Kireä kielijänne: milloin se pitää leikata?

01Mikä se on

Mikä kielijänne on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan kielijänne on kielen alapinnalla oleva vaihtelevan pituinen ja paksuinen limakalvopoimu. Se on normaali osa suunpohjan liikkuvaa kalvorakennetta, ja sen ulkonäkö vaihtelee suuresti yksilöittäin. Kielijänne kiinnittää kielen suunpohjaan, mahdollistaa kielen normaalit liikkeet ja estää kieltä valumasta nieluun.

Kireällä kielijänteellä tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa jänne kiinnittyy lähelle kielen kärkeä ja/tai suun pohjassa hyvin eteen, alahammasvalliin tai sen lähelle. Tällöin kielen liikkeet voivat olla rajoittuneet ja kielen kärki herttamainen. Lääketieteessä tilasta käytetään nimeä ankyloglossia.

02Diagnoosi

Miten kireä kielijänne todetaan?

Kireälle kielijänteelle ei Terveyskirjaston mukaan ole yhteisesti sovittuja diagnostisia kriteerejä. Diagnoosi on subjektiivinen, ja tutkimuksissa havaitut esiintyvyydet vaihtelevat suuresti, 0–12 %.

• Lastenlääkärit tutkivat vauvan suun ja kielijänteen aina kotiinlähtötarkastuksessa.
• Myöhemmin arvio voidaan tehdä neuvolassa tai isommilla lapsilla hammastarkastuksessa.
• Niin kutsuttu takainen eli posteriorinen kielijänne ei ole erillinen rakenne, vaan saman keskiviivarakenteen luonnollista vaihtelua. Termiä ei tulisi käyttää perusteena vauvan leikkaukselle.

03Vauva

Kireä kielijänne vauvalla: oireet ja imetys

Vastasyntyneen kielijänne näyttää usein kireältä ilman, että se haittaa lapsen elämää tai syömistä, eikä tilanne silloin vaadi toimenpiteitä. Terveyskirjaston mukaan katkaisusta voi olla hyötyä, jos vauvalla on kireä, selvästi kielen liikettä rajoittava kielijänne ja siihen liittyviä imemisongelmia.

Imetysongelmat ovat kuitenkin yleisiä, ja tilanne paranee usein ajan myötä, kun imettäjä ja vauva oppivat yhdessä uuden taidon. Ennen toimenpiteitä on hyvä antaa aikaa ja tukea imetyksen harjoittelulle. Vauvan kasvaessa myös kasvojen rakenteet, kielilihas ja suunpohjan kalvot kasvavat, joten vastasyntyneen kielen ulkonäöstä ei voi ennustaa tilannetta kuukauden tai vuosien päästä.

04Isompi lapsi

Kielijänne ja puhe isommalla lapsella

Terveyskirjaston mukaan leikkaustarpeen arvio voi joskus olla aiheellinen myös isommilla lapsilla, jos lapsella on äännevirheitä eikä kielen kärki nouse hammasvallin taakse. Tällöin esimerkiksi r-, l-, t- ja d-äänteiden tuottaminen voi olla hankalaa.

Isommilla lapsilla leikkauksen jälkihoitona voidaan ohjata kielen liikuttelua ja kevyttä jumppaa. Jos lapsella on useita äännevirheitä tai muuta puheen kehityksen ongelmaa, voidaan tilanteen mukaan suositella myös puheterapeutin ohjausta. Bilbaossa sijaitsevalla puheterapian vastaanotollamme arvioimme lasten äännevirheitä ja kielen liikkeitä (vastaanotot ovat espanjaksi).

05Leikkauksen hyöty

Milloin leikkauksesta ei ole apua?

Terveyskirjaston mukaan tutkimuksissa ei ole osoitettu, että kielijänteen leikkauksesta olisi apua lapsen:

• syömisongelmiin,
• nukkumisongelmiin,
• itkuisuuteen tai pulauttelemiseen,
• myöhempiin puheongelmiin,
• purennan ongelmiin.

Siksi kieli- ja huulijännetoimenpiteitä ei ole syytä tehdä vauva- tai pikkulapsi-iässä mahdollisten myöhempien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

06Huulijänne

Entä huulijänne?

Vauvoilla huulen alla oleva huulijänne on suun normaali rakenne. Hampaattomassa suussa se kiinnittyy tyypillisesti ylähammasvallin alareunaan ja on viuhkamainen. Sen ulkonäkö muuttuu yleensä maitohampaiden puhjetessa ja hammasharjanteen kasvaessa.

Terveyskirjaston mukaan vauvan huulijänne ei vaikuta imetyksen mekaniikkaan eikä vaadi leikkausta imetyksen parantamiseksi. Isommilla lapsilla kireä huulijänne voi joskus hankaloittaa yläetuhampaiden puhdistusta tai liittyä etuhampaiden väliseen aukkoon. Nämä harvinaiset ongelmat korjataan hammaslääkärin arvion perusteella yleensä vasta kouluikäisenä, ja oikomishoito on silloin tärkeä osa hoitoa.

07Leikkaus

Kuka leikkaa ja miten leikkauksen jälkeen toimitaan?

Vauvan kielijänneleikkauksen tekee Terveyskirjaston mukaan yleensä korvalääkäri tai hammaslääkäri, ja ensimmäisinä elinviikkoina joskus synnytyssairaalan lastenlääkäri. Pintapuudutetta voidaan käyttää, mutta pienen vauvan kielijänteen voi usein katkaista ilman puudutetta. Toimenpide ei yleensä ole kovin kivulias, ja vauvaa voi imettää heti sen jälkeen. Isommilla lapsilla toimenpide voi vaatia kevyen nukutuksen.

• Vauvan kielijänneleikkaus ei vaadi erityistä jälkihoitoa; vauvan oma kielen liikuttelu esimerkiksi syödessä riittää.
• Arven hierontaa ei suositella, koska siihen liittyy riski, että lapsi lakkaa syömästä.
• Suun alueen turhia toimenpiteitä ja kivuliaita hierontoja tulee välttää, koska suu on pienelle lapselle mielihyvän lähde sekä tutkimisen ja kommunikoinnin väline.

08Tutkimus

Mitä tutkimus sanoo kielijänteen katkaisusta?

Cochrane-katsaus (O’Shea ym. 2017) kokosi viisi satunnaistettua tutkimusta, joissa oli 302 alle kolmen kuukauden ikäistä vauvaa. Katsauksen havainnot:

• katkaisu vähensi imettäjän nännikipua lyhyellä aikavälillä,
• vauvan imemiseen ei löytynyt johdonmukaista hyötyä: kahden tutkimuksen yhteisanalyysissa imemisessä ei ollut muutosta, yhdessä tutkimuksessa se parani,
• kolmen tutkimuksen yhteisanalyysissa (212 osallistujaa) kipu väheni kymmenportaisella asteikolla keskimäärin 0,7 pistettä,
• vakavia haittoja ei raportoitu, mutta tutkittuja vauvoja oli vähän, ja vain kahdessa tutkimuksessa sekä imettäjät että arvioijat olivat sokkoutettuja,
• tutkimuksissa oli vakavia menetelmällisiä puutteita, ja useimmat vertailuryhmän vauvat saivat lopulta saman toimenpiteen,
• yksikään tutkimus ei pystynyt kertomaan, johtiko katkaisu pitkäaikaisesti onnistuneeseen imetykseen.

Katsauksen mukaan kireää kielijännettä esiintyy 4–11 %:lla vastasyntyneistä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Yleisyys: Terveyskirjaston mukaan esiintyvyys vaihtelee tutkimuksissa 0–12 %, koska diagnoosi on subjektiivinen. Cochrane-katsauksen mukaan kireä kielijänne on 4–11 %:lla vastasyntyneistä.
• Hyöty imetykselle: Terveyskirjaston mukaan katkaisusta voi olla hyötyä, jos kielijänne rajoittaa selvästi kielen liikettä ja vauvalla on imemisongelmia. Cochrane-katsaus ei löytänyt johdonmukaista hyötyä vauvan imemiseen, vaikka imettäjän kipu väheni lyhyellä aikavälillä.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kireästä kielijänteestä

• Kielijänne on normaali rakenne, jonka ulkonäkö vaihtelee paljon.
• Vastasyntyneen kielijänne näyttää usein kireältä haittaamatta mitenkään.
• Katkaisua harkitaan, jos jänne rajoittaa kielen liikettä ja imetyksessä on ongelmia.
• Imetyksen harjoittelulle kannattaa antaa ensin aikaa ja tukea.
• Leikkausta ei tehdä ennaltaehkäisevästi; vauvan huulijännettä ei tarvitse leikata.
• Isommalla lapsella äännevirheet voivat olla syy arvioon ja puheterapeutin ohjaukseen.