Välttelevä kiintymyssuhde: mistä se syntyy?

01Mikä se on

Mikä kiintymyssuhdemalli on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan elämän ensimmäinen kiintymyssuhde on tunnesuhde, joka syntyy vauvan ja häntä hoitavan ihmisen välille. Sen laatu muodostuu sen mukaan, miten aikuinen tunnistaa tai jättää tunnistamatta vauvan tunteita ja tarpeita ja reagoi niihin.

Kiintymyssuhdemalliksi kutsutaan sisäistettyä mallia, joka syntyy näiden ensimmäisten suhteiden perusteella ja laajenee koskemaan muitakin ihmissuhteita ja käsitystä siitä, miten maailma toimii. Varhaisissa suhteissa muodostetut käsitykset ovat melko pysyviä, ja aikuisenakin toistamme usein lapsuudessa opittua vuorovaikutusmallia. Kiintymyssuhde muovaa myös kehittyvää hermostoa ja ohjaa reagointia sisältäpäin. Kiintymyskäyttäytymisellä on biologinen perusta: se on vauvan keino varmistaa läheinen suhde hoitavaan aikuiseen.

02Mallit

Neljä kiintymyssuhdemallia

Terveyskirjaston mukaan kiintymyssuhdemallit jaotellaan seuraavasti:

• turvallinen: vauva voi luottaa siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan; aikuisena hän kykenee luottamaan muihin ja ilmaisemaan tunteitaan rohkeasti,
• ristiriitaisesti turvaton: syntyy epäjohdonmukaisessa tunneilmapiirissä,
• välttelevä turvaton: syntyy tunneilmaisultaan köyhässä ilmapiirissä,
• kaoottinen eli jäsentymätön: syntyy hyvin epäjohdonmukaisessa ja lapselle vahingollisessa ilmapiirissä; se on harvinaisin malli.

Turvallinen malli näkyy perusluottamuksena ihmissuhteissa ja voi auttaa selviämään elämän siirtymätilanteista, kun taas turvaton malli voi aiheuttaa yleistä epäluottamusta ja kuormitusta. Kaoottisessa mallissa perheessä voi olla esimerkiksi alkoholiongelmia tai väkivaltaa, ja malli johtaa hermoston pitkäkestoiseen ylivireystilaan, joka jatkuessaan voi aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä tai fyysisiä oireita.

03Välttelevä

Miten välttelevä kiintymyssuhde syntyy?

Terveyskirjaston mukaan tunneilmaisultaan köyhässä ilmapiirissä kasvanut lapsi oppii yleensä välttelevän turvattoman kiintymyssuhdemallin, jossa kaikenlaisten tunteiden ilmaisua pyritään välttämään. Usein taustalla on vanhempien masennus.

• vanhemmilla ei ole ollut kykyä ottaa vastaan lapsen negatiivisia tunneilmaisuja, eikä myöskään myönteisiä tunteita ole ilmaistu avoimesti,
• lapsi saattaa vähitellen passivoitua, kun hänen tarpeillaan ja tunneilmaisuillaan ei tunnu olevan vaikutusta aikuisen käyttäytymiseen,
• lapsi vetäytyy, pyrkii kontrolloimaan omia tunneilmaisujaan ja hakee hyväksyntää toiminnan avulla,
• hän saattaa olla hyvin ankara itseään kohtaan,
• hermostotasolla lapsi putoaa herkästi alivireyteen eikä välttämättä tunnista tunteiden kehollisia vasteita.

04Aikuisena

Välttelevä kiintymyssuhde aikuisena ja vanhempana

Terveyskirjaston mukaan välttelevän mallin omaksuneen vanhemman on vaikea tunnistaa lapsensa tunteita, ottaa vastaan suoria tunneilmaisuja ja tuoda esiin omia tunteitaan. Lapsen ilmaistessa voimakkaita tunteita vanhempi saattaa jättää lapsen yksin tai pyrkiä kieltämään lapsen negatiiviset tunneilmaisut.

Psykoterapiatutkimusten meta-analyysissä (Levy ym. 2018) välttelevää kiintymystä kuvataan vaikeutena turvautua toisiin, ahdistunutta kiintymystä liiallisena riippuvuutena toisista ja turvallista kiintymystä terveenä keskinäisenä riippuvuutena. Mikulincerin ja Shaverin katsauksen mukaan kiintymyksen turvattomuuden eri muodot, ahdistuneisuus ja välttely, näkyvät eroina siinä, miten ihmiset säätelevät tunteitaan ja selviytyvät uhkaavista tilanteista.

05Ristiriitainen

Ristiriitainen eli ahdistunut kiintymyssuhde

Terveyskirjaston mukaan epäjohdonmukaisessa tunneilmapiirissä kasvanut lapsi voi kehittyä ristiriitaisesti turvattomasti kiinnittyneeksi. Lapsi ei osaa ennakoida aikuisen tunnereaktiota: sama toiminta, esimerkiksi avun tarve, voi toisessa tilanteessa saada aikuisen suuttumaan ja toisessa auttamaan.

• lapsi joutuu olemaan jatkuvasti varuillaan ja jännittyneenä ja pyrkii ennakoimaan aikuisten tunnetiloja,
• hän saattaa liioitella omia tunnekokemuksiaan saadakseen aikuisen huomion,
• aikuisena ristiriitaisesti kiinnittynyt on usein herkästi ahdistuva ja uupuva,
• hän tarkkailee muiden tunnereaktioita ja välttelee konflikteja omien tunteidensa kustannuksella,
• vanhempana hän saattaa olla epäjohdonmukainen, toisinaan menettää malttinsa ja toisinaan joustaa liikaa; rajoista on vaikea pitää rauhallisesti kiinni.

06Parisuhde

Kiintymyssuhdemalli parisuhteessa

Terveyskirjaston mukaan kiintymyssuhdemallit aktivoituvat erityisesti läheisissä ihmissuhteissa ja normaaleissa siirtymävaiheissa, kuten parisuhteen eri vaiheissa ja lapsen syntyessä, sekä odottamattomissa stressiä ja traumaattisia kokemuksia tuottavissa tilanteissa, kuten taloudellisen menetyksen, sairastumisen tai läheisen kuoleman yhteydessä.

Kiintymysmalli aktivoituu stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi yksin jäädessä tai epävarmuuden ja pelon hetkinä. Turvallisesti kiinnittynyt aikuinen kykenee luottamaan muihin ja ilmaisemaan tunteitaan uskoen tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Aikuisten kiintymystä käsittelevän katsauksen mukaan kiintymyssuhteiden syntyminen, ylläpitäminen ja katkeaminen ovat ihmisen tunnevoimakkaimpia kokemuksia.

07Muutos

Voiko kiintymyssuhdemallia muuttaa?

Terveyskirjaston mukaan oman lapsuuden perheen kiintymyssuhdemallien tunnistaminen lisää ymmärrystä omiin toimintatapoihin muissa ihmissuhteissa ja vanhemmuudessa. Jo oman mallin tiedostaminen voi tuoda uutta näkökulmaa. Jos huomaa toistavansa lapsuudenperheensä haitallista vuorovaikutusmallia, on tärkeää katkaista sukupolvien ketju ja hakea apua uudenlaisen toimintatavan luomiseksi.

Levyn ym. meta-analyysin (36 tutkimusta, 3 158 potilasta) mukaan kiintymyksen turvallisuuden paraneminen terapian aikana saattaa kulkea yhdessä paremman hoitotuloksen kanssa. Alustavien analyysien mukaan niillä, joiden kiintymys oli hoidon alussa vähiten turvallista, tulokset voivat olla parempia terapiassa, joka keskittyy vuorovaikutukseen ja läheisiin ihmissuhteisiin. Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme tarjoamme psykoterapiaa aikuisille (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Pysyvyys

Kuinka pysyvä kiintymyssuhdemalli on?

Lapsuudesta varhaisaikuisuuteen ulottuvan meta-analyysin (Pinquart ym. 2013, 127 julkaisua, yli 21 000 kiintymyssuhdetta) mukaan kiintymyksen turvallisuus oli keskikokoisesti pysyvää.

• yli 15 vuoden aikaväleillä merkitsevää pysyvyyttä ei havaittu,
• pysyvyys oli suurempaa alle kahden vuoden kuin yli viiden vuoden välein mitattuna,
• riskiolosuhteissa turvallisesti kiintyneet lapset säilyttivät turvallisuutensa harvemmin, ja turvattomasti kiintyneet säilyttivät turvattomuutensa todennäköisimmin.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Pysyvyys: Terveyskirjaston mukaan varhaisissa suhteissa muodostetut käsitykset ovat melko pysyviä, ja aikuisenakin toistamme usein lapsuudessa opittua mallia. Pinquartin meta-analyysissä pysyvyys oli keskikokoista, eikä yli 15 vuoden aikaväleillä merkitsevää pysyvyyttä havaittu.
• Jaottelu: Terveyskirjasto jakaa kiintymyssuhdemallit neljään luokkaan. Aikuisten kiintymystä käsittelevät katsaukset kuvaavat turvattomuutta kahtena ulottuvuutena, ahdistuneisuutena ja välttelynä.
• Muutoksen keinot: Terveyskirjaston mukaan jo oman mallin tiedostaminen voi tuoda uutta näkökulmaa. Levyn meta-analyysin mukaan kiintymyksen turvallisuuden paraneminen terapian aikana saattaa liittyä parempaan hoitotulokseen.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat välttelevästä kiintymyssuhteesta

• Kiintymyssuhdemalli muotoutuu vauvaiässä ja laajenee muihin ihmissuhteisiin.
• Välttelevä malli syntyy tunneilmaisultaan köyhässä ilmapiirissä.
• Siinä tunteiden ilmaisua vältetään, ja hyväksyntää haetaan toiminnan kautta.
• Ristiriitainen malli syntyy epäjohdonmukaisessa ilmapiirissä ja näkyy ahdistumisena ja muiden tarkkailuna.
• Malli aktivoituu stressissä ja läheisissä ihmissuhteissa.
• Oman mallin tunnistaminen ja tarvittaessa avun hakeminen auttavat muutoksessa.