Jalkaterän kipu: syyt, itsehoito ja milloin lääkäriin

01Syyt

Mistä jalkaterän kipu johtuu?

Jalkaterä koostuu 26 luusta ja 33 nivelestä. Sen toimintaa säätelevät lukuisat lihakset, jänteet ja hermot, ja rakenne muuttuu iän myötä muun muassa rappeutumisen seurauksena. Siksi jalkaterän oireet ja niiden syyt ovat moninaiset.

Valtaosassa tapauksista syy kipuihin on jalkaterän asennossa ja toiminnassa. Terveyskirjasto mainitsee kipua altistavina tekijöinä:

• ylipainon, lihasten heikon kunnon ja ikääntymisen, jotka muuttavat jalan normaalia holvirakennetta,
• jalan poikittaisholvin madaltumisen, joka altistaa etujalan kiputiloille,
• huonot jalkineet, jotka voivat altistaa jalan virheasennolle,
• yksipuolisen rasituksen, joka voi kohdistaa kuormituksen epätasaisesti,
• perinnöllisen alttiuden nivelrikolle.

Myös monet yleiset sairaustilat, kuten diabetes, ylipaino ja nivelrikko, voivat vaikuttaa jalkojen terveyteen. Tämä opas käsittelee jalkakipua, johon ei liity edeltävää vammaa.

02Kiputilat

Yleisimmät jalkaterän kiputilat

Vähitellen rasitus voi johtaa pysyvämpiin muutoksiin. Terveyskirjaston mukaan yleisimpiä ovat:

• Vaivaisenluu, joka on yksi yleisimmistä jalkaterän kiputiloista.
• Etujalan kiputila (metatarsalgia).
• Hermopinteet, esimerkiksi Mortonin tauti.
• Jalkapohjan jännekalvon kiputila, jossa kipu tuntuu kantaluun etuosan alla sekä kohtaa painettaessa että kävellessä. Lisää oppaassamme plantaarifaskiitista.

Kipujen syynä voivat olla myös tulehdukset, verenkierron ongelmat tai erityisesti isovarpaan tyviniveleen kipua aiheuttava kihti. Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko muistuttaa oireiltaan ja hoidoltaan vaivaisenluuta, mutta nivelessä ei ole virheasentoa.

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat kehittyvät hitaammin. Harvinainen diabetekseen liittyvä jalkaholvin romahduksen vaara tunnetaan nimellä Charcot’n jalka. Alaraajojen tukkivaan valtimotautiin liittyvä äkillinen valtimotukos eli jalkainfarkti ilmenee voimakkaana kovana kipuna, ja jalka on tällöin kalpea eivätkä pulssit tunnu jalkapöydän päältä.

04Tutkiminen ja hoito

Miten jalkaterän kipua tutkitaan ja hoidetaan?

Yleisimpien vaivojen diagnoosi tehdään kliinisesti, eikä kuvantamistutkimuksia välttämättä tarvita. Tärkeimpiä tutkimuksia ovat jalkaterän asennon ja toiminnan sekä kipualueiden tutkiminen. Tarpeen mukaan tehdään lähete fysioterapeutille tai muulle erityisasiantuntijalle, ja toisinaan tarvitaan myös laboratorio- ja röntgentutkimuksia.

Terveyskirjaston mukaan asentovirheiden tärkeimpiä hoitoja ovat:

• oikein suoritetut fysioterapeuttiset harjoitukset,
• jalkaholvia korottavat jalkatuet,
• riittävän tilavat ja matalat kengät.

Joissain tapauksissa hermopinteen vapauttamiseksi tarvitaan leikkaushoitoa. Myös hyvin hankalaksi kehittynyt vaivaisenluu ja isovarpaan tyvinivelen nivelrikko voivat vaatia leikkausta. Pitkittyneissä ja hankalissa tilanteissa voidaan laatia lähete erikoissairaanhoitoon.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme jalkaterän asentoa ja toimintaa tukevat harjoitukset (vastaanotot ovat espanjaksi).

05Itsehoito

Jalkakivun itsehoito

Aluksi voidaan tarvita oireita aiheuttavan liikunnan tai muun kuormituksen vähentämistä. Heti kipuvaiheen helpotuttua jalkaterän harjoittaminen on hyvä aloittaa vaiheittain ja lisätä kuormitusta pikkuhiljaa. Harjoitteet saavat tuntua haastavilta, mutta eivät äärimmäisen raskailta.

Terveyskirjaston mukaan asentovirheistä johtuvia kiputiloja ja vaivaisenluuta voidaan helpottaa:

• tähän tarpeeseen laaditulla voimisteluohjelmalla,
• jalkapohjatuella, jonka hankinta edellyttää usein asiantuntijan kannanottoa,
• hieronnalla ja kylmäpakkauksilla.

Jalkapohjan jännekalvon kiputilan hoidossa tehoavat tulehduskipulääkkeet ja jalkaterän venyttely, johon on saatavissa myös tarkoitusta varten suunniteltuja yövenytyslastoja.

Pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää hyvää jalkaterveyttä ehkäisemällä vaivojen syntyä, korjaamalla syntyneitä vaivoja tai hidastamalla niiden etenemistä sekä välttää leikkaushoito tai viivyttää sen tarvetta. Jos olet saanut fysioterapeutilta tai lääkäriltä yksilölliset ohjeet, noudata ensisijaisesti niitä.

06Jalkavoimistelu

Jalkavoimistelu: liikkuvuus ja lihasvoima

Ennen harjoituksia jalkaterän lihakset kannattaa lämmitellä esimerkiksi kävelemällä paljain varpain 5–10 minuuttia. Myös varpailla- ja kantapäilläkävely vahvistaa ja lämmittää jalkaterää ja nilkkaa liikuttavia lihaksia. Terveyskirjaston harjoitusohjelma etenee näin:

• Jalkaterän liikkuvuus: liikkuvuusharjoitukset vähentävät jalkaterän jäykkyyttä ja kipua. Venytystä on hyvä tehdä päivittäin 1–3 minuuttia venytystä kohden ja aina, kun jalkaterä tuntuu rasittuneelta.
• Jalkaterän lihasten vahvistaminen: vahvat lihakset mahdollistavat jalkaterän tehokkaan toiminnan ja parantavat tasapainoa. Harjoitteita tehdään 2–4 minuuttia kerrallaan joka toinen päivä.
• Nilkan liikkuvuus: nilkan riittämätön liikkuvuus voi pahentaa jalkaterän vaivoja. Venytystä tehdään vähintään joka toinen päivä 20–60 sekuntia 1–3 kertaa, ja lyhyitä 5–20 sekunnin venytyksiä voi tehdä jopa päivittäin. Myös pohjelihasten kireys voi rajoittaa nilkan liikkuvuutta.
• Nilkkaa liikuttavat lihakset: niitä vahvistetaan vastuskuminauhalla. Aluksi tehdään päivittäin 20–30 toistoa 2–5 sarjana kevyellä kuminauhalla, ja muutaman viikon jälkeen joka toinen päivä 10–15 toistoa 1–3 sarjana vahvemmalla kuminauhalla.

07Tasapaino

Asennonhallinta, tasapaino ja harjoittelun eteneminen

• Päkiäseisonta: harjoite vahvistaa jalkaterää tukevia lihaksia ja opettaa jalkaterän oikeaa asentoa. Sitä tehdään yksi sarja väsymykseen saakka joka toinen päivä.
• Alaraajojen linjaus ja tasapaino: optimaalisessa linjauksessa kehon paino jakautuu tasaisesti kaikille alaraajan nivelille. Linjaus- ja tasapainoharjoitteita on hyvä tehdä päivittäin ja kyykkyharjoitusta 2–3 kertaa viikossa. Seisten tehtävät tasapainoharjoitteet voi aloittaa, kun liikkuvuus-, vahvistus- ja päkiäharjoitteet onnistuvat seisoen ilman kivun lisääntymistä.
• Pakaralihakset: lonkan ulkokierto- ja lantionnostoharjoitus auttavat pitämään lantion ja alaraajat hyvässä asennossa. Niitä tehdään 2–3 kertaa viikossa.

Harjoitteet voivat aiheuttaa jonkin verran kipua tai epämukavuutta, mutta tuntemusten tulisi olla ohimeneviä. Kivun ei tulisi ylittää tasoa 5 asteikolla 0–10. Jos kipu on harjoituksen jälkeen usean tunnin ajan voimistunut tai kokonaiskiputilanne on lisääntynyt seuraavana päivänä, kevennä harjoituksia tai vähennä toistoja. Lisää haastetta, kun harjoitteet alkavat tuntua helpoilta. Harjoitteet kannattaa liittää arkeen, esimerkiksi hampaiden harjaukseen tai kotitöihin.

Jalkojen kiputilojen ehkäisyssä tärkeää on aktiivinen liikunta, monipuolinen ravinto ja hyvät jalkineet, jotka eivät pakota jalkaterää virheasentoon. Diabetesta sairastavan päivän rutiineihin kuuluvat hyvän sokeritasapainon tavoittelu, jalkojen kunnon tutkiminen, kuivan ihon rasvaaminen ja ihorikkojen hoito.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo yksilöllisistä jalkatuista?

Cochrane-katsaus (Hawke ym., 2008) kokosi 11 tutkimusta, joissa oli 1 332 osallistujaa, ja arvioi yksilöllisesti valmistettujen jalkatukien tehoa erilaisiin jalkakipuihin. Seuranta kesti viikosta kolmeen vuoteen.

• yksilölliset jalkatuet auttoivat kivuliaaseen kaarijalkaan, nivelreuman aiheuttamaan takajalan kipuun, lastenreuman aiheuttamaan jalkakipuun ja kivuliaaseen vaivaisenluuhun,
• vaivaisenluussa leikkaus oli vielä tehokkaampi kuin jalkatuki,
• lastenreumassa valmiit jalkatuet vaikuttivat yhtä tehokkailta, mutta analyysi ei ehkä riittänyt havaitsemaan eroa,
• jalkapohjan jännekalvon kiputilassa ja nivelreuman aiheuttamassa päkiän nivelten kivussa teho jäi epäselväksi,
• jalkatuet olivat turvallisia kaikissa tutkimuksissa.

Kirjoittajien mukaan näyttö yksilöllisten jalkatukien määräämisen tueksi on rajallista.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden painotukset eroavat jalkatukien osalta:

• Jalkatukien asema: Terveyskirjaston mukaan jalkaholvia korottavat jalkatuet kuuluvat asentovirheiden tärkeimpiin hoitoihin. Cochrane-katsauksen mukaan näyttö yksilöllisistä jalkatuista on rajallista, ja selvin hyöty nähtiin tietyissä tiloissa, kuten kaarijalassa ja reumasairauksissa.
• Vaivaisenluu: Terveyskirjaston mukaan vaivaisenluuta voidaan helpottaa voimistelulla tai jalkapohjatuella, ja hyvin hankala vaivaisenluu voi vaatia leikkausta. Katsauksessa jalkatuki auttoi kivuliaaseen vaivaisenluuhun, mutta leikkaus oli vielä tehokkaampi.
• Jalkapohjan jännekalvon kiputila: Terveyskirjasto mainitsee hoidoiksi tulehduskipulääkkeet, venyttelyn ja yövenytyslastat. Katsauksessa yksilöllisten jalkatukien teho tähän vaivaan jäi epäselväksi.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat jalkaterän kivusta

• Jalkaterän kipu johtuu useimmiten jalkaterän asennosta ja toiminnasta.
• Yleisimpiä kiputiloja ovat vaivaisenluu, etujalan kiputila, hermopinteet ja plantaarifaskiitti.
• Äkillinen sietämätön kipu kalpeassa ja viileässä jalassa vaatii heti päivystystä tai soiton 112:een.
• Diabeetikon jalkaoireet ja tulehdukseen viittaavat merkit on arvioitava nopeasti.
• Asentovirheitä hoidetaan fysioterapeuttisilla harjoituksilla, jalkatuilla ja tilavilla, matalilla kengillä.
• Jalkavoimistelussa kipu saa olla enintään tasoa 5/10, ja haastetta lisätään vähitellen.