Plantaarifaskiitti: kantapääkivun hoito

01Mikä se on

Mikä plantaarifaskiitti on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan kantapäässä tuntuvan kivun yleisin syy on kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon rappeuma eli plantaarinen faskiopatia. Kiputilasta on käytetty myös nimitystä plantaarifaskiitti.

Kipu tuntuu kantapään etupuolella jalkaterän keskiviivassa tai sisäsyrjällä. Arvion mukaan sitä potee jossakin elämänvaiheessa jopa 10–15 prosenttia ihmisistä. Kiputilat kehittyvät usein ylirasituksen tai kuormituksen seurauksena.

02Syyt

Mistä plantaarifaskiitti johtuu?

Terveyskirjaston mukaan jännekalvon rappeuman syy ei aina ole selvä, mutta usein siihen liittyy uusi, aiemmasta poikkeava jalkaterän rasitus, kuten:

• uusien kenkien käyttö,
• aloitettu seisomatyö,
• tavallista runsaampi kävely tai juoksu.

Ylipaino sekä jalkaterän asentovirheet voivat herkistää vaivalle.

03Oireet

Plantaarifaskiitin oireet

Terveyskirjaston mukaan:

• kipu on usein pahimmillaan aamulla ylös noustua ja saattaa hankaloittaa kävelyä,
• erityisesti kävely paljain jaloin kovalla alustalla tuottaa usein kipua,
• kipu tuntuu kantapään etupuolella jalkaterän keskiviivassa tai sisäsyrjällä.

Terveet jalat -kirjan mukaan terävä, liikkeelle lähtiessä ilmenevä kipu lievittyy todennäköisesti nopeammin kuin rasitukseen liittyvä kipu.

04Muut syyt

Muut kantapääkivun syyt

Terveyskirjaston mukaan kantapääkipua voivat aiheuttaa myös:

• kantaluun alla olevan rasvapatjan vaurio, joka voi seurata iskusta tai voimakkaasta tärähdyksestä, esimerkiksi hypyn jälkeen kovalle alustalle laskeutumisesta,
• kantaluun alueen limapussien ja akillesjänteen kiinnityskohdan kipeytyminen, jolloin kipu tuntuu kantapään takaosassa,
• kantaluun rasitusmurtuma, jolloin kipu tuntuu kantaluuta sivuilta puristettaessa ja kantapäälle painoa varattaessa,
• urheilevilla kasvuikäisillä nuorilla Severin tauti, jossa kipu tuntuu kantapään takaosassa tai sivuilla.

Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita, jos oirekuva on selkeä. Röntgenkuvassa voi näkyä jännekalvon kiinnityskohdassa luupiikki, mutta sillä ei ole yhteyttä vaivaan, eikä noin puolella vaivasta kärsivistä tällaista piikkiä näy.

05Itsehoito

Plantaarifaskiitin itsehoito

Terveyskirjaston mukaan kaikkien rasituksen aiheuttamien kantapääkipujen tärkein hoito on kivun synnyttäneen rasituksen selvä vähentäminen:

• jalalle varattavaa painoa voi tilapäisesti keventää kyynärsauvan avulla,
• oireen aiheuttaneiden kenkien käyttö lopetetaan,
• pitkäaikaista seisomista on hyvä välttää, ja ylipainon vähentämisestä on todennäköisesti apua,
• kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia,
• kantapään alla voi käyttää silikonista kantapohjallista tai kantapehmennettyjä kenkiä.

Terveet jalat -kirjan mukaan jalkaterän rasitus on pidettävä maltillisena ensimmäisen 2–4 viikon ajan. Terveyskirjaston mukaan vaivan ehkäisemiseksi alaraajaa kuormittavia aktiviteetteja kannattaa lisätä asteittain, välttää liiallista kuormitusta kovalla alustalla ja huolehtia säären ja jalkaterän lihasten hyvästä kunnosta. Myös tarkoituksenmukaisiin ja sopiviin kenkävalintoihin kannattaa kiinnittää huomiota, ja painonhallinta ja säännöllinen liikunta auttavat ehkäisemään vaivaa.

06Venytys

Venytys ja vahvistava harjoittelu

Terveyskirjaston mukaan jännekalvokivun hoidossa on hyödyksi omatoiminen harjoittelu ja venytyshoito. Harjoittelun tavoitteena on vahvistaa jalkaterän ja pohkeen lihaksia.

• venytys tehdään istuen: jalka nostetaan polven päälle ja varpaita käännetään ylöspäin ääriasentoon varpaat ojennettuina,
• asento pidetään 5–6 sekuntia, noin 20 kertaa aamuin ja illoin,
• hoitoa jatketaan usean viikon ajan; venytyshoidossa voi kokeilla myös yösukkaa tai -lastaa.

Terveet jalat -kirjan venytys- ja manipulointiohjeessa nilkka ja varpaat pidetään passiivisesti ylöspäin taivutettuina, ja samalla venytettävää kantakalvoa hierotaan. Harjoitteet tehdään vähintään kolme kertaa päivässä kuukauden ajan, mielellään ennen liikkeelle lähtöä ja erityisesti aamulla ennen ensimmäisiä askeleita, ja niitä vähennetään asteittain oireiden lievittyessä. Satunnaistetussa tutkimuksessa (Rathleff ym., 48 potilasta) joka toinen päivä tehty raskas, nousujohteinen yhden jalan kantapäännousu pyyhe varpaiden alla antoi kolmen kuukauden kohdalla paremman jalan toimintakyvyn kuin päivittäinen venytys; 1, 6 ja 12 kuukauden kohdalla ryhmien välillä ei ollut eroa. Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme kantapääkivun harjoittelun (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Milloin hoitoon

Milloin ammattilaisen arvioon?

Terveyskirjaston mukaan kantapääkivun vuoksi on syytä hakeutua ammattilaisen arvioon:

• jos omatoimisista hoitokeinoista ei ole apua,
• jos työkyky on uhattuna,
• jos kivun syy ei ole ilmeinen,
• nopeammin, jos kantapäähän on kohdistunut äkillinen vamma eikä kantapää kestä painon varaamista eli tavallista kävelyä.

Selkeissä tapauksissa, joihin ei liity vammaa, vaivan todentamiseksi ei tarvita röntgen- tai laboratoriotutkimuksia. Lääkäri perustaa diagnoosinsa muihin tietoihin kuin röntgenkuvassa mahdollisesti näkyvään luupiikkiin.

08Pistokset ja ennuste

Kortisonipistokset ja paraneminen

Terveyskirjaston mukaan, jos edellä mainituista hoidoista ja fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuvasta harjoittelusta huolimatta oire on haittaava, oireenmukaisena hoitona voidaan joskus käyttää kortisoniruiskeita. Niiden pitkäaikaisesta hyödystä ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, ja niihin liittyy riskejä.

Cochrane-katsauksessa lueteltuja kantapääkivun hoitovaihtoehtoja ovat tulehduskipulääkkeet, tukipohjalliset, fysioterapia, fysikaaliset hoidot kuten paineaaltohoito ja laser sekä kajoavat toimenpiteet, kuten kortisonipistokset. Katsauksen (David ym. 2017, 39 tutkimusta, 2 492 aikuista) mukaan paikallinen kortisonipistos voi lumehoitoon tai hoitamatta jättämiseen verrattuna vähentää kantapääkipua hieman enintään kuukauden ajan, mutta ei sen jälkeen. Useimmat tutkimukset olivat pieniä, osallistujien keski-ikä oli 34–59 vuotta, ja useimmilla kipu oli kestänyt useita kuukausia. Näytön laatu oli matala. Vakavat haitat olivat harvinaisia, mutta niitä raportoitiin puutteellisesti.

Terveyskirjaston mukaan jännekalvon rappeuma on usein hoidosta huolimatta pitkäaikainen vaiva, mutta vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 prosenttia. Erittäin harvoin sitkeissä tapauksissa voidaan konsultoida ortopedia.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Venytys vai vahvistus: Terveyskirjasto ja Terveet jalat -kirja painottavat jalkapohjan venytystä. Rathleffin tutkimuksessa raskas vahvistava harjoittelu oli kolmen kuukauden kohdalla venytystä parempi, mutta 1, 6 ja 12 kuukauden kohdalla eroa ei ollut.
• Venytyksen määrä: Terveyskirjaston ohjeessa venytys tehdään noin 20 kertaa aamuin ja illoin. Terveet jalat -kirjan ohjeessa harjoitteet tehdään vähintään kolme kertaa päivässä kuukauden ajan.
• Kortisonipistokset: Terveyskirjaston mukaan pitkäaikaisesta hyödystä ei ole vakuuttavaa näyttöä. Cochrane-katsauksen mukaan pistos voi vähentää kipua hieman enintään kuukauden ajan, ja näyttö on matalalaatuista.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat plantaarifaskiitista

• Plantaarifaskiitti on kantapääkivun tavallisin syy.
• Kipu on usein pahimmillaan aamulla ylös noustua.
• Tärkein hoito on kivun aiheuttaneen rasituksen vähentäminen.
• Omatoiminen venytys ja jalkaterän ja pohkeen vahvistus ovat hyödyksi.
• Röntgenkuvaa ei yleensä tarvita, eikä luupiikillä ole yhteyttä vaivaan.
• Vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80–90 prosenttia.