Anoreksia: oireet, syyt ja hoito

01Mikä se on

Mikä on anoreksia?

Anoreksia on vakava mielenterveyshäiriö, joka alkaa yleensä nuoruusiässä, ja osalla oireilu on pitkäaikaista. Tytöillä ja nuorilla naisilla anoreksia ja sitä muistuttavat lievempioireiset syömishäiriöt ovat yleisiä.

• Joka kymmenes nuori nainen on kärsinyt tämän tyyppisestä syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä.
• Hoidon piirissä olevista syömishäiriöpotilaista noin 10 prosenttia on poikia tai miehiä.
• Anoreksiaan liittyy usein muita psyykkisiä ongelmia, mikä vaikuttaa tarvittavaan hoitoon.
• Cochrane-katsauksen mukaan anoreksian pitkän aikavälin ennuste on usein huono, ja siihen liittyy vakavia kehityksellisiä, lääketieteellisiä ja psykososiaalisia komplikaatioita sekä runsaasti uusiutumisia.

Toisesta syömishäiriöstä kerromme oppaassamme ahmimishäiriöstä.

02Syyt

Mikä altistaa anoreksialle?

Anoreksian syyt ovat monitekijäiset. Perinnölliset tekijät, traumaattiset kokemukset ja kokemukset, jotka lisäävät negatiivista kuvaa omasta kehosta, lisäävät alttiutta sairastua.

• Länsimainen kulttuuriympäristö ja siihen liittyvä laihuutta ihannoiva kulttuuri lisäävät sairastumisalttiutta.
• Persoonallisuuden vaativat ja pakko-oireiset piirteet, heikko itsetunto ja negatiivinen itsearviointi ovat riskitekijöitä.
• Tietyt harrastukset ja ammatit, joissa vaaditaan laihuutta, voivat lisätä riskiä, esimerkiksi mallin työ, balettitanssi, voimistelu tai taitoluistelu.
• Anoreksia on yleisempi naisilla kuin miehillä.

03Ensioireet

Anoreksian ensioireet

Ruumiinkuvan häiriön seurauksena anoreksiaa sairastava kokee itsensä suurempana kuin mitä on ja pelkää painon nousua. Tuloksena on pakonomainen ja salaileva laihduttaminen, ja nälkiintyminen lisää noidankehämäisesti ruokaa koskevia pakkoajatuksia.

• Painon laskeminen, energiapitoisen ruoan välttäminen, aterioiden jättäminen väliin tai annoskokojen pienentäminen.
• Ruokailuun liittyvät pakonomaiset rituaalit, halu syödä yksin ja haluttomuus syödä julkisilla paikoilla.
• Tiheä itsensä punnitseminen tai jatkuva vartalon vikojen tarkkailu peilistä.
• Pakonomainen liikunta painon nousun hallitsemiseksi; osalla myös ahmimiskohtaukset ja itse aiheutettu tyhjentäytyminen sekä lääkkeiden väärinkäyttö.

04Psyykkiset oireet

Miten anoreksia vaikuttaa mieleen?

Aluksi sairastunut saattaa kokea laihtumisen tuovan hetkellistä helpotusta sairauden aiheuttamiin kielteisiin tunteisiin, ja hän saattaa saada laihtumisesta positiivista palautetta. Oirekäyttäytymisen jatkuessa se kuitenkin yleensä johtaa psyykkisen sietokyvyn heikkenemiseen.

• Mieliala laskee, ja ärtyneisyys ja ahdistus lisääntyvät.
• Univaikeudet ovat tavallisia.
• Sosiaalinen vuorovaikutus voi vaikeutua, ja sairastunut voi vetäytyä.
• Anoreksiasta kärsivillä ilmenee usein elämänsä aikana muita mielenterveyshäiriöitä, kuten pakko-oireista häiriötä, vakavaa masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

05Fyysiset seuraukset

Anoreksian fyysiset seuraukset

Runsaaseen laihtumiseen liittyy monia fyysisiä löydöksiä. Laihtumiseen voi tytöillä liittyä kuukautisten poisjäänti, ja laihtuminen ja hormonimuutokset lisäävät luun kalkkikatoa ja osteoporoosin vaaraa.

• Jatkuva väsymys, palelu, nestehukka ja ummetus.
• Hidas pulssi, matala verenpaine, huimaus, pyörtyily ja sydämen rytmihäiriöt.
• Jalkojen tai käsien turvotus, kuiva iho ja nukkamainen ihokarvoitus.
• Hiukset voivat ohentua, katkeilla tai irrota, ja kynnet saattavat ohentua tai sinertyä.

06Ennuste

Miten anoreksia etenee?

Anoreksia on vakava sairaus, johon liittyy sekä kohonnut kuolleisuus että monia vakavia ruumiillisia seurauksia. Noin puolet sairastuneista toipuu, ja joka viidennellä sairaus kroonistuu. Lapsena ja nuorena sairastuneet toipuvat muita todennäköisemmin.

• Anoreksiaan liittyy kuusinkertainen kuolemanriski muuhun samanikäiseen väestöön nähden.
• Noin joka viides syömishäiriöön liittyvistä ennenaikaisista kuolemista johtuu itsemurhista, ja myös vajaaravitsemustilan seuraukset ovat tavanomaisia kuolinsyitä.
• Varhainen tunnistaminen ja hoitoon pääsy parantavat ennustetta.
• Hoidon ja kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että sairastava ei eristäydy ystävistään ja läheisistään.

07Hoito

Anoreksian hoito

Anoreksiaa sairastava olisi tärkeää saada hoitoon mahdollisimman pian. Hoidossa on keskeistä syömiskäyttäytymisen ja vajaaravitsemustilan korjaaminen sekä riittävään lepoon ja liikunnan normalisointiin tukeminen. Mitä nuoremmasta sairastuneesta on kyse, sitä enemmän tarvitaan vanhempien osallistumista.

• Hoito koostuu ravitsemushoidosta, huolellisesta fyysisen ja psyykkisen voinnin seurannasta sekä yksilöllisesti räätälöidyistä psykososiaalisista hoidoista, kuten perhepohjaisesta hoidosta tai psykoterapiasta.
• Useat hyötyvät varsinkin hoidon alkuvaiheessa psykofyysisestä fysioterapiasta, joka tukee positiivista kehonkuvaa ja auttaa löytämään keinoja ahdistuksen helpottamiseen.
• Anoreksiaan ei ole lääkehoitoa, mutta vakavia masennusoireita, ahdistusta tai pakko-oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä.
• Hoito tapahtuu yleensä avohoidossa, mutta tarvittaessa sairaalassa, esimerkiksi vaikeassa vajaaravitsemuksessa tai vakavien psykiatristen tai fyysisten oireiden vuoksi.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme tarjoamme psykologista tukea syömisen ja kehonkuvan pulmiin (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Toipuminen

Toipuminen ja läheisten tuki

Toipuminen ei ole helppoa, sillä sairaus vääristää ajatuksia ja toimintaa. Ruokailuun liittyvät muutokset herättävät usein ristiriitaisia tunteita: toisinaan toipuminen voi tuntua oikealta ja tärkeältä, toisinaan pelottavalta. Vähitellen on kuitenkin mahdollista oppia kuuntelemaan kehon tarpeita ja jopa tuntemaan myötätuntoa omaa kehoa kohtaan.

• Nälkiintyminen ylläpitää pakonomaista ajattelua, joten ravitsemustilan ja syömiskäyttäytymisen normalisointi on tärkeää, vaikka se aiheuttaisi aluksi voimakasta ahdistusta. Toipumisen myötä ahdistus vähenee.
• Ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä tulee ehdottomasti välttää, koska ne pahentavat oireita ja voivat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia.
• Sairastuneet lapset ja nuoret tarvitsevat poikkeuksetta aikuisen tukea, eikä itsehoito ainoana hoitona ole riittävä apu.
• Ruokailutilanteissa toisen ihmisen seura ja rauhoittava läsnäolo voi vähentää ahdistusta ja kannustaa syömään. Jos epäilee läheisensä sairastavan, on tärkeää ottaa asia puheeksi ja pyrkiä saamaan hänet terveydenhuollon piiriin.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaus suosittelevat molemmat perheen osallistumista hoitoon, mutta näytön varmuudesta ne puhuvat eri tavoin:

• Perhepohjainen hoito: Terveyskirjaston mukaan perhepohjaiseen hoitomalliin kuuluvaa ravitsemushoitoa voidaan alkaa toteuttaa heti, kun lapsella tai nuorella on todettu anoreksia. Cochrane-katsauksen 25 tutkimuksen perusteella perheterapia saattaa olla tavanomaista hoitoa tehokkaampi lyhyellä aikavälillä, mutta näyttö perustuu vain kahteen pieneen tutkimukseen ja on heikkolaatuista.
• Muut terapiat: Cochrane-katsauksen mukaan näyttö ei riitä osoittamaan, onko perheterapia muita psykologisia hoitoja tai ohjausta parempi. Terveyskirjasto mainitsee perhepohjaisen hoidon ja psykoterapian rinnakkaisina vaihtoehtoina.
• Aikuiset: Cochrane-katsauksen tutkimukset tehtiin enimmäkseen nuorilla, ja aikuisten tutkimuksia oli vähän. Terveyskirjaston mukaan myös aikuisten kannattaa hakea tukea läheisistään.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat anoreksiasta

• Anoreksia on vakava mielenterveyshäiriö, joka alkaa yleensä nuoruusiässä.
• Ensioireita ovat painon lasku, aterioiden väliin jättäminen, ruokarituaalit ja tiheä punnitseminen.
• Sairauteen liittyy ruumiinkuvan häiriö ja voimakas painon nousun pelko.
• Laihtuminen aiheuttaa monia fyysisiä seurauksia, kuten osteoporoosin vaaran ja rytmihäiriöitä.
• Hoito koostuu ravitsemushoidosta, voinnin seurannasta ja psykososiaalisista hoidoista.
• Varhainen hoitoon hakeutuminen parantaa ennustetta, ja läheisten tuki on tärkeää.