Vauvan motorinen kehitys: liikkumisen vaiheet

01Yksilöllisyys

Jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa

Usein puhutaan tavanomaisesta kehityksestä, jossa erilaiset taidot asetetaan aikaikkunaan. Voi olla täysin normaalia oppia kävelemään hyvin varhain tai myöhään. Yksittäisten taitojen viivästyminen ei kerro kovinkaan paljon lapsen kehityksestä, joten neuvolassakin kehitystä tarkkaillaan kokonaisuutena.

• Normaalisti kehittyvä lapsi voi oppia kävelemään itsenäisesti milloin tahansa 7–18 kuukauden iässä.
• Persoonallisuudella ja lihasjäntevyydellä on iso vaikutus kehityksen etenemiseen.
• Varmisteleva ja varovainen vauva voi kypsytellä taitoja paljon pidempään kuin äkkipikaisempi rohkelikko.
• Jos vauva kehittyy tavanomaisesti, ei ole mitään tarvetta hoputtaa häntä.

02Karkeamotoriikka

Karkeamotoriset taidot: tavanomaiset aikaikkunat

Oppaan taulukko perustuu Lastentaudit-oppikirjaan. Taitojen kehittyminen on hyvin yksilöllistä ja aikataulu häilyvä, joten taulukko on suuntaa antava ja auttaa hahmottamaan ikätasoisia taitoja.

• Nostaa vatsalla ollessaan päätään: 0–4 viikkoa; pitää päätä ylhäällä vatsalla: 4–9 viikkoa.
• Kannattaa päätä käsistä istumaan vedettäessä: 2–3,5 kuukautta.
• Kohottaa päätä ja ylävartaloa kyynärpäiden varassa sekä kääntyy vatsalta selälleen: 4–6 kuukautta.
• Varaa jaloilleen pystyyn nostettaessa: 5–7 kuukautta; ryömii ja istuu tuetta lattialla: 6–8 kuukautta.
• Nousee itse istumaan, konttaa ja nousee pystyyn tukea vasten: 7–10 kuukautta.
• Seisoo tuetta: 8–16 kuukautta; kävelee tuetta: 8–17 kuukautta.

03Hienomotoriikka

Hienomotoriset taidot: tavanomaiset aikaikkunat

Myös käsien taidot kehittyvät yksilöllisesti. Taulukon aikaikkunat ovat suuntaa antavia.

• Kädet enimmäkseen auki ja nyrkit suuhun: 2–8 kuukautta.
• Tavoittelee ojennettua esinettä: 2,5–4 kuukautta.
• Tutkii esineitä viemällä ne suuhun: 3–5 kuukautta; vie varpaat suuhun: 4–6 kuukautta.
• Tarttuu esineeseen ja pitää kiinni tuttipullosta molemmin käsin: 5–7 kuukautta.
• Vie esineen kädestä toiseen ja hakkaa esineitä yhteen: 6–8 kuukautta.
• Käyttää pinsettiotetta: 8–10 kuukautta.

04Arki

Vauva oppii liikkumaan arjen keskellä

Kun kehitys etenee tavanomaisesti, vauva oppii liikkumaan aivan tavallisen arjen keskellä eikä tarvitse suunnitelmallista harjoittelua. Vuorovaikutus ja läsnäolo vauvan kanssa on kuitenkin tärkeää.

• Ihokontaktin, pukemisen, kylvyn ja laulun välityksellä vanhemmat voivat luoda virikkeellisiä hetkiä.
• Nämä hetket tukevat kokonaisvaltaisesti kehitystä.
• Tärkeää on, että vauva saa viettää aikaa lattialla.
• Vatsamakuulta lähdetään pikkuhiljaa liikkeelle.
• Uusien taitojen ohjaaminen ja harjoittelu voi olla hauskaa puuhaa leikin ja yhdessäolon ohella.

05Vatsamakuu

Vatsamakuun harjoittelu

Vastasyntyneellä on vatsamakuulla jalat ja kädet koukussa lähellä vartaloa, ja pää on kääntyneenä sivulle. Kun lonkat alkavat ojentua, painopiste siirtyy alemmas ja pään kannattelu helpottuu. Vatsallaan oloa on hyvä harjoitella alusta saakka pikkuhiljaa.

• Vastasyntyneen kanssa vatsamakuuta voi harjoitella ihokontaktissa vanhemman vatsan päällä tai sylissä vatsamakuuasennossa kantaen.
• Mitä vanhemmaksi vauva kasvaa, sitä säännöllisemmin hänet kannattaa laittaa lattialle vatsalleen.
• Vatsamakuun harjoittelussa laatu korvaa määrän; muutama sekunti riittää alkuun, jos asento on epämieluisa.
• Hyvässä asennossa kyynärvarret ovat lähellä vartaloa noin 90 asteen kulmassa.
• Jos vauva ei viihdy vatsallaan, apua voi olla erilaisesta alustasta, kuten pehmeästä tyynystä tai vanhemman käsivarresta.

06Heijasteet

Aistit, heijasteet ja reaktiot

Vauva lähtee liikkumaan aistien avulla: erilaiset aistimukset houkuttelevat vauvaa liikkeelle ja eri asentoihin. Aistien lisäksi vauvaa liikuttavat erilaiset refleksit ja varhaisheijasteet, jotka ovat tahdosta riippumattomia.

• Varhaisheijasteet häviävät suurimmaksi osaksi puolen vuoden ikään mennessä.
• Vauvan aivot ja hermosto liikuttavat kehoa ja raajoja, aivan kuten ne saavat sydämen sykkimään ja keuhkot hengittämään.
• Puolen vuoden iässä varhaisheijasteet alkavat muuttua enemmän tahdonalaisiksi oikaisu-, tasapaino- ja suojareaktioiksi.
• Heijasteiden ja reaktioiden tunnistaminen kuuluu vauvojen kehitykseen perehtyneiden ammattilaisten osaamiseen, ja niitä seurataan neuvolassa.

07Huoli

Jos kehitys huolestuttaa

On hyvin tavallista, että vanhemmat kokevat huolta lapsensa kehityksestä ja vertaavat sitä muihin lapsiin, esimerkiksi vauvaryhmissä tai sosiaalisessa mediassa. Silloin on hyvä muistaa jokaisen vauvan kehittyvän yksilölliseen tahtiinsa.

• Lapsen kasvua ja kehitystä arvioidaan aina kokonaisuutena, ei yksittäisen taidon mukaan.
• Poikkeuksen muodostavat aistitoimintojen eli näön ja kuulon poikkeavuudet, jotka ohjataan tarkempiin selvityksiin.
• Neuvolan seurannassa todetaan tutkimusten ja testien avulla erilaiset neurologiset sairaudet tai poikkeamat.
• Jos vanhemmalla herää huoli, se on jo itsessään riittävä syy hakea apua neuvolasta.

08Fysioterapeutti

Lasten fysioterapeutin arvio

Tarvittaessa neuvolasta ohjataan lapsiin erikoistuneen fysioterapeutin arvioon ja ohjaukseen. Tällainen fysioterapeutti osaa arvioida kokonaiskehitystä tarkemmin, ja perhe voi saada yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa.

• Joskus kehityksen viivästymisen syynä on sairaus tai oireyhtymä, joka on tunnistettu jo ennen syntymää tai havaitaan myöhemmin.
• Joskus poikkeama johtuu lievemmästä syystä, kuten vauvan varovaisuudesta tai siitä, ettei vauvalla ole ollut tilaisuutta harjoitella.
• Tällöin kehitystä seurataan tarkemmin, ja lasten fysioterapeutit ohjaavat vanhemmille tarvittavia harjoituksia.
• Oppaan harjoituksista voi olla apua myös, jos neuvolassa on todettu jonkin taidon oppimisessa viivettä.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme voimme tukea perhettä, kun neuvola tai lääkäri on ohjannut vauvan fysioterapeutin arvioon (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Vauva oppii liikkumaan -opas korostaa lattialla oloa ja vatsamakuun harjoittelua alusta saakka. Järjestelmällinen katsaus kokosi 16 tutkimusta, joissa oli 4 237 tervettä alle vuoden ikäistä vauvaa kahdeksasta maasta.

• Vatsamakuu oli yhteydessä parempaan karkeamotoriseen ja kokonaiskehitykseen sekä kykyyn liikkua vatsallaan, selällään, ryömien ja kääntyen.
• Yhteys istumiseen, seisomiseen ja kävelemiseen jäi epäselväksi.
• Hienomotoriikan ja kommunikaation kehitykseen yhteyttä ei löytynyt.
• Useimmat tutkimukset olivat havainnoivia, eivät satunnaistettuja, joten ne eivät osoita syy-seuraussuhdetta.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat vauvan motorisesta kehityksestä

• Jokainen vauva kehittyy omaan tahtiinsa; itsenäinen kävely voi alkaa missä tahansa 7–18 kuukauden iässä.
• Taitojen aikaikkunat ovat suuntaa antavia, ja kehitystä arvioidaan kokonaisuutena.
• Tavanomaisesti kehittyvä vauva oppii liikkumaan arjessa ilman suunnitelmallista harjoittelua.
• Lattialla olo ja vatsamakuu alusta saakka tukevat liikkeelle lähtöä.
• Huoli on aina riittävä syy kysyä neuvolasta, josta voidaan ohjata lasten fysioterapeutille.