Tenniskyynärpää (epikondyliitti): oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä tenniskyynärpää on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan tenniskyynärpäästä on kyse, kun olkaluun alapään ulkosivunastaan kiinnittyvien ranteen ja sormien ojentajajänteiden kiinnityskohta ärtyy. Kiputila kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 1882 tenniksen pelaamisen aiheuttamana, ja nimitys jäi elämään, vaikka tila on tavallisempi muilla.

Käypä hoito -potilasversion mukaan kyse on tendinopatiasta eli rappeumaan liittyvästä jännevaivasta. Kyynärpään jännevaivoista on aiemmin käytetty myös nimityksiä tennis- ja golfkyynärpää tai epikondyliitti. Ilmaantuvuus nousee iän myötä ja on suurinta 40–60-vuotiailla työikäisillä.

02Syyt

Mistä tenniskyynärpää johtuu?

Terveyskirjaston mukaan jänteen kiinnityskohta ärtyy toistoliikkeistä ja käden puristusvoiman käytöstä, esimerkiksi:

• vasaroinnista,
• voimakkaasta väännöstä, kuten pitkästä ruuvimeisselin tai jakoavaimen käytöstä,
• peleissä huonosta rystylyöntitekniikasta, jossa kyynärvartta käytetään liikaa olkavarren sijasta.

Tupakointi lisää tenniskyynärpään riskiä, ja Käypä hoito -potilasversion mukaan se on käden ja kyynärvarren rasitussairauksien merkittävin yksilöllinen riskitekijä. Muita mahdollisia riskitekijöitä ovat diabetes tai sen esiaste ja heikko sosiaalinen tukiverkosto. Työssä tärkeimpiä riskitekijöitä ovat samanlaisina toistuvat työliikkeet ja suurta puristusvoimaa vaativat tehtävät.

03Oireet

Tenniskyynärpään oireet

Terveyskirjaston mukaan pääoire on kipu, joka tuntuu kyynärpään ulkosivulla olevan kyhmyn seudussa erityisesti yläraaja suorana sormia nyrkistäessä. Lisäksi:

• puristusvoima voi olla heikentynyt,
• kyynärnivelen ojennus voi tuottaa kipua,
• kipu voi tuntua erittäin pienessäkin rasituksessa, esimerkiksi kahvikuppia nostaessa,
• kohta on yleensä painellen arka.

Joskus kipeytyy olkaluun sisäpuolinen nivelnasta; tämä vaiva voi liittyä työn rasitukseen tai golfin, sulkapallon, pesäpallon tai tenniksen pelaamiseen. Käypä hoito -potilasversion mukaan toteaminen perustuu ensisijaisesti potilaan kertomukseen, riskitekijöiden tunnistamiseen ja lääkärin tutkimukseen. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan akuutissa vaiheessa vain harvoin.

04Itsehoito

Tenniskyynärpään itsehoito

Terveyskirjaston mukaan hoidossa tärkeintä on rasituksen rajoittaminen lyhytaikaisesti:

• kiputilan aiheuttanutta rasitusta, kuten kyynärvarrella tehtyjä nostoja, puristuksia ja vääntöjä, vältetään sen verran, ettei kipu pahene; kovassa kivussa muutaman päivän tauko voi olla tarpeen,
• kohtuullista rasitusta voi jatkaa mahdollisimman hyvällä tekniikalla, ja tavanomainen arkiliikkuminen tukee kuntoutumista,
• akuuttiin kipuun auttaa noin 10 cm kyynärnivelen alapuolelle laitettava epikondyliittituki, joka vähentää rasitusta nivelnastan seudussa,
• paikallisesti käytetyt tulehduskipulääkevoiteet sopivat kipulääkkeeksi tarvittaessa,
• jos vaiva johtuu hankalasta työasennosta, työtapaa muutetaan.

Käypä hoito -potilasversion mukaan, jos kipulääkkeitä tarvitaan, suositeltavin valinta ovat paikalliset kipulääkkeet.

05Harjoitukset

Harjoitukset tenniskyynärpäähän

Terveyskirjaston mukaan vähitellen lisääntyvä harjoittelu auttaa oireiden lievittämisessä. Ensimmäinen harjoitus tehdään näin:

• eteen nostetun, suoristetun yläraajan ranne taivutetaan alas,
• alas painettua kättä jännitetään ylöspäin vastusta vasten kyynärnivelen ollessa suorana,
• käsi pidetään jännittyneenä aluksi muutamia sekunteja kerrallaan,
• harjoitus toistetaan useita kertoja päivässä, ja sen voimaa ja kestoa lisätään vähitellen kovaa kipua välttäen.

Terveyskirjaston fysioterapeutin ohjausvideoissa on lisäksi ojentajalihasten venytys, puristusvoiman vahvistaminen, yläraajan liikkuvuusharjoite sekä kiertäjä- ja ojentajalihasten vahvistaminen. Käypä hoito -potilasversion mukaan potilasohjauksessa keskitytään kuormituksen sietokyvyn lisäämiseen ja asteittain etenevään harjoitteluun, ja tarkempaa ohjausta voi saada fysioterapeutilta. Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme tenniskyynärpään harjoittelun (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Pistokset

Kortisonipistos ja muut hoidot

Käypä hoito -potilasversion mukaan pistoshoitoja ei suositella, sillä vaikka kortisoniruiskeet lievittävät kipua lyhytaikaisesti (alle 6 viikkoa), ne saattavat lisätä kiputilan uusiutumista 3–12 kuukauden aikana. Myöskään leikkaushoitoa ei suositella. Akuutissa vaiheessa suositellaan välttämään kipua lisääviä nostoja ja puristusotetta.

Terveyskirjaston mukaan harjoittelun ja muiden itsehoitojen lisäksi vain tupakkavieroituksesta on selkeää tutkimusnäyttöä. Hyötyä saattaa joskus olla ultraäänestä, akupunktiosta tai nitraattivoiteesta. Kirurgian, paineaaltohoidon tai pistosten teho on osoittautunut heikoksi, eikä botuliinipistoksia tai verihiutaleplasmaa voi suositella.

Australialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Coombes ym. 2013, 165 potilasta) vuoden kuluttua täysin toipuneita tai paljon parantuneita oli kortisonipistoksen saaneista 83 prosenttia ja lumepistoksen saaneista 96 prosenttia. Vaiva uusiutui kortisoniryhmässä 54 prosentilla ja lumeryhmässä 12 prosentilla. Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan kortisonipistos johti pitkittyneessä toispuoleisessa vaivassa vuoden kohdalla huonompiin tuloksiin kuin lumepistos.

07Milloin hoitoon

Milloin hoitoon ja kauanko paraneminen kestää?

Terveyskirjaston mukaan lääkärin tai fysioterapeutin hoitoon on syytä hakeutua, jos kipua ei saa omin konstein hallintaan tai se haittaa päivittäisiä toimintoja ja uhkaa pitkittyä. Työperäinen tenniskyynärpää edellyttää usein yhteistyötä esihenkilön, työfysioterapeutin tai työterveyslääkärin kanssa, eivätkä sairauspoissaolot useinkaan ratkaise kiputilannetta.

Kipu voi kestää viikkoja tai kuukausiakin, mutta sen kroonistuminen on harvinaista. Käypä hoito -potilasversion mukaan kyynärpään ulkosyrjän jännevaivoista 90 prosenttia paranee vuoden kuluessa ilman hoitoa. Rasitussairauksien toistuminen on kuitenkin tavallista, ja psykologisilla seikoilla, kuten ahdistuneisuudella ja kipupelolla, on todettu olevan yhteyttä kivun pitkittymiseen.

08Ehkäisy

Tenniskyynärpään ehkäisy

Terveyskirjaston mukaan tenniskyynärpään syntyä voi ehkäistä:

• pitämällä työliikkeiden toistuvuus, käden voimankäyttö ja muut riskitekijät kohtuullisina,
• lopettamalla tupakoinnin, joka on muista tekijöistä merkittävin riski,
• kiinnittämällä huomiota ergonomiaan, kun työssä tai harrastuksissa käytetään toistuvasti runsaasti lihasvoimaa käsien puristukseen tai käsien koholla pitämiseen tai altistutaan kylmälle tai tärinälle.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Fysioterapia: Bissetin tutkimuksessa (2006, 198 osallistujaa) kyynärpään manipulaatiota ja harjoittelua yhdistänyt fysioterapia oli kuuden viikon kohdalla odottamista parempi, mutta vuoden kohdalla eroa ei ollut. Coombesin tutkimuksessa fysioterapia ei vuoden kohdalla tuonut merkitsevää eroa.
• Kortisonin lyhytaikainen hyöty: Bissetin tutkimuksessa kortisonipistos oli kuuden viikon kohdalla tehokkain, mutta sen jälkeen oireet palasivat usein ja pitkän aikavälin tulos oli huonompi kuin fysioterapialla. Kaikki lähteet pitävät kortisonin pitkän aikavälin tulosta heikkona.
• Muut hoidot: Terveyskirjaston mukaan ultraäänestä, akupunktiosta tai nitraattivoiteesta saattaa joskus olla hyötyä. Käypä hoito -potilasversion kyynärpääosio suosittelee harjoittelua, epikondyliittitukea ja paikallisia kipulääkkeitä.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat tenniskyynärpäästä

• Tenniskyynärpää on kyynärpään ulkosivun jännevaiva, joka johtuu rasituksesta.
• Tupakointi on merkittävin yksilöllinen riskitekijä.
• Rasitusta rajoitetaan lyhytaikaisesti, mutta kättä käytetään arjessa normaalisti.
• Epikondyliittituki ja paikalliset kipulääkkeet auttavat akuuttiin kipuun.
• Vähitellen lisääntyvä harjoittelu lievittää oireita.
• Kortisonipistoksia ei suositella, ja 90 prosenttia paranee vuodessa ilman hoitoa.