Vajaaravitsemus: tunnistaminen ja ravinnon tehostaminen

01Miksi se on tärkeää

Mitä vajaaravitsemus aiheuttaa?

Terveyskirjaston mukaan vajaaravitsemus:

• lisää sairastuvuutta,
• hidastaa sairaudesta toipumista,
• pidentää hoitoaikaa,
• huonontaa elämänlaatua,
• lisää kuolleisuutta,
• lisää hoidon kustannuksia ja terveydenhuoltohenkilöstön työmäärää,
• on yleensä ehkäistävissä.

Vajaaravitsemuksen seurauksena komplikaatiovaara lisääntyy, joidenkin hoitojen, kuten syöpähoitojen, sietokyky heikkenee, ja paras hoitomuoto voi olla mahdoton toteuttaa. Esimerkiksi tarvittavaa leikkausta tai syöpäpotilaan tarvitsemaa solunsalpaajahoitoa ei voida toteuttaa.

02Vaikutukset

Miten vajaaravitsemus vaikuttaa elimistöön?

Terveyskirjasto luettelee Ravitsemushoitosuositukseen (2023) perustuen useita vajaaravitsemustilan vaikutuksia, muun muassa:

• immuunivasteen toiminta heikkenee ja infektioiden vaara kasvaa,
• lihasmassa ja -voima vähenevät, ja kaatumisen ja siihen liittyvien vammojen riski kasvaa,
• hengityslihasten voima vähenee ja sydämen pumppausteho heikkenee,
• haavojen paraneminen hidastuu ja painehaavojen vaara kasvaa,
• suolen limakalvo surkastuu, mikä heikentää ravintoaineiden imeytymistä,
• anemian riski kasvaa ja lääkkeiden vaikutus muuttuu,
• ruokahalu heikkenee, väsymys ja voimattomuus lisääntyvät ja mieliala laskee,
• toimintakyky heikkenee, omatoimisuus vähenee ja sairaalassaoloaika pitenee.

03Tunnistaminen

Painonlasku on vajaaravitsemuksen hälytysmerkki

Säännöllinen punnitseminen on yksinkertainen ja luotettava tapa arvioida omaa ja läheisen riskiä vajaaravitsemukselle. Terveyskirjaston mukaan vajaaravitsemukselle altistaa tahaton painon putoaminen:

• vähintään 2 % viikossa,
• 5 % kuukaudessa,
• 7 % kolmessa kuukaudessa tai
• 10 % puolessa vuodessa.

Painonlasku toimii hälytysmerkkinä vajaaravitsemuksen riskistä ja edellyttää terveydentilan arviointia ja ravinnon saannin tehostamista.

04Seulonta

Miten vajaaravitsemusriski seulotaan?

Vajaaravitsemusriskin seulonnalla tunnistetaan henkilöt, joilla on vajaaravitsemusriski. Seulonnan tulee olla osa hoitokontakteja sekä osasto- että poliklinikkapotilailla ja pitkäaikaishoidossa. Käytössä on validoituja seulontatyökaluja:

• aikuisille suositellaan NRS-2002-työkalua,
• lapsille STRONGkids-työkalua,
• 65 vuotta täyttäneillä voidaan käyttää myös MNA-työkalua (Mini Nutritional Assessment).

NRS-2002-seulassa on neljä alkukysymystä, jotka koskevat painoindeksiä, tahatonta painonlaskua, syödyn ruoan määrää ja sairauden vakavuutta. Jos vastaus yhteenkin kysymykseen on ”kyllä”, tehdään varsinainen seula. Poliklinikalla seulonta tehdään käynnin yhteydessä ja jatkossa 3–12 kuukauden välein, pitkäaikaishoidossa vähintään 3–6 kuukauden välein ja sairaalan vuodeosastolla viimeistään toisena hoitopäivänä ja sen jälkeen 5–7 vuorokauden välein. Seulan tekeminen on nopeaa.

05Riskiryhmät

Kenellä vajaaravitsemuksen riski on suurin?

Sairastaminen ikään katsomatta lisää vajaaravitsemuksen riskiä. Erityisen alttiita ovat lapset ja ikääntyneet: sairastuessa hyväkuntoisellekin ikääntyneelle voi kehittyä vajaaravitsemusriski hyvinkin nopeasti. Lapsilla vajaaravitsemus voi johtaa hidastuneeseen kasvuun ja jopa pysyvään motorisen ja neurokognitiivisen kehityksen heikkenemiseen.

Myös ylipainoiset ja lihavat ihmiset voivat olla vajaaravittuja tai sen riskissä, joten riski tulee arvioida kaikilta painosta riippumatta. Silmämääräinen arvio johtaa helposti harhaan. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa:

• vähentynyt ruokamäärä: heikentynyt ruokahalu, kipu, pahoinvointi, masennus, yksinäisyys tai stressi,
• heikentynyt kyky syödä: puremis- ja nielemisongelmat, suun kuivuus tai kivut, huono suu- ja hammasterveys,
• vaikeudet hankkia tai valmistaa ruokaa ja ruoan kustannukset,
• ruoansulatuskanavan sairaudet tai leikkaukset, jotka heikentävät ravinnon imeytymistä,
• ravinnon menetykset esimerkiksi oksentelun, ripulin, dialyysihoidon tai haavaerityksen vuoksi.

Ikääntyneillä riskiä lisäävät lisäksi muistisairaudet, alentunut toiminta- ja liikuntakyky, avun tarve syömisessä, huonosti sopivat hammasproteesit, syömättömyysjaksot ja hoitopaikan vaihtuminen.

06Ruoka

Ravinnon tehostaminen: proteiinia ja pehmeää rasvaa

Kun vajaaravitsemuksen riski todetaan, ravinnonsaantia tulee tehostaa viipymättä. Terveyskirjaston mukaan tämä toteutuu parhaiten lisäämällä syödyn ruoan ravintosisältöä, ottamalla käyttöön kliiniset täydennysravintovalmisteet ja huolehtimalla riittävän lyhyestä yöpaastosta.

• Jokaisella aterialla, välipalat mukaan lukien, on hyvä olla proteiininlähde: maitovalmisteita, kalaa, siipikarjaa, lihaa, kasviproteiinin lähde tai pähkinöitä tai siemeniä.
• Jos maitovalmisteet on korvattu kasviperäisillä tuotteilla, vain soijatuotteissa proteiinin määrä ja laatu vastaavat maitovalmisteita.
• Energiasisältöä parannetaan kasviöljyillä, pullomargariineilla, Sydänmerkki-kriteerit täyttävillä leipärasvoilla ja majoneesilla.
• Rasvan määrää ei tule lisätä rasvaisilla maitovalmisteilla, voilla tai rasvaisilla juustoilla, sillä niiden kova rasva vaikuttaa epäedullisesti elimistön tulehdustilaan.

Sairaudessa ja vajaaravitsemuksessa on lähes poikkeuksetta kyse myös elimistön tulehdustilasta. Pehmeä rasva sen sijaan rauhoittaa tulehdustilaa ja edesauttaa osaltaan toipumista.

07Yöpaasto

Miksi yöpaaston pituudella on merkitystä?

Iltapalan ja aamiaisen välisen ajan eli yöpaaston on tärkeää olla riittävän lyhyt. Kansainvälisten suositusten mukaan se saa olla:

• 70 vuotta täyttäneillä korkeintaan 10 tuntia,
• nuoremmilla korkeintaan 11 tuntia.

Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että iltapala syödään riittävän myöhään. Jos iltapalan syö liian aikaisin, ennen nukkumaanmenoa kannattaa nauttia jotakin proteiinipitoista syötävää tai juotavaa, esimerkiksi jogurttia, viiliä tai leipää juuston tai leikkeleen kanssa. Riittävän lyhyt yöpaasto turvaa ravinnon saannin ohella etenkin lihasmassan säilymistä.

08Valmisteet

Täydennysravinto: valmisteet ja ravintojauheet

Ruokien ravintosisältöä voi täydentää apteekista saatavilla jauhemaisilla valmisteilla, jotka sekoitetaan ruokaan: hiilihydraattijauheilla, proteiinijauheilla ja monipuolisesti ravintoaineita sisältävillä jauheilla. Apteekeissa myytävät kliiniset täydennysravintovalmisteet ovat Terveyskirjaston mukaan erinomainen keino tehostaa ravinnon saantia.

• Valmisteet ovat pääosin juotavia, ja niissä on energiaa 250–480 kcal ja proteiinia 8–29 grammaa purkissa.
• Ne kannattaa nauttia aterian päätteeksi tai välipaloina, jotta ne eivät pienennä aterialla syödyn ruoan määrää; useimmat pitävät niitä miellyttävimpinä viilennettyinä.
• Koska valmisteessa on usein energiaa 6–8 leipäviipaleen verran, se on usein tarpeen juoda useammassa erässä liiallisen kylläisyyden välttämiseksi.
• Jos valmisteet eivät maistu, niistä voi tehdä marja- ja hedelmäpirtelöitä jogurtin, piimän tai jäätelön kanssa tai jäädyttää ne jääpaloiksi.
• Kaikki valmisteet eivät ole ravitsemuksellisesti täysipainoisia.

Ravitsemusterapeutti auttaa sopivan valmisteen valinnassa ja antaa ohjauksen sen käyttöön. Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme voimme arvioida ruokavaliosi ja suunnitella, miten ravinnon saantia tehostetaan (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Cochrane-katsauksessa (Baldwin ym. 2021) arvioitiin 94 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 10 284 sairauteen liittyvästä vajaaravitsemuksesta kärsivää aikuista, enimmäkseen ikääntyneitä. Sen tulokset painottavat asioita eri tavalla kuin Terveyskirjasto:

• Kuolleisuus: Terveyskirjaston mukaan vajaaravitsemus lisää kuolleisuutta. Katsaus ei löytänyt näyttöä siitä, että ruokavalio-ohjaus tai täydennysravintovalmisteet vaikuttaisivat kuolleisuuteen.
• Täydennysravintovalmisteet: Terveyskirjasto kuvaa ne erinomaiseksi keinoksi tehostaa ravinnon saantia. Katsauksen mukaan ruokavalio-ohjaus yksin tai yhdessä valmisteiden kanssa voi lisätä painoa lyhyellä aikavälillä (noin 1 kg kolmessa kuukaudessa), mutta ohjauksen hyöty valmisteisiin verrattuna on epävarma.
• Näytön varmuus: katsauksen näyttö oli enimmäkseen heikkoa, tutkimukset olivat hyvin erilaisia, ja monista tulosmuuttujista tietoa oli liian vähän johtopäätöksiin.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat vajaaravitsemuksesta

• Vajaaravitsemus lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta ja hidastaa toipumista, mutta on yleensä ehkäistävissä.
• Tahaton painonlasku on hälytysmerkki; säännöllinen punnitseminen auttaa huomaamaan sen.
• Erityisen alttiita ovat lapset ja ikääntyneet, mutta myös ylipainoinen voi olla vajaaravittu.
• Jokaisella aterialla on hyvä olla proteiininlähde, ja energiaa lisätään pehmeällä rasvalla.
• Yöpaasto saa olla 70 vuotta täyttäneillä enintään 10 ja nuoremmilla enintään 11 tuntia.
• Täydennysravintovalmisteet nautitaan aterian päätteeksi tai välipaloina.