Yksinäisyys: tunnistaminen, vaikutukset ja apu

01Mitä yksinäisyys on

Mitä yksinäisyys on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan yksinäisyydellä tarkoitetaan omaa tunnetta siitä, että ihmissuhteiden määrä tai laatu on ristiriidassa omien toiveiden tai tarpeiden kanssa. Yksinäisyydellä ei tarkoiteta vapaaehtoista yksin olemista.

Yksin oleminen on konkreettisesti yksin vietettyä aikaa, yksinäisyys taas ahdistavaa puutteen tunnetta. Moni viihtyy yksin, ja yksin oleminen voi olla myös aika ajoin tarpeellista.

Yksinäisyyttä voi kokea ollessaan yksin ja sosiaalisesti eristyksissä, mutta sitä voi kokea myös silloin, kun ympärillä on muita ihmisiä. Kyse on ennen kaikkea siitä, ovatko ihmissuhteet sekä laadultaan että määrältään itselle riittäviä. Joillekin riittää yksi hyvä ystävä, kun taas toiset kaipaavat laajoja sosiaalisia verkostoja.

02Kaksi muotoa

Sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys

Terveyskirjaston mukaan yksinäisyys jaetaan usein puutteen kohteen mukaan kahteen muotoon:

• sosiaalinen yksinäisyys: puute mukavien kavereiden, esimerkiksi koulu-, työ- tai harrastuskavereiden, muodostamista sosiaalisista verkostoista,
• emotionaalinen yksinäisyys: puute läheisestä, luottamuksellisesta ja tärkeästä ihmissuhteesta eli ystävästä, jonka kanssa on mahdollista puhua kaikista omista asioista, vaikka toisenlaisia ihmissuhteita olisikin olemassa.

03Tunne

Miltä yksinäisyys tuntuu?

Terveyskirjaston mukaan yksinäisyys voi tuntua monella eri tavalla, ja kokemus vaihtelee ihmisestä toiseen:

• syvä suru ja alakuloisuus,
• ahdistuksen ja pelon tunteet,
• oman arvon kyseenalaistaminen ja epäonnistumisen tunne,
• tunne erillään olemisesta ja siitä, ettei kuulu mihinkään,
• voimakas kaipaus toisten ihmisten seuraan ja yhteyteen.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita, kuten kipua ja väsymystä.

04Yleisyys

Kuinka yleistä yksinäisyys on?

Terveyskirjaston mukaan suomalaisista noin 15–20 prosenttia kokee toistuvaa yksinäisyyttä. Erityisen yleistä yksinäisyys on nuoruudessa ja myöhemmin vanhuudessa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista noin 45 prosenttia tapasi ystäviään viikoittain vuonna 2022, kun vastaava luku vuonna 2006 oli 65 prosenttia. Terveyskirjaston mukaan tämä osaltaan selittää, miksi kaikenikäisten yksinäisyys on Suomessa, kuten muissakin maissa, lisääntynyt erityisesti koronapandemian jälkeen.

05Riskitekijät

Mikä altistaa yksinäisyydelle?

Terveyskirjaston mukaan riskitekijöitä löytyy perityistä ominaisuuksista, opituista malleista, tunne-, itsesäätely- ja sosiaalisten taitojen puutteista, persoonallisuuden piirteistä, haitallisista elämäntapahtumista ja turvattomista vuorovaikutussuhteista.

Välillisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi:

• muutot eri paikkakunnille,
• siirtyminen uudelle koululuokalle,
• läheisten menettäminen,
• työttömyys ja taloudelliset haasteet.

Toisaalta aiemmin yksinäisyyttä kokeneelle samat muutokset voivat mahdollistaa uusien ja aiempaa toimivampien ystävyyssuhteiden rakentumisen. Yksinäisyydeltä suojaavat hyvät sosiaaliset taidot ja itsesäätelytaidot, joita voi harjoitella myös myöhemmin elämässä.

Terveyskirjaston mukaan yksinäisten vanhempien lasten on todettu olevan muita suuremmassa riskissä kasvaa yksinäisiksi nuoriksi. Ujoilla, hyvin aroilla tai introverteilla ihmisillä voi olla hankaluuksia tutustua muihin, jolloin riski kärsimystä aiheuttavaan sosiaaliseen eristäytyneisyyteen saattaa kasvaa.

06Terveys

Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen?

Terveyskirjaston mukaan yksinäisyys aktivoituu aivoissa sosiaalisena kipuna ja tunteena uhasta omia psykologisia perustarpeita kohtaan. Tämä voi saada aikaan voimakkaita tai pitkäkestoisia stressireaktioita, joiden pitkittymiseen voi liittyä aineenvaihdunnan ja immuunipuolustuksen muutoksia.

• mielenterveyden häiriöiden yhteys yksinäisyyteen on kahdensuuntainen: psyykkinen oireilu voi lisätä yksinäisyyttä, ja yksinäisyys voi voimistaa muuta oireilua,
• nuoruusiässä yksinäisyyteen liittyy usein ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja itsetuhoista käytöstä,
• yksinäiset nuoret kärsivät muita useammin päänsäryistä, vatsakivuista, hermostuneisuudesta ja nukahtamisvaikeuksista.

Meta-analyysissa (Holt-Lunstad ym. 2015) sosiaalinen eristäytyneisyys, yksinäisyys ja yksin asuminen olivat yhteydessä 29 %, 26 % ja 32 % suurempaan kuolemanriskiin. Kirjoittajien mukaan vaikutus oli verrattavissa hyvin tunnettuihin kuolleisuuden riskitekijöihin. Objektiivisen ja koetun eristäytyneisyyden välillä ei löytynyt eroa.

07Tunnistaminen

Miten yksinäisyyden voi tunnistaa?

Terveyskirjaston mukaan yksinäisyys voi ilmetä vetäytymisenä, mutta myös väkivaltaisena, piikikkäänä tai muita vähättelevänä käyttäytymisenä. Yksinäisyydestä kannattaa kysyä, jos ihminen esimerkiksi:

• vetäytyy voimakkaasti kuoreensa,
• vaikuttaa toistuvasti väsyneeltä ja surulliselta,
• on jatkuvasti ärtynyt, vihainen tai kiukutteleva,
• menettää helposti malttinsa ja purkaa tunteensa aggressiivisesti,
• välttelee puhumista läheisistä, kavereista tai harrastuksista,
• kertoo tulleensa sosiaalisissa tilanteissa kiusatuksi tai torjutuksi.

Asiasta voi kysyä esimerkiksi: ”Koetko joskus yksinäisyyttä?” tai ”Onko sinulla joku läheinen, jonka kanssa voit puhua omista asioistasi?”

08Apu

Miten yksinäisyydestä voi päästä irti?

Terveyskirjaston mukaan yksinäisyyteen ei ole olemassa yhtä ratkaisua tai tiettyä lääkehoitoa. Yksinäiselle ihmiselle tärkeintä on tunne siitä, että hänet kohdataan, häntä kuunnellaan ja hänen kokemuksensa otetaan todesta.

• yksinäisyyden vähentäminen on sitä helpompaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa se tunnistetaan,
• yksilötason keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojen harjoittelu ja sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksien lisääminen,
• mielenterveyden oireiden hoitaminen saattaa lievittää myös yksinäisyyttä,
• pitkittyessään huomio kiinnittyy asioiden tulkitsemiseen pelottaviksi, jolloin yksilötason rinnalle tarvitaan yhteisöön kohdistuvia keinoja.

Yksinäisyyttä vähentäviä interventioita koonneessa meta-analyysissa (Masi ym. 2011) erotettiin neljä päästrategiaa: sosiaalisten taitojen parantaminen, sosiaalisen tuen lisääminen, sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksien lisääminen ja haitallisiin sosiaalisiin ajattelutapoihin puuttuminen.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme käsittelemme yksinäisyyden kokemuksia (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on painotuseroja:

• Tehokkain keino: Terveyskirjasto luettelee rinnakkain yksilötason keinoja, kuten sosiaalisten taitojen harjoittelun ja kontaktien lisäämisen, sekä yhteisötason keinoja. Meta-analyysissa (Masi ym. 2011) satunnaistetuissa tutkimuksissa tehokkaimpia olivat interventiot, jotka kohdistuivat haitallisiin sosiaalisiin ajattelutapoihin.
• Tutkimusasetelman merkitys: Masin meta-analyysissa ilman satunnaistettua vertailuryhmää tehdyt tutkimukset antoivat suurempia vaikutuksia kuin satunnaistetut tutkimukset.
• Ikä ja terveysriski: Terveyskirjaston mukaan yksinäisyys on erityisen yleistä nuoruudessa ja vanhuudessa. Holt-Lunstadin meta-analyysissa sosiaaliset puutteet ennustivat kuolemaa paremmin aineistoissa, joiden keski-ikä oli alle 65 vuotta.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat yksinäisyydestä

• Yksinäisyys on oma tunne siitä, että ihmissuhteet eivät riitä; se ei ole sama kuin yksin oleminen.
• Suomalaisista noin 15–20 prosenttia kokee toistuvaa yksinäisyyttä.
• Yksinäisyyttä voi kokea myös muiden ihmisten keskellä.
• Pitkään jatkuessaan yksinäisyys heikentää psyykkistä ja fyysistä terveyttä.
• Yksinäisyydestä kysyminen ei lisää sitä, vaan voi jo sellaisenaan helpottaa.
• Yksinäisyyttä voidaan vähentää sekä yksilö- että yhteisötason keinoilla.