevän artikkelin mukaan hyväkuntoisen yli kaksivuotiaan lapsen korvatulehdusta ei välttämättä tarvitse hoitaa antibiootilla. Cochrane-katsaus puhuu yleisesti lievää tautia sairastavista lapsista eikä tiivistelmässä erottele ikäryhmiä.
• Viivästetyn hoidon vaikutus kipuun: Terveyskirjaston mukaan lääkehoidon viivästyminen tai siitä pidättäytyminen ei ole vaarallista. Katsauksessa välitön antibiootti saattoi vähentää kipua kahden–kolmen päivän kohdalla seurantaan verrattuna, mutta näytön varmuus oli vähäinen.
• Influenssarokote: Terveyskirjaston lapsen korvatulehdusta käsittelevän artikkelin mukaan influenssa- ja pneumokokkirokotteiden teho korvatulehdusten ehkäisyssä on vähäinen. Toistuvia korvatulehduksia käsittelevän artikkelin mukaan influenssarokotuksen tiedetään vähentävän lasten korvatulehduksia.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat lapsen korvatulehduksesta

• Korvatulehdusta edeltää aina flunssa, ja oireet alkavat yleensä 3–4 päivää flunssan alkamisen jälkeen.
• Pienellä lapsella korvakipu näkyy usein levottomuutena ja yöllisenä heräilynä.
• Korvatulehdus todetaan korvalampulla tai tympanometrillä.
• Valtaosa korvatulehduksista paranee ilman antibiootteja; kivunhoito on aina tärkeää.
• Liimakorva heikentää kuuloa, ja pitkittyessään se voidaan hoitaa korvien putkituksella.
• Hyvä käsihygienia ja tupakansavun välttäminen vähentävät korvatulehduksia.