Siirry sisältöön

Lonkka MediBilbao Salud

Lonkan limapussin tulehdus: lonkan ulkosivun kipu

Lonkan ulkosivun kipu, joka pahenee portaissa, tuolista noustessa ja yöllä kyljellä maatessa, johtuu usein ison sarvennoisen alueen pakaralihasjänteistä tai limapussista. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston pohjalta, mistä kipu johtuu, miten se todetaan, mitä itsehoito ja fysioterapia sisältävät, milloin harkitaan pistosta ja mitä satunnaistettu tutkimus sanoo harjoittelusta.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Aikuinen kävelee puistossa
Kipu tuntuu lonkan ulkoreunalla ison sarvennoisen kohdalla. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mikä lonkan limapussin tulehdus on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan ison sarvennoisen kipu tarkoittaa reiden ylä- ja ulko-osan kiputilaa. Sen voi aiheuttaa sarvennoisen alueelle kiinnittyvien pakaralihasten kiinnityskohdan tulehdusreaktio ja jännerappeuma tai ison sarvennoisen limapussitulehdus (trokanterbursiitti).

Reiden tärkeät loitontajalihakset, keskimmäinen ja pieni pakaralihas, kiinnittyvät reisiluun ison sarvennoisen takaosaan. Alueella on 1–2 merkittävää limapussia, joiden tehtävä on ”voidella” luisen ulokkeen ja pehmytkudosten välistä tilaa. Vaiva on naisilla eri tutkimusten mukaan 2–4 kertaa yleisempi kuin miehillä, ja sitä esiintyy varsinkin 40–60-vuotiailla.

Mistä kipu johtuu?

Terveyskirjaston mukaan avaintekijöitä ovat:

  • rasitus,
  • pakaralihasten jänteen luisen kiinnityskohdan toistuvat mikrovammat ja repeämät,
  • hankaus,
  • jänteen häiriintynyt verenkierto ja alentunut aineenvaihdunta, joita seuraa tulehdusreaktio.

Kipu voi johtua myös keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen kiinnityskohdan rappeumasta tai osarepeämästä, joita ikääntyminen, rasitus ja pikkuvammat aiheuttavat. Röntgenkuvissa näkyy usein seurannaismuutoksia, kuten sarvennoisen alueen luun epätasaisuutta, terävöitymistä ja onteloitumista. Naisilla leveän lantion on arveltu altistavan limapussitulehdukselle, mutta tutkimuksissa siitä ei ole saatu näyttöä.

Lonkan limapussin tulehduksen oireet

Kipu paikallistuu lonkan ulkoreunalle ison sarvennoisen ja sen takaosan alueelle, ja se tuntuu usein myös alempana reiden ulkosivulla ja pakaran ulkoreunassa. Terveyskirjaston mukaan kipua aiheuttavat:

  • yöllä kyljellä makaaminen,
  • tuolista nouseminen ja kyykystä nouseminen,
  • ylämäkeen kävely ja juoksu,
  • portaiden nouseminen.

Oireet voivat joskus matkia alaselkäkipua, iskiasta tai muuta lonkkasairautta, kuten nivelrikkoa. Terveyskirjaston mukaan jännerakenteiden ja limapussin tulehduskipu muistuttaa alaselän sairauksia ja voi myös liittyä niihin. Kävelyssä voi esiintyä ontumista varsinkin ensiaskelilla.

Miten vaiva todetaan?

Diagnoosi perustuu tyypilliseen kipuun ja tutkimiseen vastaanotolla. Terveyskirjaston mukaan kivun tuovat yleensä esiin yhdellä jalalla seisominen 30 sekunnin ajan ja reiden vastustettu ulkokierto. Lonkkanivelen liikkuvuus on normaali, mutta reiden ääriloitonnus tai passiivinen äärilähennys aiheuttaa kipua ja kireyttä, ja sarvennoisen alue sekä sen takaosa ovat painoarkoja. Myös reiden aktiivisen loitonnuksen vastustaminen voi aiheuttaa kipua. Terveyskirjaston mukaan nivelrikon poissulku on tärkeää.

Diagnoosi on yleensä helppo, eikä lisätutkimuksia juuri koskaan tarvita. Ultraäänitutkimuksessa voi näkyä limapussin turvotus ja nesteily, ja magneettitutkimusta voidaan käyttää epäselvissä tilanteissa.

Lonkan tutkiminen vastaanotolla
Diagnoosi perustuu oireisiin ja kliiniseen tutkimukseen. Kuva on tehty tekoälyllä.

Itsehoito: kuormitus, nukkuma-asento ja kylmä

Terveyskirjaston mukaan lääkkeettömät hoidot ovat keskeisiä. Itse voit:

  • pudottaa painoa ja vähentää oireita aiheuttavaa kuormitusta,
  • välttää reisien liiallista lähentämistä, kuten jalat ristissä istumista ja suoliluu-säärisiteen venyttelyä suoraan lähennyssuuntaan,
  • käyttää yöllä yhtä tai kahta tyynyä jalkojen välissä ja vähentää kyljellä nukkumista,
  • käyttää kylmähoitoa varsinkin alkuvaiheessa ja liikunnan jälkeen 10–20 minuuttia kerrallaan 2–5 kertaa vuorokaudessa, pyyhkeen tai ohuiden housujen päällä.

Kylmäpakkauksen voi korvata jääpussilla tai pakastevihannespussilla.

Fysioterapia ja harjoitteet

Lääkäri ja fysioterapeutti räätälöivät yksilöllisen kuntoutuksen. Terveyskirjaston mukaan siihen kuuluvat:

  • pakaralihasten nousujohteiset harjoitteet, erityisesti keskimmäisen ja pienen pakaralihaksen voimistaminen,
  • lantionhallintaharjoitukset,
  • leveän peitinkalvon jännittäjälihaksen, suoliluu-säärisiteen ja pakaralihasten joustavuutta lisäävät venytykset,
  • kävely- ja juoksuharjoittelussa lantionhallinnan ja kävelyn mekaniikan korjaaminen.

Yleensä tarvitaan 2–5 fysioterapiaohjauskäyntiä. Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme lonkan ja pakaralihasten harjoittelua (vastaanotot ovat espanjaksi).

Lonkan loitonnusharjoitus kyljellään
Pakaralihasten harjoitteet ovat kuntoutuksen ydin. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kipulääkkeet ja kortisonipistos

Terveyskirjaston mukaan lääkehoitona käytetään tulehduskipulääkettä 7–14 vuorokauden kuureina ja muuna kipulääkkeenä parasetamolia.

Kovin kivuliaassa tilanteessa nämä hoidot eivät aina riitä. Silloin käytetään paikallista ruisketta, jossa kortisonia ja lyhytvaikutteista puudutetta ruiskutetaan limapussiin tai sarvennoisen takaosaan lihasten kiinnitysalueelle. Lääke on ruiskutettava tarpeeksi syvälle:

  • jos yksi ruiske ei riitä, sen voi uusia 3–4 viikon kuluttua,
  • yleensä kolmea peräkkäistä ruisketta enempää ei tarvita tai pidä käyttää,
  • alue voi kipeytyä ohimenevästi; muut haitat ovat harvinaisia,
  • ruiskehoitoon tulee yhdistää fysioterapeutin hoito.

Mitä tutkimus sanoo harjoittelusta ja pistoksesta?

Australialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa (Mellor ym. 2018) oli 204 iältään 35–70-vuotiasta, joilla oli yli kolme kuukautta kestänyt pakaralihasten jännevaiva. Osallistujista 167 oli naisia, keski-ikä oli 54,8 vuotta, ja 189 osallistujaa kävi vuoden seurannassa. Osallistujat saivat joko fysioterapeutin ohjaaman kuormituksenhallinnan ohjauksen ja harjoitusohjelman (14 kertaa kahdeksassa viikossa), yhden kortisonipistoksen tai jäivät seurantaan. Tulokset:

  • kahdeksan viikon kohdalla vointinsa koki parantuneen 51/66 ohjaus- ja harjoitteluryhmästä, 38/65 pistosryhmästä ja 20/68 seurantaryhmästä,
  • kipu oli kahdeksan viikon kohdalla vähäisintä ohjaus- ja harjoitteluryhmässä,
  • vuoden kohdalla ohjaus ja harjoittelu oli edelleen parempi kuin pistos tai seuranta kokonaisvoinnin paranemisessa,
  • vuoden kohdalla kipu oli molemmissa hoitoryhmissä vähäisempää kuin seurantaryhmässä, eikä harjoittelu- ja pistosryhmän välillä ollut eroa.

Missä lähteet eroavat

Lähteet painottavat hoitoja hieman eri tavoin:

  • Pistos vai harjoittelu: Terveyskirjaston mukaan tutkimuksissa ohjaus, harjoittelu ja glukokortikoidiruiske yhdessä lievittävät eniten kipua. Mellorin tutkimuksessa ohjaus ja harjoittelu ilman pistosta oli parempi kuin pelkkä pistos; yhdistelmää ei tutkittu.
  • Ohjauksen määrä: Terveyskirjaston mukaan yleensä tarvitaan 2–5 fysioterapiaohjauskäyntiä. Mellorin tutkimuksessa harjoitusohjelmaan kuului 14 ohjauskertaa kahdeksan viikon aikana.
  • Venyttely: Terveyskirjasto neuvoo lisäämään kudosten joustavuutta venytyksillä mutta välttämään suoliluu-säärisiteen venyttelyä suoraan lähennyssuuntaan, koska se puristaa sarvennoista.

Tärkeimmät asiat lonkan limapussin tulehduksesta

  • Kipu tuntuu lonkan ulkosivulla ja pahenee portaissa, noustessa ja kyljellä maatessa.
  • Taustalla on pakaralihasjänteiden kiinnityskohdan tai limapussin ärsytys.
  • Vaiva on yleisin naisilla 40–60 vuoden iässä.
  • Itsehoitona painonhallinta, kuormituksen vähentäminen, tyyny jalkojen välissä yöllä ja kylmä 10–20 minuuttia kerrallaan.
  • Pakaralihasten ja lantionhallinnan harjoitteet ovat kuntoutuksen ydin.
  • Pistosta voidaan käyttää, jos kipu jatkuu; ruiskehoitoon yhdistetään fysioterapeutin hoito.
  • Tutkimuksessa ohjaus ja harjoittelu tuottivat vuoden kohdalla paremman kokonaisvoinnin kuin pistos.

Usein kysyttyä lonkan limapussin tulehduksesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Miksi lonkka särkee öisin?

Terveyskirjaston mukaan oire ilmenee rasituksessa ja yöllä kylkimakuulla. Yöllä kannattaa pitää yhtä tai kahta tyynyä jalkojen välissä ja vähentää kyljellä nukkumista.

Millaiset harjoitteet auttavat?

Pakaralihasten nousujohteiset voimaharjoitteet, erityisesti keskimmäiselle ja pienelle pakaralihakselle, lantionhallinnan harjoitukset ja kävelyn mekaniikan korjaaminen. Fysioterapeutti räätälöi ohjelman, ja yleensä tarvitaan 2–5 ohjauskäyntiä.

Saako lonkkaa venytellä?

Joustavuutta lisäävät venytykset kuuluvat kuntoutukseen, erityisesti leveän peitinkalvon jännittäjälihakselle, suoliluu-säärisiteelle ja pakaralihaksille. Suoliluu-säärisiteen venyttelyä suoraan reiden lähennyssuuntaan ja jalat ristissä istumista kannattaa kuitenkin välttää, koska ne puristavat isoa sarvennoista.

Auttaako kortisonipistos?

Pistosta käytetään, jos kipu jatkuu muusta hoidosta huolimatta, ja sen voi uusia 3–4 viikon kuluttua. Mellorin tutkimuksessa ohjaus ja harjoittelu tuotti vuoden kohdalla paremman kokonaisvoinnin kuin pistos.

Tarvitaanko kuvantamista?

Yleensä ei. Diagnoosi tehdään oireiden ja tutkimuksen perusteella, esimerkiksi yhdellä jalalla seisomisen ja reiden vastustetun ulkokierron avulla. Ultraäänessä voi näkyä limapussin turvotus, ja magneettitutkimusta käytetään epäselvissä tilanteissa.

Voiko kipu johtua jostain muusta?

Kyllä. Terveyskirjaston mukaan oireet voivat matkia alaselkäkipua, iskiasta tai muuta lonkkasairautta, kuten nivelrikkoa, ja nivelrikon poissulku on tärkeää.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Ison sarvennoisen kipu ja lonkan limapussitulehdus
  2. Mellor R, et al. Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial. BMJ. 2018

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.