Kehityksellinen kielihäiriö: oireet, tuki ja ennuste

01Mikä se on

Mikä kehityksellinen kielihäiriö on?

Käypä hoito -potilasversion mukaan lapsen keskimääräistä selvästi hitaamman puheen kehittymisen syynä on usein kielenoppimisvaikeus. Kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvää kielenoppimisvaikeutta on noin 7 prosentilla lapsista, ja se vaikuttaa lapsen ja nuoren kykyyn toimia, osallistua ja oppia iänmukaisesti.

Kansainvälisessä CATALISE-konsensuksessa (Bishop ym. 2017) termiä kehityksellinen kielihäiriö (developmental language disorder, DLD) suositeltiin käytettäväksi, kun kielihäiriöön ei liity tunnettua lääketieteellistä syytä. Konsensuksen mukaan:

• riskitekijöiden olemassaolo ei estä diagnoosia,
• kielihäiriö voi esiintyä yhdessä muiden kehityksellisten häiriöiden, kuten ADHD:n, kanssa,
• diagnoosi ei edellytä eroa kielellisen ja ei-kielellisen kyvyn välillä.

02Syy

Mistä kielihäiriö johtuu?

Käypä hoito -potilasversion mukaan syynä arvellaan useimmiten olevan lapsen perimä, joka vaikuttaa keskushermoston hermoverkostojen toimintaan. Raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvät ongelmat selittävät harvoin kehityksellistä kielihäiriötä.

03Ilmeneminen

Miten kehityksellinen kielihäiriö ilmenee?

Käypä hoito -potilasversion mukaan:

• pikkulapsen käyttösanasto lisääntyy yleensä selvästi keskimääräistä hitaammin,
• lausepuhe kehittyy yleensä normaalia hitaammin,
• puhe on usein epäselvää virheellisten ja muuntuneiden sanahahmojen, virheellisten tai puuttuvien taivutuspäätteiden ja/tai sananlöytämisvaikeuden vuoksi,
• kouluiässäkin lapset tarvitsevat usein keskimääräistä runsaammin toistoja uusien sanojen ja käsitteiden oppimiseen.

Kielihäiriöisenkin lapsen puhe yleensä vähitellen lisääntyy ja selkiytyy, mutta se ei tarkoita, että kielenoppimiskyky on normalisoitunut. Sanasto- ja käsitteistöpuutteet sekä tarkan kielellisen ymmärtämisen puutteet voivat korostua kouluvuosien varrella.

04Pieni lapsi

Miten kielihäiriö haittaa pienen lapsen arkea?

Käypä hoito -potilasversion mukaan kielihäiriö haittaa usein:

• toiveiden ja havaintojen ilmaisemista eli ”sanoiksi pukemista”,
• kokemuksista ja pettymyksistä kertomista ja keskustelemista,
• ohjeiden ja kysymysten tarkkaa ymmärtämistä, jota on kuitenkin usein vaikea tunnistaa arjessa,
• satujen ymmärtämistä ja kuuntelemiseen keskittymistä,
• yhteisleikkejä ja kaverisuhteiden syntymistä.

Haittoja voivat lisätä melu ja hälinä sekä runsas sosiaalisen median ja digilaitteiden käyttö, jonka myötä perheen yhteinen ajankäyttö ja keskusteleminen voivat vähentyä.

05Koululainen

Kielihäiriö kouluiässä

Käypä hoito -potilasversion mukaan isompi lapsi pystyy yleensä kertomaan ja keskustelemaan tutuista asioista, mutta kielihäiriö haittaa, kun käsitellään uusia tai harvemmin esiin tulevia asioita.

• pitkien, käsitteellisten ja monimutkaisten lauseiden ymmärtämisessä voi olla vaikeutta,
• matematiikassa erityisesti sanalliset tehtävät ovat usein haastavia,
• kielihäiriön vuoksi voi ilmetä myös keskittymisvaikeutta ja puutteita toiminnanohjauksessa,
• jos lapsi on tarvinnut erityistä tukea peruskoulussa, tuen tarve jatkuu yleensä toisen asteen opinnoissa.

Englantilaisessa väestötutkimuksessa (Norbury ym. 2016) 88 % kouluun tulevista lapsista, joilla oli kielihäiriö, ei edistynyt koulussa odotetusti, ja heillä oli ikätovereita enemmän sosiaalisia, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Tutkijoiden mukaan koulun alkaessa noin kahdella lapsella jokaisessa 30 oppilaan luokassa on niin vaikea kielihäiriö, että se haittaa koulussa edistymistä. Kielihäiriön vaikeudessa ei ollut eroa keskimääräisen ja hieman keskimääräistä heikomman ei-kielellisen päättelykyvyn lasten välillä.

Käypä hoito -potilasversion mukaan peruskoulun 9. luokan terveystarkastuksen yhteydessä tehdään lausunto jatko-opiskelua varten, jotta tukitoimet jatkuvat.

06Milloin puuttua

Milloin puheen kehitykseen kannattaa puuttua?

Käypä hoito -potilasversion mukaan asia kannattaa ottaa esille neuvolassa, jos:

• vähintään 1,5-vuotiaalla lapsella on käytössä vasta yksittäisiä sanoja tai käyttösanasto lisääntyy hyvin hitaasti,
• käyttösanasto ei ala lisääntyä huomattavan nopeasti (”spurtti”) selvästi ennen 2 vuoden ikää,
• lausepuhe alkaa myöhään tai on epäselvää,
• epäilet, ettei lapsi aina ymmärrä toisten puhetta ikäisensä tavoin tai kuule puhetta kunnolla,
• olet huolissasi lapsen tunteiden hallinnasta tai käyttäytymisestä.

Bilbaossa sijaitsevalla puheterapian vastaanotollamme arvioimme lapsen kielen kehityksen (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Ennuste

Mikä parantaa ennustetta?

Käypä hoito -potilasversion mukaan ennustetta parantavat:

• riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn ja osallistumisen tukeminen arjessa,
• riittävä, oikein ajoitettu ja kohdennettu kuntoutus,
• pienet päiväkoti- ja opetusryhmät sekä melun minimointi,
• kielen oppimisen puutteiden huomioon ottaminen koulussa,
• tukitoimien jatkuminen myös toisen asteen opinnoissa.

Kotikielen oppiminen ja säilyminen ovat tärkeitä suojaavia tekijöitä myös monikielisillä lapsilla. Sekä yksi- että monikieliset lapset oppivat vaativampaa käsitteellistä kieltä vähitellen kouluvuosien aikana opetuksen ja kirjojen lukemisen myötä. Neuvolaikäisten kanssa käytetty kieli on yleensä tilannesidonnaista, kun taas koulussa kieli sisältää monipuolista, kiteytettyä tietoa ilmentävää sanastoa.

08Aikuisena

Kehityksellinen kielihäiriö aikuisella

Käypä hoito -potilasversio käsittelee lapsia ja nuoria. Cleggin tutkimuksen mukaan lapsuuden kielihäiriön aikuisiän ennusteesta tiedetään vähän. Brittiläisessä seurantatutkimuksessa (Clegg ym. 2005) tutkittiin 17 miestä, joilla oli ollut lapsena vaikea, ymmärtämiseen painottuva kehityksellinen kielihäiriö, noin 35 vuoden iässä.

• heidän älykkyytensä oli normaali, mutta kielihäiriö oli vaikea ja pysyvä, ja luku- ja kirjoitustaidossa oli vaikeita puutteita,
• sosiaalinen sopeutuminen oli heikompaa kuin sisaruksilla ja verrokeilla: työttömyysjaksot olivat pitkiä ja läheisiä ystävyys- ja seurustelusuhteita oli vähän,
• lapsuuden parempi älykkyys ja kielitaito olivat yhteydessä parempiin aikuisiän kykyihin,
• neljällä oli vakavia mielenterveyden ongelmia.

Tutkijoiden mukaan ymmärtämiseen painottuvaan kielihäiriöön liittyi aikuisiässä merkittäviä puutteita mielen teoriassa, kielellisessä lyhytkestoisessa muistissa ja äänteiden käsittelyssä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

• Yleisyys: Käypä hoito -potilasversion mukaan kielenoppimisvaikeutta on noin 7 prosentilla lapsista. Norburyn väestötutkimuksessa tuntemattomasta syystä johtuvan kielihäiriön esiintyvyys oli 7,58 % ja kaikkien kielihäiriöiden 9,92 %.
• Syyt ja riskitekijät: Käypä hoito -potilasversion mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat selittävät harvoin kielihäiriötä. CATALISE-konsensuksen mukaan riskitekijöiden olemassaolo ei estä kehityksellisen kielihäiriön diagnoosia.
• Kulku: Käypä hoito -potilasversion mukaan puhe yleensä vähitellen lisääntyy ja selkiytyy, vaikka kielenoppimiskyky ei normalisoidu. Cleggin pienessä tutkimuksessa vaikea ymmärtämisen kielihäiriö säilyi vaikeana aikuisikään asti.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kehityksellisestä kielihäiriöstä

• Kehityksellistä kielihäiriötä on noin 7 prosentilla lapsista.
• Syynä arvellaan useimmiten olevan perimä.
• Sanasto ja lausepuhe kehittyvät hitaasti, ja puhe voi olla epäselvää.
• Kouluiässä vaikeudet näkyvät uusien asioiden ja monimutkaisten lauseiden ymmärtämisessä.
• Tukitoimet aloitetaan heti, kun epäily herää.
• Kielihäiriö voi vaikuttaa vielä aikuisiässä.