Rasvamaksa: oireet, riskitekijät ja hoito

01Mikä rasvamaksa on

Mikä rasvamaksa on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan terve maksa sisältää vain vähän rasvaa. Rasvamaksataudissa rasvaa kertyy maksasolujen sisään liikaa, jolloin yli 5 % maksan painosta koostuu rasvasta. Runsaan rasvan kertymisen seurauksena maksa voi huomattavasti suurentua.

Rasvamaksa on yleisin krooninen maksasairaus. Suomalaisista aikuisista noin 25 % sairastaa rasvamaksaa. Tavallisesti se todetaan 40–60 vuoden iässä, mutta sitä esiintyy yhä useammin myös lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Suomalaisista ylipainoisista 2–16-vuotiaista lapsista rasvamaksaa esiintyy keskimäärin 15 %:lla.

Käypä hoito -potilasversion mukaan Suomessa ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin osuus on noin 75 prosenttia ja runsaan alkoholinkäytön aiheuttaman noin 25 prosenttia. Diabeetikoista 60–70 prosentilla on rasvamaksa.

02Oireet

Rasvamaksan oireet

Terveyskirjaston mukaan rasvamaksa ei yleensä ”tunnu”:

• joskus harvoin huomattavasti suurentuneeseen maksaan saattaa liittyä epämiellyttäviä tuntemuksia ylävatsan oikeassa puoliskossa,
• Käypä hoito -potilasversion mukaan joillakin saattaa olla paineen tunnetta ylävatsalla oikealla tai oikeassa kyljessä, koska rasvoittuessaan maksa myös suurenee,
• rasvamaksa alkaa aiheuttaa oireita silloin, kun maksan arpeutuminen etenee kirroosiksi,
• tällöinkin selvät oireet ilmenevät vasta sairauden loppuvaiheessa.

Rasvamaksan olemassaolosta ei siis tiedetä ilman tutkimuksia, mutta sitä on syytä epäillä, jos on selvä vyötärölihavuus tai käyttää runsaasti alkoholia.

03Riskitekijät

Mistä rasvamaksa johtuu?

Terveyskirjaston mukaan rasvamaksan keskeisin riskitekijä on keskivartalolle painottuva lihavuus eli vyötärölihavuus. Rasvamaksa voi kuitenkin esiintyä myös normaalipainoisella. Tällöin taustalla saattaa olla:

• runsasta alkoholinkäyttöä,
• rasvoittumista edistävä ruokavalio,
• maksan rasvoittumiselle altistavia perinnöllisiä tekijöitä.

Vyötärölihavuus ja alkoholi voimistavat toistensa haitallisia vaikutuksia maksaan: yksi annos alkoholia on vyötärölihavan henkilön maksalle yhtä haitallista kuin neljä annosta normaalipainoisella. Harvinaisia aiheuttajia ovat tietyt lääkkeet, virushepatiitit ja perinnölliset aineenvaihdunnalliset sairaudet.

Käypä hoito -potilasversion mukaan edenneen rasvamaksataudin riski on 16 kertaa suurempi, jos suvussa on kirroositasoinen rasvamaksatauti.

04Ravinto

Ruokavalion merkitys

Terveyskirjaston mukaan ravinnon laatu on keskeinen maksan rasvoittumiseen vaikuttava tekijä:

• kovat (tyydyttyneet) rasvat ovat maksalle haitallisimpia ravintoaineita, ja ne lisäävät maksan rasvaa enemmän kuin pehmeät rasvat tai sokerit,
• merkittävimmät kovan rasvan lähteet ovat rasvaiset maitovalmisteet, voita sisältävät leipä- ja ruoanvalmistusrasvat, lihavalmisteet ja monet leivonnaiset,
• maksa pystyy muodostamaan rasvaa myös ylimääräisestä sokerista, joten mehujen, virvoitusjuomien, makeisten sekä sokeroitujen maitovalmisteiden ja leivonnaisten säännöllinen ja runsas nauttiminen altistaa rasvamaksalle.

Tutkimuksissa maksan kannalta suotuisimmalta vaikuttaa ruokavalio, jossa vähäinen punaisen ja prosessoidun lihan saanti yhdistyy korkeaan kasviöljyjen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien, pähkinöiden, kalan ja merenelävien saantiin.

Käypä hoito -potilasversio neuvoo suosimaan rypsi- tai auringonkukkaöljyä, rasvaista kalaa ja runsaskuituisia hiilihydraatteja sekä käyttämään niukasti vähäkuituisia hiilihydraatteja (kuitua alle 6 grammaa 100 grammassa), sokeria, sokeroituja tuotteita ja fruktoosia.

05Toteaminen

Miten rasvamaksa todetaan?

Terveyskirjaston mukaan rasvamaksan olemassaolo voidaan varmistaa vain kuvantamistutkimuksen tai maksan koepalan avulla. Useimmiten se todetaan sattumalta muun syyn vuoksi tehdyssä vatsan kuvantamistutkimuksessa.

• veren maksa-arvot (etenkin ALAT) voivat olla koholla, mutta normaalit maksa-arvot eivät poissulje rasvamaksaa,
• maksa-arvot ovat viitealueiden sisällä jopa puolella niistä, joilla tauti on edennyt tulehdukseen,
• lääkäri arvioi taudin riskiä edetä maksakirroosiksi riskilaskureilla, joista käytetyin on verikokeisiin perustuva FIB-4-indeksi,
• tarvittaessa tehdään ultraääneen perustuva maksan jäykkyysmittaus.

Käypä hoito -potilasversion mukaan tyypin 2 diabeetikoille suositellaan FIB-4-testin tekemistä vuosittain diabeteksen vuosikontrollien yhteydessä.

06Laihdutus

Laihdutus ja liikunta hoitona

Terveyskirjaston mukaan rasvamaksa paranee, jos rasvoittumista aiheuttavat riskitekijät poistetaan. Jopa tulehtunut ja arpikudosta sisältävä maksa voi parantua täydellisesti, mutta maksakirroosi on lähtökohtaisesti palautumaton tila.

• yli 10 %:n painonlasku parantaa rasvamaksan lähes kaikilta,
• 5–10 %:n painonlasku vähentää rasvoittumista tehokkaasti,
• jo muutaman prosentin painonlasku voi vähentää maksan rasvaa useita kymmeniä prosentteja.

Käypä hoito -potilasversion mukaan säännöllinen liikunta vähentää maksan rasvapitoisuutta noin 20–30 prosenttia. Suosituksena on kohtuullisen raskas liikunta 3–5 kertaa viikossa yhteensä 150–200 minuuttia, ja paras tulos saadaan yhdistämällä liikunta vähäkaloriseen ruokavalioon.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme laadimme rasvamaksaan sopivan ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo painonlaskusta?

Kuubalaisessa tutkimuksessa (Vilar-Gomez ym. 2015) 293 potilasta, joilla oli koepalalla todettu tulehduksellinen rasvamaksatauti, pyrki laihtumaan elintapamuutoksilla 52 viikon ajan.

• 25 %:lla tulehdus parani,
• 19 %:lla arpeutuminen väheni,
• vain 30 % laihtui vähintään 5 %,
• mitä enemmän paino laski, sitä enemmän kaikki maksan muutokset paranivat,
• parhaat tulokset saavutettiin, kun paino laski vähintään 10 %.

08Lääkkeet

Lääkkeet ja leikkaus

Terveyskirjaston mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole saatavilla nimenomaan rasvamaksan hoitoon hyväksyttyjä lääkeaineita, mutta tietyt diabetes- ja laihdutuslääkkeet on todettu tehokkaiksi rasvamaksan hoidossa. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa semaglutidi paransi 18 kuukauden hoidon aikana maksan tulehdusmuutokset 63 %:lta ja vähensi arpeutumista 37 %:lla potilaista.

Lihavuusleikkaus on tehokas edenneen rasvamaksataudin hoitomuoto, ja se saattaa tulla kyseeseen, kun painoindeksi on vähintään 35 eikä riittävään laihtumiseen päästä elintapa- ja lääkehoidolla.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

• Alkoholi: Terveyskirjaston mukaan maksan kannalta riskitason ylittävänä kulutuksena pidetään naisilla keskimäärin 12 ja miehillä 18 annosta viikossa, mutta mikään määrä alkoholia ei ole maksan kannalta täysin turvallista. Käypä hoito -potilasversio (2020) neuvoo kohtuullistamaan tai jopa rajoittamaan alkoholinkäyttöä.
• Lääkehoito: Käypä hoito -potilasversion (2020) mukaan tutkimusnäyttöä on runsaimmin E-vitamiinista ja pioglitatsonista. Terveyskirjaston vuoden 2025 artikkeli nostaa esiin semaglutidin, ja sen mukaan pioglitatsonin ei ole todettu vähentävän arpeutumista lumelääkkeeseen verrattuna.
• Painonlaskun määrä: Terveyskirjaston mukaan jo muutaman prosentin painonlasku voi vähentää maksan rasvaa useita kymmeniä prosentteja. Vilar-Gomezin tutkimuksessa parhaat tulokset saavutettiin vähintään 10 %:n painonlaskulla, ja vain 30 % osallistujista laihtui vähintään 5 %.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat rasvamaksasta

• Noin joka neljäs suomalainen aikuinen sairastaa rasvamaksaa.
• Rasvamaksa on lähes aina oireeton, kunnes se etenee kirroosiksi.
• Tärkeimmät riskitekijät ovat vyötärölihavuus ja alkoholinkäyttö.
• Kovat rasvat ja runsas sokeri lisäävät maksan rasvaa.
• Laihduttaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen ovat tärkeimmät hoitokeinot.
• Säännöllinen liikunta vähentää maksan rasvapitoisuutta noin 20–30 prosenttia.