Siirry sisältöön

Leuka ja purenta MediBilbao Salud

Hampaiden narskuttelu (bruksismi): oireet ja hoito

Bruksismissa hampaita puristetaan tai narskutellaan yhteen tahdosta riippumatta nukkuessa tai valveilla. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim ja Terve suu) ja tutkimusten pohjalta, mistä hampaiden narskuttelu johtuu, millaisia oireita se aiheuttaa, milloin hammaslääkäriin kannattaa hakeutua ja miten narskuttelua hoidetaan purentakiskolla ja omahoidolla. Lopuksi käsitellään lasten narskuttelua.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Aikuinen koskettaa leukaansa
Narskuttelu voi aiheuttaa kipua leukanivelessä. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mitä hampaiden narskuttelu eli bruksismi on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan bruksismissa puremalihaksissa esiintyy toistuvaa lihasaktiviteettia, johon liittyy hampaiden puristamista tai narskuttelua ja kirskuttamista yhteen ja/tai alaleuan jännittämistä tai työntämistä tahdosta riippumatta.

  • unibruksismi: rytmisesti tai ei-rytmisesti tapahtuva puremalihasten aktiivisuus unen aikana,
  • valvebruksismi: valveilla toistuva tai pitkittynyt hampaiden kontakti ja/tai alaleuan jännittäminen tai voimakas työntäminen eteen tai sivuille.

Aiemmin bruksismi nähtiin pelkästään häiriötilana, mutta nykyisin tätä lihasaktiviteettia voidaan pitää jossain määrin myös fysiologisena tai jopa suojaavana tekijänä. Bruksismi on yleisintä nuoruudessa ja nuorilla aikuisilla, minkä jälkeen ilmaantuvuus alkaa tasaisesti vähentyä.

Miksi hampaita narskutellaan?

Terveyskirjaston mukaan uni- ja valvebruksismia voi esiintyä rinnakkain, ja niiden taustalla on monenlaisia tekijöitä. Bruksismi näyttää olevan keskushermoston säätelemää, ja sillä on geneettinen tausta.

  • pään tai niskan alueelle kohdistuva trauma tai voimakas stressi voivat laukaista bruksismin,
  • ahdistus ja masennus altistavat erityisesti valvebruksismille,
  • tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja tietyt lääkitykset ovat riskitekijöitä,
  • myös refluksitauti ja unihäiriöt, erityisesti uniapnea, liittyvät bruksismiin.

Bruksismi saattaa altistaa leukanivelvaivojen kehittymiselle tai pahenemiselle, ja erityisesti valvebruksismia esiintyy henkilöillä, joilla on leukanivelvaivoja.

Narskuttelun merkit suussa

Terveyskirjaston mukaan hampaan purentapintojen eriasteinen kuluminen on tyypillinen näkymä bruksaajan suussa.

  • happamien ruokien ja juomien toistuva käyttö lisää hampaiston kulumista,
  • kiilteen kuluessa hammasluun paljastuminen voi aiheuttaa hampaissa vihlomista,
  • bruksaamisesta voi aiheutua suun pehmytkudosten haavaumia,
  • puremapaine johtaa usein hampaan tai paikkausten murtumiin, ja myös hammasimplantteihin kohdistuvia vaurioita esiintyy.

Oireet suun ulkopuolella

Terveyskirjaston mukaan pysyvästi lisääntynyt puremalihasten aktiivisuus saattaa aiheuttaa oireita suun ulkopuolella. Bruksaaja kokee usein varsinkin aamuisin:

  • ohimopäänsärkyä, korvasärkyä tai kipua leukanivelessä,
  • huimausta,
  • leukojen lukkiutumista,
  • väsymistä ja jäykkyyttä sekä kireyttä niskan ja hartioiden seudussa.

Unenaikainen narskuttelu on helppo tunnistaa, sillä samassa huoneessa nukkuva havaitsee äänen. Pitkäaikainen bruksismi voi aiheuttaa puremalihasten liikakasvua, mikä voi näkyä esimerkiksi leukaperien korostumisena.

Aikuinen kirjoittaa muistiinpanoja vihkoon
Aamuinen ohimosärky ja leukakipu voivat johtua narskuttelusta. Kuva on tehty tekoälyllä.

Milloin hammaslääkäriin?

Terveyskirjaston mukaan hammaslääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos:

  • bruksismiin liittyvät oireet haittaavat elämää,
  • oireiden vuoksi tarvitsee toistuvasti särkylääkkeitä,
  • bruksismista aiheutuu hampaiden kulumista ja arkuutta ja/tai kipuja pään alueella.

Hampaiden kuluminen ja paikkojen lohkeamiset näkyvät hammaslääkärin tutkimuksessa, mutta myös pään alueen epämääräiset kipuoireet on syytä tuoda esiin. Tarvittaessa tutkimuksesta ja hoidosta vastaa purentafysiologiaan perehtynyt hammaslääkäri.

Kansainvälisen konsensuksen (Lobbezoo ym. 2018) mukaan bruksismia voidaan arvioida sekä ilman laitteita, erityisesti omalla raportilla, että laitteiden avulla, erityisesti lihassähkökäyrällä (EMG). Muuten terveillä ihmisillä ei konsensuksen mukaan pitäisi käyttää vakiintuneita raja-arvoja bruksismin olemassaolon toteamiseen, vaan lihasaktiivisuutta tulisi arvioida jatkumona.

Purentakisko narskutteluun

Terveyskirjaston mukaan hammaslääkärin valmistamaa purentakiskoa käytetään yleensä öisin, ja sen käyttö kestää vuosia. Useimmiten muuta hoitoa ei tarvita. Purentakiskohoito voi myös rentouttaa puremalihaksia.

Terve suu -ohjeen mukaan yleisin kisko on stabilisaatiokisko, joka lisää purentakorkeutta ja vähentää purentalihastoimintaa. Hyvä kisko on keikkumaton, kiristämätön ja purennaltaan tasapainoinen. Kiskon käytössä:

  • hampaat puhdistetaan ennen kiskon laittoa ja sen pois ottamisen jälkeen,
  • kisko huuhdellaan vedellä ennen ja jälkeen käytön ja säilytetään muovirasiassa,
  • kisko otetaan aina mukaan hammaslääkärikäynnille, jossa tarkistetaan sen istuvuus ja kuluminen.

Terveyskirjaston mukaan bruksismin hampaistolle aiheuttamat vauriot vaihtelevat lievistä merkittäviin. Osa hoidosta tähtää vaurioiden etenemisen ehkäisyyn ja osa niiden korjaamiseen, ja vaikea-asteisen kulumisen korjaushoito vaatii hammashoidon erikoisosaamista.

Omahoito ja muut hoidot

Terveyskirjaston mukaan bruksismi voi johtaa puremalihasten ylikuormittumiseen ja aiheuttaa kipua. Erityisesti leukanivelvaivoista kärsivälle olisi tärkeää antaa yksilölliset omahoito-ohjeet puremalihasten ja leuan rentoutukseen ja stressin käsittelyyn.

  • monialainen lähestymistapa voi sisältää kognitiivista käyttäytymisterapiaa, fysioterapiaa sekä rentoutus- ja tietoisuustaitoharjoituksia,
  • jatkuva purukumin pureskelu voi ylläpitää tapaa jännittää purentalihaksia, joten kivun tai jännittymisen yhteydessä purukumin toistuvaa jauhamista kannattaa välttää,
  • rentoutus- ja biopalautehoidoista voi olla hyötyä,
  • botuliinitoksiinipistoksia voidaan harkita puremalihasten aktiivisuuden vähentämiseen, ja kipulääkitystä käytetään tarvittaessa.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme puremalihasten rentoutusta ja leuan harjoitteita (vastaanotot ovat espanjaksi).

Leuan tutkiminen vastaanotolla
Puremalihasten rentoutus kuuluu omahoitoon. Kuva on tehty tekoälyllä.

Lapsen hampaiden narskuttelu

Terveyskirjaston lasten unihäiriöitä käsittelevän artikkelin mukaan hampaiden narskuttelu kuuluu parasomnioihin eli hyvälaatuisiin unenaikaisiin poikkeusilmiöihin, kuten unissapuhuminen ja unissakävely.

  • parasomniat ovat yleensä tilapäisiä ja iän myötä väistyviä ongelmia, jotka eivät vaadi erillisiä hoidollisia toimenpiteitä,
  • jos niitä ilmenee usein tai ne pitkittyvät, on tärkeä poissulkea univelka ja muut unihäiriöt,
  • erilaiset ympäristön kuormitus- ja stressitekijät lisäävät alttiutta parasomnioille.

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

  • Purentakiskon teho: Terveyskirjaston mukaan purentakisko riittää useimmilla hoidoksi. Cochrane-katsauksen (Macedo ym. 2007) mukaan näyttöä ei ole riittävästi sanoakseen kiskon olevan tehokas unibruksismin hoidossa unen kannalta, mutta hampaiden kulumiseen siitä voi olla hyötyä.
  • Häiriö vai toiminta: Terveyskirjaston mukaan bruksismia voidaan pitää jossain määrin myös fysiologisena. Kansainvälisen konsensuksen (Lobbezoo ym. 2018) mukaan muuten terveillä bruksismia ei tulisi pitää häiriönä vaan toimintana, joka voi olla riski- ja/tai suojatekijä.
  • Botuliinitoksiini: Terveyskirjaston mukaan pistoksia voidaan harkita. Systemaattisen katsauksen (De la Torre Canales ym. 2017) mukaan tutkimuksia oli vähän ja ne olivat pieniä; subjektiivinen kipu ja leuan jäykkyys vähenivät, mutta objektiivisesti mitattuna narskutusjaksot eivät vähentyneet, vain lihassupistusten voimakkuus.

Tärkeimmät asiat hampaiden narskuttelusta

  • Bruksismia esiintyy nukkuessa (unibruksismi) ja valveilla (valvebruksismi).
  • Taustalla voi olla stressiä, perinnöllisyyttä, alkoholia, tupakointia, ahdistusta tai masennusta.
  • Oireita ovat hampaiden kuluminen sekä aamuinen ohimosärky, leukakipu ja niskan kireys.
  • Ensisijaista on suojata hampaita; yöllä käytettävä purentakisko riittää useimmille.
  • Rentoutus, stressinhallinta ja fysioterapia voivat auttaa.
  • Lapsilla narskuttelu on yleensä tilapäistä ja väistyy iän myötä.

Usein kysyttyä hampaiden narskuttelusta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Miksi narskuttelen hampaita yöllä?

Terveyskirjaston mukaan bruksismi näyttää olevan keskushermoston säätelemää ja sillä on geneettinen tausta. Stressi, ahdistus, tupakointi, alkoholi, tietyt lääkkeet, refluksitauti ja uniapnea liittyvät siihen.

Miten tiedän, narskuttelenko nukkuessa?

Samassa huoneessa nukkuva havaitsee äänen. Merkkejä ovat myös hampaiden kuluminen sekä aamuinen ohimosärky, leukakipu ja niskan kireys.

Auttaako purentakisko?

Terveyskirjaston mukaan purentakisko riittää useimmilla hoidoksi ja suojaa hampaita kulumiselta. Cochrane-katsauksen mukaan näyttö kiskon tehosta unen kannalta on riittämätöntä, mutta hampaiden kulumiseen siitä voi olla hyötyä.

Voiko narskuttelu aiheuttaa päänsärkyä?

Kyllä. Terveyskirjaston mukaan bruksaaja kokee usein varsinkin aamuisin ohimopäänsärkyä, korvasärkyä ja kipua leukanivelessä.

Onko lapsen hampaiden narskuttelu vaarallista?

Terveyskirjaston mukaan lasten hampaiden narskuttelu kuuluu parasomnioihin, jotka ovat yleensä tilapäisiä ja iän myötä väistyviä. Jos niitä on usein tai ne pitkittyvät, univelka ja muut unihäiriöt on tärkeä poissulkea.

Kannattaako purukumia välttää?

Terveyskirjaston mukaan jatkuva purukumin pureskelu voi ylläpitää purentalihasten jännittämistä. Jos lihaksissa on kipua tai jännittymistä, toistuvaa jauhamista kannattaa välttää.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Bruksismi, hampaiden narskutus
  2. Terveyskirjasto (Terve suu) · Purentakisko
  3. Terveyskirjasto (Duodecim) · Unihäiriöt lapsella
  4. Lobbezoo F, et al. International consensus on the assessment of bruxism: report of a work in progress. J Oral Rehabil. 2018
  5. Macedo CR, et al. Occlusal splints for treating sleep bruxism (tooth grinding). Cochrane Database Syst Rev. 2007
  6. De la Torre Canales G, et al. Is there enough evidence to use botulinum toxin injections for bruxism management? A systematic literature review. Clin Oral Investig. 2017

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.