Afasia: aivoperäinen puhehäiriö

01Mikä se on

Mikä afasia on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Usein molemmat oireet esiintyvät yhtä aikaa. Syynä on aivojen vaurio, yleensä vasemman aivopuoliskon alueella.

Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneista noin 45 prosentilla esiintyy akuutissa vaiheessa afasiaa, ja pitkäaikaisoireeksi se jää noin kolmasosalla heistä. Aivoverenkiertohäiriön sijainti sekä vaurioiden koko ja määrä vaikuttavat afasian tyyppiin, vaikeusasteeseen ja pitkäaikaisennusteeseen.

02Oireet

Afasian oireet

Terveyskirjaston mukaan afasia voi ilmetä eri tavoin:

• puhe voi olla sujuvaa, mutta sanojen löytämisessä on vaikeuksia,
• puhuminen voi olla työlästä ja hidasta, jolloin puheen ymmärtäminen on yleensä paremmin säilynyt,
• puhe voi olla vuolasta, mutta sisältää runsaasti outoja tai vääristyneitä sanoja; tällöin puheen ymmärtämisessä on usein huomattavia vaikeuksia.

Vaikeusaste vaihtelee tuskin huomattavasta puhe- ja ymmärtämisvaikeudesta tilaan, jossa kaikki kielelliset toiminnot ovat huomattavasti vaikeutuneet. Puhehäiriöstä huolimatta älykkyys ja ajattelu saattavat olla ennallaan.

03Liitännäisoireet

Muut samanaikaiset oireet

Terveyskirjaston mukaan muut aivohalvaukseen liittyvät aivojen toiminnan häiriöt aiheuttavat usein samanaikaisesti muitakin oireita, kuten:

• halvausoireita,
• muistiongelmia,
• hahmottamisen häiriöitä,
• puhe-elinten, kuten kurkunpään äänihuulten, toiminnan häiriöitä, jotka voivat entisestään mutkistaa puheen tuottamista.

Käypä hoito -potilasversion mukaan puheterapialla kuntoutetaan kommunikaatiotaitojen lisäksi nielemistoimintoja. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy 30–50 prosentilla sairastuneista jossain vaiheessa masennusta, joka jää usein huomaamatta ja hoitamatta, ja puolisoiden masennusoireet ovat jopa yleisempiä kuin potilaiden. Työikäisillä sairastuneilla myös uupumisoireet ovat tavallisia.

04Päivystys

Äkillinen puhevaikeus: soita 112

Terveyskirjaston mukaan äkillisen puhehäiriön ilmaantuessa potilas pitää toimittaa välittömästi lääkärin tutkittavaksi, mieluiten päivystävään sairaalaan. Hoito määräytyy puhehäiriön aiheuttaneen sairauden mukaan.

Käypä hoito -potilasversion mukaan sairastunut ei välttämättä itse tunnista oireitaan. Pyydä häntä:

• nostamaan käsivarsia (käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus),
• toistamaan yksinkertainen lause (epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus),
• hymyilemään (roikkuuko toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi).

Jos jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Merkitse ylös myös kellonaika, jolloin oireet ilmaantuivat. Aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan sairaalassa useimmiten aivoverenkiertohäiriöyksikössä, joka on erikoistunut näiden sairauksien akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen. Myös ohimenevä kohtaus (TIA) on otettava vakavasti, ja päivystykseen on lähdettävä, vaikka oireet olisivat jo menneet ohi.

05Kuntoutus

Afasian kuntoutus ja puheterapia

Terveyskirjaston mukaan afasian hoito on kuntouttavaa ja pääosin puheterapeutin vastuulla. Kuntoutuksen toteuttaa koulutettu puheterapeutti, ja samalla hoidetaan aivoverenkiertohäiriön muita seurauksia ja pyritään ehkäisemään uusia aivohalvauksia. Lopullinen toipuminen riippuu afasian aiheuttaneen tilan vaikeusasteesta. Aivohalvausartikkelin mukaan puheterapeutti auttaa puheen tuoton tai ymmärryksen häiriöiden kuntoutuksessa, ja joskus tarvitaan myös neuropsykologista kuntoutusta, erityisesti kun esiintyy muistin, tarkkaavaisuuden tai muiden ajatustoimintojen häiriöitä.

Käypä hoito -potilasversion mukaan jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään jo sairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta, kun tila on vakiintunut. Fysio-, toiminta- ja puheterapian tarve arvioidaan potilaskohtaisesti, ja ne aloitetaan osana moniammatillista kuntoutusta. Potilaan omaisten huomioiminen on tärkeä osa kuntoutusta. Bilbaossa sijaitsevalla puheterapian vastaanotollamme kuntoutamme afasiaa (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Tutkimusnäyttö

Mitä tutkimukset sanovat puheterapiasta?

Cochrane-katsauksen (Brady ym. 2016, 57 satunnaistettua tutkimusta, 3 002 osallistujaa) mukaan puheterapia paransi aivohalvauksen jälkeisessä afasiassa toiminnallista kommunikaatiota, lukemista, kirjoittamista ja puheen tuottamista verrattuna siihen, ettei terapiaa annettu.

• pienemmän aineiston perusteella hyödyt eivät olleet todettavissa seurannassa,
• puheterapian ja sosiaalisen tuen ja virikkeiden välillä ei todettu eroa toiminnallisessa kommunikaatiossa, mutta sosiaalisen tuen ryhmistä keskeytettiin useammin,
• toiminnallinen kommunikaatio oli parempi, kun terapia oli intensiivisempää, annos suurempi tai jakso pidempi,
• intensiivisessä ja suuriannoksisessa terapiassa keskeyttäneitä oli kuitenkin enemmän, eikä se välttämättä sovi kaikille.

Yksilötason aineistoja yhdistäneessä RELEASE-analyysissä (2022, 959 osallistujaa) kielellistä edistymistä havaittiin useimmissa alaryhmissä, mutta paras terapian määrä vaihteli iän, afasian vaikeusasteen ja sairastumisesta kuluneen ajan mukaan.

07Kommunikointi

Näin keskustelet afasiaa sairastavan kanssa

Terveyskirjaston mukaan perheenjäsenet ja ystävät voivat auttaa afasiapotilasta monin eri tavoin:

• varaa riittävästi aikaa ja keskustele rauhallisessa, rennossa ilmapiirissä,
• puhu suoraan afasiaa sairastavalle eikä esimerkiksi hänestä huolehtivalle henkilölle,
• puhu normaalilla äänellä, sillä kuulossa ei yleensä ole vikaa, ja käytä tavallista yleiskieltä,
• vähennä ympäristön hälyä, esimerkiksi sulkemalla ikkunan tai radion,
• esitä yksi asia kerrallaan, toista tarvittaessa toisin sanoin ja käytä kyllä/ei-kysymyksiä,
• käytä apuna eleitä tai piirtämistä,
• anna aikaa vastata äläkä arvaile ensimmäisen yrityksen perusteella,
• kysy, ymmärsikö hän sanotun, ja kerro, jos et itse ymmärrä.

08Tuki

Tulkkipalvelu ja ehkäisy

Terveyskirjaston mukaan vaikeasti puhevammaisella on Suomessa vammaispalvelulain nojalla oikeus tulkkipalveluun, johon hakeudutaan puheterapeutin tai vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kautta.

Koska afasia johtuu yleensä aivoverenkiertohäiriöstä, sitä voidaan ehkäistä samoilla keinoilla kuin aivohalvauksia. Käypä hoito -potilasversio korostaa aivoinfarktin jälkeen uusien tukosten ehkäisyssä lääkityksen lisäksi elintapoja: suolan käytön rajoittamista, alkoholin enintään kohtuullista käyttöä, tarvittaessa laihduttamista, terveellistä ruokaa, säännöllistä liikuntaa sekä tupakasta ja liiallisesta stressistä eroon pyrkimistä. Sopeutumisvalmennuksella pyritään antamaan vertaistukea ja tietoa, ja apuvälineiden tarve arvioidaan uudelleen säännöllisesti.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Terapian intensiteetti: Cochrane-katsauksen mukaan intensiivisempi, suuriannoksisempi tai pidempi terapia paransi toiminnallista kommunikaatiota, mutta keskeyttäneitä oli enemmän. RELEASE-analyysissä yli 65-vuotiaiden suurin edistyminen liittyi pääosin matalan intensiteetin terapiaan (enintään 2 tuntia viikossa), kun taas työikäisillä se liittyi kohtalaiseen tai korkeaan intensiteettiin.
• Pysyvyys: Terveyskirjaston mukaan lopullinen toipuminen riippuu afasian aiheuttaneen tilan vaikeusasteesta. Cochrane-katsauksessa puheterapian hyötyjä ei pienemmän aineiston perusteella voitu osoittaa seurannassa.
• Ajoitus: Käypä hoito -potilasversion mukaan aktiivinen kuntoutus aloitetaan, kun tila on riittävän vakaa. RELEASE-analyysissä alle kolmen kuukauden kuluessa sairastumisesta paras kokonaiskielellinen edistyminen liittyi matalaan intensiteettiin, ja myöhemmin kohtalaiseen intensiteettiin ja suureen kokonaismäärään.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat afasiasta

• Afasia on vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä.
• Yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, yleensä vasemmassa aivopuoliskossa.
• Äkillinen puhevaikeus vaatii heti päivystysarvion: soita 112.
• Älykkyys ja ajattelu saattavat olla ennallaan puhehäiriöstä huolimatta.
• Kuntoutus on pääosin puheterapeutin vastuulla.
• Rauhallinen, kiireetön keskustelu helpottaa kommunikointia.