ADHD-oireet aikuisella naisella: tunnistaminen ja hoito

01Mikä ADHD on

Mikä ADHD on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on oireyhtymä, jossa aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen kehitys on häiriintynyt. Häiriö on havaittavissa jo lapsuudessa ja jatkuu osalla nuoruuteen ja aikuisikään asti.

ADHD:n esiintyvyys on aikuisilla 2,2–3,4 %. ADHD-diagnoosi on lapsuudessa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Ero tasoittuu iän myötä, mutta ei katoa kokonaan.

ADHD:sta on kyse, kun useat piirteet aiheuttavat merkittävää haittaa usealla elämän osa-alueella läpi elämän, eivät vain poikkeavan kuormittavassa tilanteessa tai esimerkiksi mielialahäiriön aikana.

02Oireet

ADHD:n oireet aikuisuudessa

Terveyskirjaston mukaan piirteiden yhdistelmät ovat yksilöllisiä: toisilla korostuu tarkkaamattomuus, toisilla yliaktiivisuus ja impulsiivisuus, ja toisilla on kaikkia näitä oireita. Tarkkaamattomuus voi tulla esille:

• pitkäkestoista keskittymistä vaativien tehtävien välttelynä ja kesken jäämisenä,
• päivittäisten asioiden jatkuvana unohteluna ja aikataulujen toistuvana pettämisenä,
• vaikeutena kuunnella puhetta tai seurata ohjeita,
• pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintymisenä,
• virheiden välttämiseksi tehtynä liiallisena tarkisteluna, joka hidastaa tehtävien suorittamista.

Yliaktiivisuus voi olla käsien ja jalkojen hermostunutta liikuttelua, ylenmääräistä puhumista ja jatkuvaa ”menossa olemista”. Impulsiivisuus voi näkyä vaikeutena odottaa vuoroaan ja toisten keskeyttämisenä.

03Naiset

Miksi naisten ADHD voi jäädä huomaamatta?

Katsauksen (Quinn ja Madhoo 2014) mukaan tytöillä ADHD:ta epäillään kliinisesti vähän, ja heidän oireitaan pidetään ”kynnyksen alle jäävinä”, koska tarkkaamattomuus korostuu enemmän kuin yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Lisäksi:

• naiset, joilla on ADHD, saattavat kehittää miehiä parempia selviytymiskeinoja oireidensa peittämiseksi,
• ahdistus ja masennus ovat naisilla yleisiä liitännäishäiriöitä, ja ne voivat johtaa ADHD:n ohittamiseen tai väärään diagnoosiin,
• naisilla on myös omia, hormonaalisiin vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä ADHD:n ilmenemisessä ja hoitovasteessa,
• tyydyttävä koulumenestys ei sulje pois ADHD-diagnoosia.

Brittiläisen asiantuntijakonsensuksen (Young ym. 2020) mukaan tunnistamista voivat vaikeuttaa oireiden erot, sukupuoleen liittyvät ennakko-oletukset, liitännäishäiriöt ja oireita peittävät kompensaatiokeinot.

04Arki

Miten ADHD voi näkyä arjessa ja ihmissuhteissa?

Terveyskirjaston mukaan ADHD-oireyhtymään voi liittyä:

• mielialojen voimakasta vaihtelua,
• huonommuuden kokemusta ja heikentynyttä itsetuntoa,
• vaikeutta luoda kestäviä ystävyys- tai seurustelusuhteita,
• opintojen keskeytymistä ja rikkonaista työuraa.

Myönteisenä piirteenä osalla on kyky keskittyä itseä kiinnostaviin tehtäviin erityisen hyvin, ja osa kokee, että ärsykkeiden herkkä havainnointi ja ajatusten vaihtelu lisäävät luovuutta. Koettuun haittaan vaikuttavat myös ympäristön vaatimukset, ja ympäristön rakenteellisilla muutoksilla voidaan usein merkittävästi vähentää haittoja.

05Syyt

Mistä ADHD johtuu?

Terveyskirjaston mukaan ADHD on lapsuudessa alkava keskushermoston kehityksen häiriö, jonka synty on yleensä monitekijäinen ja voimakkaasti perinnöllinen.

• useiden geenien on osoitettu lisäävän ADHD:n todennäköisyyttä, mutta yksittäistä aiheuttavaa geeniä ei ole tunnistettu,
• raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät, kuten hapenpuute synnytyksessä tai pieni syntymäpaino, lisäävät todennäköisyyttä,
• lähisukulaisilla on ADHD 2–8 kertaa keskimääräistä useammin,
• runsas digilaitteiden käyttö ja jatkuvat keskeytykset voivat häiritä keskittymistä.

Henkilöt, joilla on valmiiksi tarkkaavuuden vaikeuksia, saattavat olla erityisen herkkiä älylaitteiden aiheuttamalle keskittymiskyvyn heikkenemiselle.

06Toteaminen

Miten ADHD todetaan aikuisella?

Terveyskirjaston mukaan ADHD-diagnoosi edellyttää, että tyypillisiä oireita on useita ja ne häiritsevät elämää usealla osa-alueella pysyväisluonteisesti. Tutkiminen perustuu:

• aiemmin kertyneeseen tietoon, kuten koulutodistuksiin sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon merkintöihin,
• henkilön itsensä ja mahdollisesti hänet lapsuudessa tunteneen henkilön haastatteluun,
• tarvittaessa psykologin tai neuropsykologin tutkimukseen.

ADHD:tä ei voida diagnosoida laboratoriokokeella tai aivojen kuvantamisella. Ensin selvitetään laajasti muut syyt, kuten oppimishäiriöt, masennus, ylikuormittuminen ja päihteiden käyttö. Toisaalta pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jota on yritetty aktiivisesti hoitaa, ei saisi olla este ADHD-tutkimukselle. Aikuisilla ADHD:ta tutkivat psykiatrit ja neurologit, ja monella hyvinvointialueella tutkimukset on keskitetty.

07Hoito

Tuki ja hoito

Terveyskirjaston mukaan aikuiset, joilla on ADHD-piirteitä, voivat hyötyä jo siitä, että oireiden syy ymmärretään oikein, jolloin ne voidaan huomioida arjen ja työtehtävien järjestelyssä.

• kannattaa kiinnittää huomiota uneen, liikuntaan, päivärytmiin, ravitsemukseen ja älyteknologian käyttöön,
• psykososiaalisen hoidon eli neuvonnan, valmennuksen tai terapian tulisi olla saatavilla,
• ADHD:hen suunnattuun kuntoutukseen ja lääkitykseen tarvitaan diagnoosi,
• lääkityksestä on usein merkittävää hyötyä, mutta siihen liittyy mahdollisia haittavaikutuksia.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme tuemme aikuisia keskittymisen ja arjen hallinnan haasteissa (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Elämänkaari

Elämänkaaren näkökulma

Youngin asiantuntijakonsensuksen mukaan on tärkeää siirtyä pois näkemyksestä, että ADHD on käytöshäiriö, ja kiinnittää huomiota hienovaraisempaan ja sisäänpäin suuntautuneeseen oireiluun, joka on naisilla yleistä.

Konsensuksen mukaan tyttöjen ja naisten hoidossa tarvitaan elämänkaarimallia, koska kliininen kuva ja sosiaaliset olosuhteet muuttuvat elämän siirtymissä. Lääke- ja psykologisten hoitojen odotetaan parantavan pitkän aikavälin ennustetta.

Quinnin ja Madhoon katsauksen mukaan ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa tytöillä, joilla on ADHD, on samat kielteiset seuraukset kuin pojilla, kuten heikko koulumenestys ja käytösongelmat.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on painotuseroja:

• Sukupuoliero: Terveyskirjaston mukaan diagnoosi on lapsuudessa yleisempi pojilla ja ero tasoittuu iän myötä. Youngin konsensuksen mukaan ero johtuu ainakin osittain siitä, että tyttöjen ADHD:ta ei tunnisteta tai heitä ei ohjata tutkimuksiin.
• Tutkimuksiin ohjaaminen: Terveyskirjaston mukaan ”ADHD-epäily” ei suoraan johda ADHD-tutkimukseen, vaan ensin selvitetään ongelmien taustasyitä ja hoidetaan muita keskittymistä heikentäviä asioita. Naisia käsittelevät katsaukset korostavat, että ahdistus ja masennus voivat peittää ADHD:n ja johtaa sen ohittamiseen.
• Oirekuva: Terveyskirjasto kuvaa oireita sukupuolesta riippumatta. Quinnin ja Madhoon katsauksen mukaan tytöillä tarkkaamattomuus korostuu enemmän kuin yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat ADHD:sta aikuisella naisella

• ADHD:n esiintyvyys on aikuisilla 2,2–3,4 %.
• Diagnoosi on lapsuudessa yleisempi pojilla, mutta ero tasoittuu iän myötä.
• Naisilla tarkkaamattomuus voi korostua ja oireita voivat peittää selviytymiskeinot.
• Ahdistus ja masennus voivat johtaa ADHD:n ohittamiseen.
• Diagnoosi perustuu haastatteluun ja aiempaan tietoon, ei laboratoriokokeisiin.
• Arjen tuki, psykososiaalinen hoito ja tarvittaessa lääkitys auttavat.