Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö): oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Kaksisuuntaiselle (bipolaariselle) mielialahäiriölle, josta aiemmin puhuttiin maanis-depressiivisenä häiriönä, ovat ominaisia vaihtelevin välein toisiaan seuraavat masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot. Jaksojen välillä jotkut ovat pitkiäkin aikoja täysin oireettomia, kun taas toisilla voi olla lievempiä jäännösoireita. Oireettomia vaiheita kutsutaan elpymävaiheiksi.

Terveyskirjaston mukaan noin 1 % aikuisista sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Alttius on osin perinnöllinen: jos identtisistä kaksosista toisella on häiriö, toinenkin sairastuu yli 50 %:n todennäköisyydellä, ja sairastuneen lapsilla riski on noin 10–15 %.

02Mania

Mania ja hypomania: oireet

Mania on vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jonka aikana mieliala on kohonnut selvästi normaalista poikkeavalla tavalla. Siihen voi liittyä ärtyisyyttä. Maniassa:

• aktiivisuus, puheliaisuus, ajatuksen riento ja itsetunto ovat voimakkaasti kohonneet,
• unen tarve on usein selvästi vähentynyt,
• voi esiintyä suuruuskuvitelmia, hajanaisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä,
• sairastunut saattaa tuhlata rahaa arvostelukyvyttömästi, osallistua kritiikittömästi vaaralliseen, olla hyperseksuaalinen ja käyttäytyä sopimattomasti.

Hypomania on maniaa lievempi, vähintään neljä päivää kestävä jakso, jonka oireet ovat selvästi lievempiä eivätkä koskaan psykoottisen tasoisia. Siinä korostuvat innostumisen ohella keskittymisvaikeudet, unettomuus, lisääntynyt puheliaisuus, poikkeava touhukkuus ja itseluottamuksen kohoaminen. Muutosta verrataan aina henkilön omaan tavalliseen olotilaan.

03Masennus

Masennusjaksot ja sekamuotoiset jaksot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista, mutta ne voivat olla jonkin verran lyhyempiä. Niissä esiintyy muita masennustiloja yleisemmin:

• psykoottisia oireita,
• ajatusten ja liikkeiden hidastumista,
• liikaunisuutta,
• ruokahalun kasvua ja lihomista.

Masennusjaksosta puhutaan, kun oireet kestävät vähintään kaksi viikkoa. Lääkehoidon kannalta on tärkeää tietää, onko kyseessä kaksisuuntaisen häiriön masennusjakso vai muu masennustila. Jos masennuksen ja manian oireet esiintyvät samanaikaisesti tai nopeasti vuorotellen saman päivän aikana niin, että kummankin kriteerit täyttyvät, tilaa kutsutaan sekamuotoiseksi jaksoksi.

04Toteaminen

Miten kaksisuuntainen mielialahäiriö todetaan?

Diagnoosi edellyttää, että on esiintynyt ainakin kaksi sairausjaksoa, joista ainakin yksi on ollut maaninen tai hypomaaninen. Terveyskirjasto erottaa kaksi päämuotoa:

• Tyyppi I: mieliala on sairausjakson aikana selvästi maaninen.
• Tyyppi II: masennusjaksojen lisäksi on lieviä manioita eli hypomanioita, mutta ei koskaan varsinaisia manioita.

Tyypin II hypomaniajakson erottaminen persoonallisuuteen liittyvistä mielialan vaihteluista tai luonteenomaisesta innostumisesta on joskus varsin vaikeaa. Diagnoosi tehdään psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla.

05Kulku

Sairauden kulku ja riskit

Sairausjaksojen määrä elämän aikana vaihtelee muutamasta jopa useisiin kymmeniin. Yli 90 %:lla ensimmäinen sairausjakso ilmenee 15–35 vuoden iässä. Jos ensimmäinen maniajakso ilmenee myöhemmällä iällä, taustalla saattaa olla jokin aivosairaus tai muu fyysinen sairaus.

• Joillakin jaksot seuraavat vuodenaikoja: kevät voi olla manian ja pimeä aika masennuksen riskiaikaa.
• Jos jaksoja on yli neljä vuodessa, kyse on nopeasyklisestä muodosta.
• Toistuviin jaksoihin liittyy korkea avioerojen, työuran katkeamisen ja työkyvyttömyyden riski.
• Häiriöön liittyy selvästi kohonnut itsemurhariski.
• Mania- ja hypomaniajaksoihin voi liittyä jaksoittaista, runsasta ja pakonomaista alkoholinkäyttöä.

06Hoito

Miten kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan?

Hallinnan perusedellytyksiä ovat oman sairastumisen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Keskeisin keino estää toistuvia sairausjaksoja on mielialaa vakauttava lääkehoito, ja onnistunut hallinta vaatii yleensä pysyvän estolääkityksen. Terveyskirjaston mukaan:

• hoidossa käytetään ensisijaisesti erilaisia mielialan tasaajia ja psykoosilääkkeitä; psykoosilääkkeiden hyöty ei edellytä, että sairaus olisi psykoottinen,
• masennusjaksoissa ei käytetä pelkkää masennuslääkettä, koska se saattaa laukaista manian tai tihentää jaksoja,
• manian unettomuuden hoitoon pelkkä nukahtamislääke ei riitä,
• pitkittyvä mania on aivoille hyvin kuormittava tila, joten oireet pyritään saamaan väistymään nopeasti.

Monet suhtautuvat lääkehoitoon torjuvasti, ja jotkut lopettavat lääkityksen juuri manian alkaessa. Hyväksymistä voi vaikeuttaa psykiatrisiin sairauksiin liittyvä häpeä, joten on tärkeä muistaa, ettei kukaan ole sairauttaan itse valinnut.

07Psykoterapia

Psykoterapian rooli

Masennusjakson hoidossa ja sairausjaksojen uusiutumisen estämisessä voi olla hyötyä tietyistä psykoterapiamuodoista. Vaikuttaviksi todettuja ovat:

• kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireenhallintaryhmä,
• kognitiivinen terapia,
• interpersoonallisen terapian ja perhekeskeisen perheterapian tähän häiriöön kehitetyt sovellukset,
• nettiterapia lievissä masennusoireissa.

Psykoterapia edellyttää aina mielialaa vakauttavaa lääkehoitoa: toisin kuin tavallista masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei voida parantaa pelkällä psykoterapialla. Psykoterapiasta voi kuitenkin olla hyötyä ahdistuneisuuden, liiallisen itsekriittisyyden, tunnesäätelyvaikeuksien tai traumaoireiden hoidossa sekä jaksojen aiheuttamien ongelmien työstämisessä.

08Itsehoito

Esioireiden tunnistaminen ja itsehoito

Itsehoidossa on tärkeää oppia tunnistamaan sairausjaksoja edeltävät omat esioireet, kuten mielialan, unen tarpeen, keskittymiskyvyn, energisyyden, itsetunnon tai seksuaalisen mielenkiinnon muutokset. Mieliala- ja oirepäiväkirjasta voi olla apua. Läheinen saattaa huomata esioireet sairastunutta itseään aikaisemmin, ja luottohenkilön ja hoitavan lääkärin kanssa kannattaa tehdä suunnitelma esioireiden varalle.

• Manian esioireissa: ota heti yhteys hoitavaan lääkäriin, rauhoita elämää, anna luottokortit ja auton avaimet luotetulle henkilölle, vältä alkoholia ja rajoita kofeiinia, ja turvaa riittävä uni.
• Masennuksen esioireissa: käänny hoitavan lääkärin puoleen, rajoita nukkuminen enintään kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja pysy aktiivisena; vähäinenkin säännöllinen liikunta lievittää oireita.
• Säännöllinen rytmi: vakiintunut nukkumaanmeno- ja heräämisaika myös vapaapäivinä, stressinhallinta ja päihteiden välttäminen vähentävät sairastumisalttiutta.
• Päätökset: tärkeitä päätöksiä ei kannata tehdä maanisessa, hypomaanisessa eikä masentuneessa tilassa.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Systemaattisessa katsauksessa (Bond ja Anderson 2015) arvioitiin 16 satunnaistettua tutkimusta psykoedukaatiosta eli sairautta koskevasta tiedollisesta ohjauksesta kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Lähteet ovat pääosin samaa mieltä, mutta painotukset eroavat:

• Uusiutumisen estäminen: Terveyskirjaston mukaan psykoterapiamuodoista voi olla hyötyä sekä masennusjakson hoidossa että uusiutumisen estämisessä. Katsauksessa psykoedukaatio näytti ehkäisevän sairausjaksoja ja maniajaksoja, mutta ei masennusjaksojen uusiutumista.
• Ryhmä vai yksilö: Terveyskirjasto mainitsee oireenhallintaryhmän vaikuttavana muotona. Katsauksen mukaan ryhmässä toteutettu ohjaus oli tehokasta, mutta yksilöllisestä ohjauksesta näyttö oli heikompaa.
• Lääkehoitoon sitoutuminen: molemmat lähteet korostavat lääkehoitoon sitoutumista; katsauksessa psykoedukaatio paransi sitä, mutta johdonmukaista vaikutusta mielialaoireisiin tai elämänlaatuun ei havaittu.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

• Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennus- ja mania- tai hypomaniajaksot vaihtelevat; sitä sairastaa noin 1 % aikuisista.
• Tyypissä I esiintyy manioita, tyypissä II hypomanioita ja masennusjaksoja.
• Keskeisin hoito on mielialaa vakauttava lääkehoito; psykoterapia tukee sitä mutta ei yksin riitä.
• Omien esioireiden tunnistaminen ja ajoissa avun hakeminen voivat estää vakavan jakson.
• Säännöllinen unirytmi, stressinhallinta ja päihteiden välttäminen tukevat tasapainoa.
• Manian tai vakavan masennuksen ilmetessä on hakeuduttava hoitoon lähivuorokausien aikana.